Koti Artikkelit Luonto GMO – ongelmia ja terveyshaittoja

GMO – ongelmia ja terveyshaittoja

9

monsantoartikkeli2

GMO tarkoittaa geenimuunneltua organismia. Geenimuuntelu on tekniikka, jossa rakennetaan keinotekoinen siirtogeeni, johon laitetaan bakteerin, viruksen ja kasvin DNA:ta.

Kyseessä ei siis ole tavanomainen tapa jalostaa. Geenimuuntelun vakavuuteen nähden siitä puhutaan ja tiedotetaan edelleen aivan liian vähän. Mediassa aihetta on käsitelty hienovaraisesti jonkin verran, mutta tietoa aiheesta antavat lähinnä vain muuntelua vastustavat järjestöt, tutkijat sekä viljelijät.

Geenimuuntelu on uusi tekniikka, ja siksi sen riskeistäkin on hyvin vaikeaa saada tietoa. GM-kasveilla on tehty myös hyvin vähän pitkäaikaisia turvallisuustutkimuksia. Olenkin yrittänyt etsiä tietoa ja tuloksia tutkimuksista, mutta se on osoittautunut hankalaksi, ja tieto tutkimustuloksista on edelleen yllättävän suppeaa.

Pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on liian vähän tieteellisiä tutkimuksia, joskin tutkijat ovat yhdistäneet GMO:n vakaviin terveydellisiin riskeihin kuten hedelmättömyyteen, sikiövaurioihin ja jopa syöpäkasvainten kehittymiseen. GM-kasveja on lisätty USA:ssa ihmisten ruokaan jo kymmenisen vuotta, mutta terveysvaikutuksia ei ole seurattu millään lailla eikä ruoan turvallisuutta ole todistettu.

Harvoista tutkimuksista selviää myöskään, että muuntogeenit voivat siirtyä lajista toiseen, eivätkä ne pilkkoudu kokonaan ruoansulatuksessa, vaan niistä on löydetty pätkiä GM-rehua syöneiden eläinten elimistöstä. Siirtogeenejä on löydetty esimerkiksi kirjolohesta ja sian maksasta sekä GM-rehua syöneen lehmän maidosta. Ei kuulosta siis kovinkaan luonnolliselta. Myös kasvin ravintosisältö voi tarkoituksettomasti muuttua. Myös GM-eläimet voivat olla suurena uhkana luonnonvaraisille eläimille, kuten kasvuhormonia saanut aggressiivinen GM-lohi.

GM-ainesta siirtyy myös kasvista ympäristöön, ja ainekset voivat kulkeutua maaperässä ja siitepölyssä tuulen mukana tuhansia kilometrejä. GM-ainesten leviäminen onkin todennäköinen uhka ympäristölle.

Esimerkkinä tästä on Australiassa luomutilaansa viljellyt Steve Marsh, joka menetti luomusertifikaattinsa vuonna 2010. Viereisen tilan GM-rapsi saastutti noin 70 prosenttia Marshin viljelyksistä. Marsh on viemässä naapurinsa oikeuteen vahingosta ensimmäisenä maailmassa. Tämä on herättänyt jonkin verran kohua Internetissä luonnonmukaista viljelyä kannattavien keskuudessa, ja keskustelut sekä ”Help This Farmer Stop Monsanto’s GM Canola” -videot eivät varmasti ole jääneet huomaamatta Monsanton vastustajilta. Kun Steve Marsh maailman ensimmäisenä luomuviljelijänä uskaltaa viedä asian oikeuteen asti, voimme vain toivoa tämän toimivan rohkaisevana esimerkkinä muille viljelijöille, keiden toimeentulon ja tilan Monsanto ja GMO on vienyt ja tuhonnut. GM-lajikkeiden viljely ei sovi lainkaan yhteen luonnonmukaisen viljelyn kanssa. Lähtökohdat ovat jokseenkin vastakkaiset kuin luomuviljelyllä. Geenimuuntelu lisää myös eläinkokeiden määrää.

Toisena esimerkkinä mainittakoon GM-rapsin hallitsematon leviäminen useissa maissa. Saksalainen Testibiotech-instituutti julkaisi syksyllä aiheesta raportin, joka on osoittanut, että pienimuotoisellakin GM-viljelyllä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Lajikkeet on vedetty pois EU-markkinoilta jo vuonna 2007, mutta GM-rapsia esiintyy edelleen EU-maiden ruoka- ja rehuketjuissa.

