Koti Kolumni Mustat raiskaustilastot

Mustat raiskaustilastot

2

Valtion ylläpitämän Tilastokeskuksen tietojen mukaan useat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat selkeästi yliedustettuina seksuaalirikosten tekijöinä. Erityisesti afrikkalais- ja seemiläistaustaiset pistävät silmään tilastoista. Vuosina 2005–2009 afrikkalaiset suorittivat väkivaltarikoksia noin 37-kertaisesti enemmän suhteutettuna väkilukuun. Egalitaristit väittävät korkeiden tilastojen olevat seurausta muun muassa siitä, että ”suurimmassa osassa raiskauksia uhri tuntee raiskaajan, eikä siksi ilmoita poliisille”. Heidän mukaansa tämä vääristää tilastoja suomalaisten eduksi. Argumentti saattaa pitää siinä mielessä paikkansa, ettei kaikkia raiskauksia ilmoiteta viranomaisille.

Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, etteikö samaa osuutta ei-valkoisten suorittamista raiskauksista jätetä ilmoittamatta, mikäli uhri tuntee raiskaajan. Muutama vuosi takaperin suomalainen naispoliisi jopa myönsi Ylen haastattelussa, että ulkomaalaistaustaisten tekemistä raiskauksista ilmoitetaan paljon nihkeämmin kuin suomalaisten. Suomalaisnaiset kokevat nimittäin tutkitusti suurempaa häpeää siitä, että he ovat luottaneet enemmän ulkomaalaistaustaiseen kuin suomalaiseen mieheen lähtiessään ravintolasta kohtalokkaille jatkoille. Jostain syystä naispoliisin näkökulma on mennyt viheltäen ohi antirasisteilta.

Usein sanotaan, että syy värillisten impulsiiviseen käyttäytymiseen olisi länsimaista ratkaisevasti eroavassa afrikkalaisessa kulttuurissa. Kun seuraavan sukupolven mustat omaksuvat länsimaisen valtakulttuurin, heistä tulee aivan samanlaisia kuin meistä – ainoastaan ihonväri pysyy tummempana. Todellisuudessa edellä mainitusta skenaariosta ei ole minkäänlaisia todisteita. Päinvastoin, täysin kulttuuriltaan ”länsimaistuneet”, eurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvat mustat tekevät rikoksia moninkertaisesti enemmän valkoisiin verrattuna kulttuuri-integraatiosta huolimatta. Yhdysvalloissa mustat tekevät 40 % kaikista raiskauksista, vaikka heidän osuutensa väestöstä kokonaisuudessaan on 12 %. Mustat syyllistyvät myös muuhun rikollisuuteen todennäköisemmin kuin valkoiset ryhmät.

Alhainen tulotaso ja yhteiskunnallinen asema korreloi rikollisuuden kanssa; huonommin pärjäävät tekevät enemmän rikoksia kaikissa yhteiskunnissa. Niissä länsimaissa, joissa mustia on ollut useiden sukupolvien ajan, mustat ovat keskimäärin pysyneet yhteiskunnan alakastissa ensimmäisestä sukupolvesta lähtien. Egalitaristien ympäripyöreät selitysmallit, kuten ”rakenteellinen rasismi” ja ”identiteetittömyys” ovat täynnä aukkoja.

Yhdysvalloissa mustien kanssa samassa tai jopa huonommassa yhteiskunnallisessa asemassa (taloudellisesti ja sosiaalisesti) olevat latinot tekevät selkeästi enemmän rikoksia kuin valkoiset, mutta vähemmän kuin mustat. Tämä siitäkin huolimatta, että monet latinot ovat laittomia maahanmuuttajia toisesta kulttuurista, eivätkä puhu lainkaan englantia.

Ympäristön vaikutuksesta on siirryttävä tarkastelemaan kaiken ihmisen toiminnan syvintä pohjaa: perimää. Merkittävästi impulsiivisuuteen, aggressiivisuuteen ja riskinottoon vaikuttava tekijä on testosteronin määrä elimistössä. Ihmislajin roduista mustilla on korkeimmat testosteronitasot, valkoisten tasojen ollessa matalammat kuin mustilla mutta korkeammat kuin aasialaisilla.

Osatekijänä vastuuttomaan käyttäytymiseen vaikuttaa myös yksilön älykkyys, ja siten kyky arvioida ja suunnitella tulevaisuutta ja asioiden vaikutussuhteita. Perinteisesti länsimaissa alle 70 pistettä älykkyysosamäärätestistä saaneet on luokiteltu henkisesti jälkeenjääneiksi. Tutkimusten mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan mustan väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on 65–75. Rodullinen näkökulma on yhteiskunnallista dynamiittia monikulttuurisissa länsimaissa. Siksi moni haluaisikin lakaista perimän merkityksen esimerkiksi turvallisuus- ja väestöpolitiikasta. Rotu ei kuitenkaan katoa kiistämällä. Mikäli Suomen päättäjät tahtovat pitäytyä sokeina rodulliselle todellisuudelle esimerkiksi maahanmuuttopäätöksiä tehdessään, on vastuu raiskatuista valkoisista eurooppalaisista heidän. Monikulturistin kädet ovat veressä.

Sebastian Lämsä

2 KOMMENTIT

  1. Tämä aihe on tabu tiedotusvälineissä. Se kun tottakai nostaisi vihaa maahanmuuttajia vastaan. Ja ihan aiheesta sanon minä.
    Hyvä, että tästä asiasta puhutaan! Vielä vain kunnon teot asioiden tilan muuttamiseksi puuttuvat.

  2. Hyvä artikkelin ja erittäin ajankohtainen tämän viimeisimmän ”kepposen” ála somalit takia. Kumma juttu on se, että kuinka monta tällaista tapausta me tarvitsemme ihmisten päiden kääntymiseen monikulttuurillisen toteemin palvomiselta? Näyttäisi vahvasti siltä, että kymmeniä. Hyvä asia on, että tästä on noussut kohu ja ihmiset saadaan ravisteltua pikkuhiljaa heräämään. Tie on kuitenkin pitkä ja kivinen ennen lopullista valaistumista.

    Pitäkää lippu korkealla!

Comments are closed.