Microsoftin irtisanomisvimmaa on harmiteltu monissa puheenvuoroissa, mutta suoraa kritiikkiä ei ole uskallettu juuri esittää. Lopulta syyllinen 1 100:n työttömäksi jäävän suomalaisen ahdinkoon on valtiojohto, joka antaa kansainvälisen pääoman kävellä ylitseen.
Kivuliaimmin leikkaukset sivaltavat Oulussa, jossa koko 500 työntekijän toimipiste lakkautetaan. Oulu on jo ennestään ollut suurten kaupunkien työttömyyslistan kärkipäässä Suomessa. Kaupunginjohdon mukaan Microsoftin temppu tulee maksamaan kuntalaisille kymmeniä miljoonia euroja. Odotettua nopeammin velkaantuvassa Oulussa keskustelu palveluiden ulkoistamisesta on jo kauan käynyt kiivaana yli puoluerajojen. Tärkeä syy ahdingolle on jo ennen Microsoft-uutisia ollut Nokian ympärille rakennettu teknologia-ala, josta on enää rippeet jäljellä.
Kun Nokian matkapuhelintuotanto siirtyi Microsoftille viime syksynä, lupasi yhtiö, että työntekijöiden elanto on turvattu. Alle vuosi lupauksen jälkeen kävikin päinvastoin. Nokia oli 1990-luvun talousveturi, mutta 2000-luvulla siitä tuli ailahteleva veronmaksajien ruokkima syöppö, joka kadotti paljon puhutun yhteiskuntavastuun (jos sellaista oli) ja antautui sijoittajien ruoskittavaksi. Vuonna 2010 Stephen Elop julisti pelastavansa horjuvan matkapuhelinjätin. Vuonna 2013 Elop taas loikkasi Microsoftiin kännykät mukanaan. Kauppoja helpotti se, että Elop sai toiminnallaan Nokian pörssiarvon laskemaan reilusti alle puoleen. Suomi katsoi suu auki vieressä. Elop ei juuri joutunut veroja Pohjolan pölvästeille maksamaan. Sen sijaan merkittävä siivu hänen Nokia-kakustaan oli suomalaisten kustantama.
Irtisanomisuutinen on kansantaloudellisessa mielessä suoraa jatkumoa vapaakauppakeskustelulle sekä Alexander Stubbin vaalijytkylle. Suomen työpaikat, verotulot ja työntekijöiden oikeudet on vapaaehtoisesti luovutettu käsiin, jotka eivät tunnusta isänmaata. Eliitin reaktio on ollut kiusallinen sekoitus tilanteen vähättelyä ja äänestäjien nöyristelyä. Työ- ja elinkeinoministeriö peräänkuulutti Microsoftilta “yhteiskuntavastuuta” sekä “parempia kesälomauutisia palkansaajille”. Muuta päättäjät eivät voi kansainvälisessä EU-Suomessa pyytääkään. Selkeät pelisäännöt ja uusi, Suomen taloudellisille eduille pohjautuva lainsäädäntö voisivat säikäyttää sijoittajat ja Euroopan unionin vapaamarkkinauskovaiset. Eihän sellainen kävisi laatuun. Suomi on mallioppilas ja ottaa lyönnit vastaan ääneti.
Työministeri Ihalainen toivoi julkilausumassaan myös ujosti teknologiajätiltä “suuren mittaluokan Data Centeriä” Suomeen. Ihalaisen rukous päättyi toiveikkaaseen sävyyn: “Se osoittaisi myös, että Microsoftin strategiassa Suomella on jatkossakin keskeinen sija.” Armopaloja anellaan vielä selkäsaunankin jälkeen.
Asiantuntijat tyrmäsivät tuoreeltaan Ihalaisen vision Microsoftin työllistämästä Suomesta. Digitodayn haastattelema Nokia-analyytikko Tero Kuittinen totesi, että Suomen merkitys Microsoftille tulee vain entisestään pienenemään. Suomi on imetty kuiviin, ja tulevaisuudessa käytännössä kaikki toiminnot tullaan siirtämään Yhdysvaltoihin kustannustehokkuuden nimissä. Viimeisimmät irtisanomisuutiset ovat siis vasta alkua. Kasvavat taloudet tulevat vain pahentamaan tilannetta länsimaissa: “Edessä on todella brutaali hintakilpailu, jossa kiinalaiset ja intialaiset polkevat hintoja”, Kuittinen sanoi. Kyllähän Ihalainenkin tämän tietää, mutta ääneen ei näistä asioista sovi suomalaispoliitikon puhua.
On toki tärkeää, että julkisuudessa käydään keskustelua irtisanottujen suomalaisten tukemisesta. Yksityistämis- ja velkakierteen kalvamassa Suomessa erityisen tärkeää on kuitenkin keskustella nyt siitä, kuinka valtiontaloutta ja työntekijöiden oikeuksia voidaan suojella sijoittajien ja ylikansallisen kapitalismin mielivallalta. Valtion on otettava valta takaisin itselleen. Euroopan unionin vaaliman riistotalouden on loputtava.