Useimmat kaupalliset GM-lajit joko tuottavat itse hyönteismyrkkyä tai ainakin sietävät glyfosaattimyrkkyä. Torjunta-aineita käytetäänkin GM-viljelmillä paljon enemmän kuin tavallisesti. Kasvit sisältävät siis enemmän kemikaalijäämiä kuin perinteiset tuotteet, ja itse myrkkyä tuottavat kasvit taas levittävät myrkkyjä ympäristöön. Glyfosaatti on haitallinen aine ihmisen terveydelle sekä vaaraksi ympäristölle. Sen on todettu heikentävän kalojen ja joidenkin hyönteisten elinkelpoisuutta. Suomen ilmastossa glyfosaatti ei hajoa edes kolmessa vuodessa. Glyfosaatti on terveydelle haitallista, mutta siitäkin huolimatta USA:n ruokaturvallisuushallinto on korottanut sallittuja määriä, joita ihminen voi saada ravinnosta vuodessa.

 

Havaintojani Monsantosta ja Bayerista

Monsanto oli aluksi kemikaaliyhtiö, joka alkoi muunnella kasvien DNA:ta siten, että ne kestävät glyfosaattia (Monsanton tuotenimike glyfosaatille on Roundup). Kasviin lisättiin muuntogeenin avulla glyfosaattia, jonka vuoksi kasvi ei kuole rikkaruohomyrkytyksiin. 1990-luvun lopulta saakka Monsanto on käyttänyt suurimmat voimavaransa geenimuunneltuihin tuotteisiin. Aikaisemmin yhtiö on tuottanut myös muita kiistanalaisia tuotteita kuten DDT, PCB, Agent Orange sekä kasvuhormonit.

Agent Orangen satoa Vietnamissa.
Agent Orangen satoa Vietnamissa.

Vierailin Monsanton Internet-sivuilla useaan otteeseen selvittääkseni heidän omia näkemyksiään yhtiöstä. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka vähän tietoa löytyi Monsanton historiasta tai juuri näistä edellä mainituista kiistanalaisista tuotteista. Agent Orangesta löysin tietoa, joka koski lähinnä myrkyn käytön syitä ja seurauksia sekä Yhdysvaltojen hallituksen roolia. Sen sijaan Monsanton osuutta ei juuri ole käsitelty. Kuva, jonka Internet-sivuja selaillessa Monsantosta saattaa saada, on hyvinkin erikoinen, jopa huomattavan vääristynyt. Esimerkiksi ihmisoikeuksista sekä hyvinvoinnista kertovien kirjoitusten totuuspohja ja eettisyys ovat toki jokaisen tulkittavissa, omaa harkintakykyä käyttäen.

Monsanto yhtiönä on hyvinkin arvosteltu ja kiistelty ympäri maailman, ja se onkin varmasti tunnetuin glyfosaatin tuotantoon ja geenimuunteluun keskittyneistä yhtiöistä. Toukokuussa 2013 järjestettiin maailmanlaajuinen marssi Monsantoa ja GMO:ta vastaan. Marssiin osallistui järjestäjien mukaan ihmisiä 52:sta eri maasta.

Nyt kuitenkin saksalainen Bayer on nousemassa Monsanton rinnalle, ja Bayerilla onkin jo Monsantoa reilusti enemmän GM-patentteja. Bayerin toiminnan kasvu merkitsee väistämättä sitä, että Euroopan GM-tuotannonkin voidaan jatkossa olettaa lisääntyvän entisestään. Tämä on ilmiselvästi hyvin huono asia.

 

GMO:ta sisältävät tuotteet

Suurimmat GMO:ta tuotannossaan käyttävät ruokayhtiöt ovat varmasti lähes jokaiselle kuluttajalle tuttuja nimiä – usein kuluttaja ei vain ole tietoinen ruokansa tuotantotavasta, laadusta tai sisällöstä. Eniten geenimuunneltuja tuotteita ovat muun muassa maissi, soija, riisi, tomaatti, peruna, herne, papaya, puuvillansiemenet sekä maito- ja meijerituotteet.

Kahdeksan Yhdysvaltain suurinta GMO:ta käyttävää yhtötä ovat Mars, General Mills, Kraft, Nestle, Pepsico, Kellogg’s, Coca-Cola sekä Unilever. Varmasti jokainen ruokakaupassa asioiva henkilö on nähnyt näiden yhtiöiden tuotteita ja ehkä ostanutkin joskus niitä. Jos itse ostat tai olet ostanut näitä tuotteita, oletko tietoinen, mitä ne pitävät sisällään?

Väitän, että hyvin usein kuluttajilla ei ole aavistustakaan, mitä heidän ostamansa tuotteet tosiasiassa sisältävät. Onko kyse välinpitämättömyydestä vai ainoastaan tiedon puutteesta?

