Koti Uutisia Kotimaa Filosofian tohtori Hankamäki: Vastarintaliikkeen mustamaalaaminen ”kummallista”

Filosofian tohtori Hankamäki: Vastarintaliikkeen mustamaalaaminen ”kummallista”

12
Jukka Hankamäki.

Filosofian tohtori ja tietokirjailija Jukka Hankamäki julkaisi Oikeassa Mediassa viikonloppuna artikkelin, joka käsitteli J. V. Snellmanin päivän sananvapausmielenosoitusta. Hankamäki linkitti Vastarintaliikkeen tapahtuma-artikkeliin sekä kirjoitti muun muassa Vastarintaliikkeen roolista globalismin ja kansallismielisyyden välisessä taistelussa.

Hankamäen artikkelin otsikko oli ”Snellmanin perintö uhattuna”. Hankamäen mukaan snellmanilainen suomalaisuus käy tällä hetkellä taistelua sekä valtavirtaisen oikeiston että vasemmiston edustamaa globalismia vastaan.

– Sosialistisen internationalismin ja kansainvälisen kapitalismin yhteistyöllä on ylikansallinen vallankäyttö velkaannuttanut Euroopan kansallisvaltiot, romuttanut kansallisen itsemääräämisoikeuden ja demokratian sekä saattanut Euroopan kansakunnat kansainvälisten pankkien velkaorjuuteen, filosofi toteaa.

– Yksi kaikkein kummallisimpia väitteitä on, että Pohjoismainen Vastarintaliike olisi epäisänmaallinen tai valtionvastainen siksi, että se tähtää pohjoismaiden yhteistyöhön ja valtioiden liittoon, Hankamäki vastaa niille, joiden mukaan Vastarintaliikkeen politiikka ei ole kansallismielistä.

Hankamäen mukaan ”Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö ei ole sen erikoisempi hanke kuin Paavo Väyrysen utopia Pohjoismaiden unionista, joka perustuu spontaaniin ja vuosisatoja jatkuneeseen kanssakäymiseen”. Vaikka Hankamäki itse ei ole kansallissosialisti, tahtoo hän herätellä kiihkotonta keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä vastavoimana EU-liittovaltiolle.

– Pyrkimys lavastaa Pohjoismaiden Vastarintaliike valtionvastaiseksi on yritys kääntää huomio pois siitä valtiollisen itsemääräämisoikeutemme riistosta, joka tapahtuu EU-federalismin kautta, hän jatkaa.

Filosofi muistuttaa, että eurooppalaiset hyvinvointivaltiot on rakennettu aikana, jolloin valtiot olivat etnisesti yhdenmukaisia ja jolloin modernia ”vapaata liikkuvuutta” ei tunnettu. Kansallismielisyys myös yhdisti kansakunnat, jotka olivat aiemmin pirstoutuneet eripuraisiin säätyihin.

Hankamäki kritisoi ankarasti myös politisoituneita oikeustieteilijöitä, jotka vaativat yhä rajumpia tuomioita ajatusrikoksiin syyllistyneille kansallismielisille. Lisäksi hän jäljittää monikulttuurisen EU-totalitarismin juuret pahamaineisen Richard Nikolaus Coudenhove-Kalergin ajatteluun.

– Tämän ymmärtäessään Vastarintaliikkeen jäsenet näyttävät olevan oikeita miehiä, joiden sisällä virtaa oikeudenmukaisuuden eetteri. Toista maata ovat tunnottomalla rahalla ostetut virkamiehet, yliopistotutkijat ja valtavirran poliitikot, jotka ovat suurimmaksi osaksi nynnyjä nössöjä, Hankamäki summaa.

Lähde: Oikea Media

12 KOMMENTIT

    • Onko päässä vikaa? Kommentoin hänen kirjoittamaansa tekstiä en kyseistä henkilöä.

  1. Hankamäen Työttömän kuolema: Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan (2005) on hyvä yhteiskuntafilosofian teos työttömyydestä, suosittelen lukemaan. Mies on myös osannut erittäin hyvin avata tätä yliopistojen punavihreää ongelmaa ja internationalismia.

  2. Tohtori Hankamäkihän on kirjoittanut anarkismia ihailevan kirjan. Hienoa, että PVL näin avoimesti tukee anarkistia ja anarkismia.

  3. Tämä kaveri tuntuu olevan kohtalaisen objektiivinen. Pitää tutustua tuotantoon, näyttäisi milenkiintoiselta.

  4. Kansallinen yhteinen tahto on hävinnyt. Kuitenkin yksilötasolla mieli hakee taistelua. Kamppailua paremman huomisen puolesta. Kun materiaaliset tulevaisuuden tavoitteet on hukattu (sosialisoitu valtiolle), voi taistelua jatkaa enää toinen toistaan vastaan.

    Nuoret miehet ovat sodan ruokaa ja näin on aina ollut. Tarvitseeko sitten sota nuoria miehiä vaiko nuoret miehet sotaa? En osaa sanoa.

    Jos kotimaassa estetään kansalaisia repimästä toinen toisiaan, lähtevät he ulkomaille toteuttamaan itseään. — Vapauttamaan linnan torniin vangittua prinsessaa ja raiskaamaan Hänet. Geeniperimän levittäminen edistää ihmiskunnan geneettistä monimuotoisuutta.

  5. Olisi suonut että myös koko kirjoitus olisi ollut esillä. Harva kun jaksaa ensin lukea sitä ja sitten siitä tehtyä referattia.

Comments are closed.