Suomessa voi loisia monella tavalla. Bilderberg-Ollilan kaverit eivät ole pätkääkään kolmannen maailman kansanvaeltajia parempia.
Tarvitsemme kansallismielisen isänmaallisen hallituksen, joka ottaa haltuunsa vääryydellä kapitalisoidut suuryrityksemme. Presidentti Urho Kekkosen aikana tämä nykymeno olisi ollut pahaa painajaista! Kekkosta emme saa enää takaisin. Löytyneekö Suomen kansasta vahvaa johtajaa enää? Kansallissosialismikin tarvinnee toimiakseen Johtajan, joka tietää mitä tekee. Kollektiivinen johto lienee aina kansalle haitallinen kompromissi? On isänmaan petturuutta suosia globaalia suurkapitalismia, “valtion” toimesta. Lopulta likviditeetti revitään kansalaisten selkänahasta, tavalla tai toisella. Suomeen tarvitaan isänmaallis-kansallinen herätys laajoihin piireihin ja kansan syviin riveihin. Nykyinen petturuus ja kavaluus kansaamme kohtaan ei voi enää jatkua! Mittamme on jo täynnä – Herää Suomi!
Maapallolla on yksi ryhmä joka haluaa sen valtiaaksi. Se on tehnyt määrätietoista työtä pienin askelin jo pitkään ja se on onnistunut pääsemään valtaa euroopassa nimenomaan EU:n liittovaltion myötä. Ennen EU:ta se oli vaikeaa, oli monta maata jossa oli monta hallitusta, monia eri valuuttoja ja maidenvälisiä lainsäädäntöjä. Nyt ne kaikki on poistettu. Komissaarit tekevät työtä käskettyä ja ohjaavat EU:ta siihen suuntaan kuin halutaan. Valtiot ja niiden hallinnot seuraavat perässä, muuttavat yhteiskuntaa juuri niinkuin “Brysselistä” käsketään. Ja ehkä kaikkein kamalinta, ihmiset Suomessa hurraavat muutoksille, pitävät niitä hyvinä.
Tämänkaltaisen yhteiskunnan muuttamisen mahdollistaa demokratia. Näennäisesti demokratiassa ihmisillä on vaikutusmahdollisuus asioihinsa, mutta todellisuudessa päätäntävalta viedään kansan ulottumattomiin. Näennäisdemokratiassa, kuten Suomessa, meillä on monta puoluetta, mutta niillä on vain yksi yhteinen agenda. Sanon “puoluetta”, koska meillä on oikeasti yksi puolue joka ajaa EU:sta irtautumista ja oman valuutan palauttamista. Itsenäistä Suomea.
Se mihin nykyinen polkumme johtaa on jo nähtävissä. Vuonna 2020 kaikki on maksullista. Jokaisesta TV-kanavastakin joutuu maksamaan. TiSA sopimus romahduttaa terveudenhuollon ja Suomelaiset joutuvat maksamaan Monsantolle pantenttimaksut heidän siemenistään. Amerikkalaiset lait astuvat Suomessakin voimaan ja Kiinalaiset saavat tehdä kaivosvaltaukseen rinnastettavia pohjavesivarantojen valtauksi. Nestle on toiminut tällä saralla tehokkaimmin.
Esimerkkejä on monia mutta näkymä on selvä: Meidät alistetaan tuotannon ja hyvinvoinnin yksiköiksi rikkaille. Vielä raadollisemmin kuin ennen. Despootit johtajamme odottavat varauksetonta kuuliaisuutta. Ja mihin tämä johtaa:
http://www.amazon.de/World-Silbermedaillie-Silberm%C3%BCnze-Silber-Silver/dp/B00AFZU8X4
…ja kiinnittäkää huomiota siihen missä on 1-alue…
Siellä on valtiot ja rajat vaan tiellä, kun superyritykset tahkoaa rahaa. Jokainen voi tukea suomalaisten työntekijöiden oikeuksia ostamalla oikeasti kotimaisia tuotteita ja palveluita.
Stephen Elophan saa muuten täyden eläkkeen suomalaisten veronmaksajien piikkiin suomesta. Kyllähän tällaisesta työntekijän päähänpotkimisesta kuuluukin palkita!
Maailmanpolitiikantutkija Heikki Patomäen kirjassa ”Uusliberalismi Suomessa”
http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510325629
esitetään tilastojen kautta, kuinka maailmanlaajuisesti uusliberalismin aikakaudella talouskasvu on hidastunut.
Tarkemmin tätä merkittävää huomiota Patomäki ei tosin ryhdy erittelemään.
Patomäellä on muutenkin kiinnostavia ajatuksia, jotka ylittävät ideologiset rajalinjat.
Tässä esimerkiksi blogikirjoitus globalisoitumisen etenemisen tuomasta kasvavasta epävakaudesta:
http://patomaki.fi/2014/07/markkinoiden-tyrannia-dystopia-toteutumassa/#more-1292
Patomäellä on tosin analyysissaan sionismin mentävä aukko. Tuo “korjausluku” pitää Patomäen kirjoituksiin itse lisätä.
Comments are closed.