Tietämättömyys on toki osittain ymmärrettävää, sillä Yhdysvalloissa tuotettuihin tuotteisiin ei edelleenkään ole pakollista liittää GMO-leimaa. Yhtiöiltä ei siis vaadita ilmoitusta siitä, sisältävätkö heidän tuotteensa GMO:ta. Leimaamisesta onkin käyty paljon keskustelua, ja yhtiöitä GMO-leimaamista vastaan on Yhdysvalloissa lukuisia. Kahdeksan aikaisemmin mainitsemaani GMO:ta käyttävää yhtiöitä vastustavat kaikki leimaamista. Näiden lisäksi isoja nimiä listassa olivat esimerkiksi McDonald’s, Monsanto, Del Monte, Dole, Johnson & Johnson, Kikkoman, Ocean Spray, Heinz, Sun-Maid sekä McCain.

Lit_webart

Jokainen voikin siis miettiä, kuinka paljon Yhdysvalloissa mahdetaan GMO:ta todellisuudessa käyttää. Esimerkiksi soijaa ja maissia on lisättyinä lukuisiin ruokiin. Jos tuontimaaksi on merkitty USA, todennäköisyys GM-aineksen esiintymiselle tuotteessa on suuri. Varmin tapa GM-soijan ja -maissin välttämiseksi on ostaa luonnonmukaisesti valmistettuja tuotteita tai tuotteita, jotka on merkitty GMO-vapaiksi.

On hyvin huolestuttavaa, ettei nykypäivän kuluttaja tiedosta näitä asioita tai välttämättä ota edes asioista selvää. Onko ihminen tänä päivänä niin välinpitämätön ympäristöä, eläimiä ja omaa kehoaan kohtaan? En voi käsittää, miksi kukaan tukisi tällaista kasvatusmenetelmää tai söisi GM-ruokaa itse. Vai onko kuluttaja niin sinisilmäinen, ettei hän ymmärrä edes varoa? Luullaanko ja uskotaanko vain, että kaikki kaupassa myytävä tavara on turvallista? Vaikka Suomessa käytetäänkin GM-aineksia ruoan tuotannossa onneksi hyvin vähän, on suuri osa suomalaistenkin kuluttajien kaupasta ostamista valmisteista tuotettu jossain aivan muualla.

Kenties nykypäivän kuluttajan on vain niin vaikeaa vastustaa Coca-Colaa, Big Macia tai Snickersiä? Siksikö ei enää välitetä siitä tosiasiasta, mitä geenimuunnellun ruoan syöminen voi omalle keholle aiheuttaa?

 

Essi Irla

9 KOMMENTIT

  1. Fiksu artikkeli. Herätti paljon mielenkiintoa ja osittain jopa pelkoakin ruokavalioni suhteen. Pitää alkaa tarkkailla tätä. Mutta eikös luomut ole edelleenkin hyvin kalliita. Meille syötetään p*skaa ja parempi on aina kalliimpi, ja ruoan hinta eikun nousee vaan…

  2. Itse asiassa on suhteellisen halpaa tehdä luomuruokaa. Vaikka raaka-aineet itsessään ovat kalliimipia niin miettimällä ja suunnittelemalla minkälaista ruokaa niistä tekee niin pääsee aikalailla samoihin menoihin kuin luomuttomalla ruualla.

    Tietysti myös edellispäivien ruokajäännökset hyödyntämällä uuteen ruokaan tuo säästöä, sekä pienentää ruokahävikkiä muutenkin.

    Itse olen 8v. ollut yksinhuoltaja, välillä hiukan tiukempaa ja välillä hiukan väljemmällä taloudellisella tilanteella. Ja aina olen kuitenkin kyennyt tekemään terveellistä ruokaa ja välttelemään geenimuunneltuja ruokia. Suosin suomalaista ruokaostoksissani ja pääsen kuitenkin samoihin ruokamenoihin kuin ostamalla ulkomaista tai muunneltua.

  3. Evira ilmoitti hiljattain, että lihatuotteiden pakkauksissa ei saa enään käyttää GMO vapaa merkintaa, vedoten tietenkin EU direktiiveihin.

  4. Todella tärkeä aihe ja todella kattava artikkeli! Tätä tekstiä kannattaa levittää myös lähipiirissä!

  5. Direktiivi käsittääkseni on ehdotus tai ” suositus”, ei pakko. Snellman ainakin edelleen ilmoittaa lihapakkauksissansa geenivapauden.

  6. Lääkäri tuttavani kertoi että Suomalainen syö keskimäärin 6kg lisäaineita vuodessa. Se on paljon se. Ei tarvi juurikaan mainita mitä ongelmia siitä tulee jos elimistölle vieraita koko ajan tulee ruuan mukana elimistön käsiteltäväksi. Menee se viemärikin toisinaan tukkoon.

    Meillä Suomenssa on lainsäädännössä iso aukko. Elintarvikkeiden lisäaineet on ilmoitettava. Mutta elintarvikkeiden raaka-aineiden lisäaineita ei tarvitse ilmoittaa. Siksi esim liha joka on ruokittu GM-rehulla saa olla samassa hyllyssä muun lihan kanssa, koska gm-rehu on lihan tuotannon raaka-aine. Näin hienosti kierretään pykäliä. Kun käy läpi kauppojen hyllyjä niin pari päivää menee ennenkuin on listattu ne tuotteet joissa on mahdollisimman vähän lisäaineita. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kaikki kauppojen omat merkkituotteet hylätään ensimmäisenä. Ja keskitytään jäljelle jääneisiin merkkituotteisiin.

    Muutenkin, Suomalaisille olisi hyvä jos itse kasvatettaisiin niin paljon ruokaa kuin mahdollista. Omenoita ja marjoja, juureksia, kasviksia ja kaikkea pientä.

    Tähän lopuksi laitan muutaman linkin niille joita asia kiinnostaa enemmän. Osa linkeistä on saattanut olla jo aiemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti:

    http://www.elinahytonen.fi/category/ei-kategoriaa/

    http://www.koskinverkko.com/forum/index.php?id=50086

    http://www.seutulainen.fi/jutut/Tuula_Hurri_2013.mp3

  7. Eviran kommentti aiheeseen:

    – Siipikarjan lihalle on EU-komission asetus, jossa on selkeästi mainittu ne tuotantotapaväitteet, joita saa käyttää. Ja tämä ”GMO-vapaa”-väite ei ole tässä positiivilistalla, kertoo ylitarkastaja Sanna Viljakainen Evirasta.

    Mutta toisaalta:

    Koska Eviralle ei ole säädetty norminantovaltaa kyseisessä asiassa, Evira ei
    voi antaa sitovia määräyksiä. Tämän ohjeen sisältämät tulkinnat ovat elintarvikevalvontaa ohjaavan viranomaisen näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Viime kädessä lainsäädännön
    soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

    Ja jokainen tietää ketä tuomioistui kuuntelee. No.. Viimeisimmän tiedon mukaan tuottajilta on pyydetty vastine tekstin käytöstä ja evira sitten ajan kanssa vetää asian oikeuteen jos niin katsoo.

    Eviran mukaan uusi ohje on tulossa heti kun pullat on syöty ja korruptiorahat on tuhlattu.. Mutta tuossa tuo tämänhetkinen:

    http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/gm-vapaa_-ohje_lopullinen.pdf

    • ”… Ja tämä ”GMO-vapaa”-väite ei ole tässä positiivilistalla” Nyt ollaan byrokratian ja politiikan suoraselkäisen ilmaisun ytimessä, huhhuh. Mutta ei GMO-vapaata tarttisi käyttää markkinointivälineenä, päin vastoin, senhän pitäisi olla lähtökohta. Ilmoituspakko pitäisi tietenkin koskea GMO-tuotteita. Kyllähän monissa muissakin tuotteissa varoitellaan vaaroista, miksei näin myös elintarvikkeissa?

      Mutta asiallinen ja perusteellinen artikkeli, kiitos!

  8. ”Useimmat kaupalliset GM-lajit joko tuottavat itse hyönteismyrkkyä tai ainakin sietävät glyfosaattimyrkkyä. Torjunta-aineita käytetäänkin GM-viljelmillä paljon enemmän kuin tavallisesti.”

    Mutta juuri sen takiahan torjunta-aineita GM-viljelmillä ei käytetä, kun kasvit itse hoitavat tuholaisongelmansa? Tässä oli siis yksi esimerkki, joka ei ollut mitenkään perusteltu ja lisäksi ristiriitainen, ja muutenkin jäin kaipailemaan lähteitä joillekin väitteillesi.

    Kirjoituksesta huokuu selvästi negatiivinen kanta. Itse en väitä, etteikö GM-ravinnolla voisi olla ihmiselle tai eläimille haittavaikutuksia, mutta kun pitkän ajan tutkimuksia ei vielä ole ja nykyiset tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan kyseisten tuotteiden haittoja, on minusta erikoista, että halutaan heti alkuunsa tyrmätä GM-ravinto, vaikkei asiasta vielä tiedetä käytännössä mitään.

    Eikö neutraalisti pohtiva kanta, joka punnitsisi sekä mahdollisia haittoja, että hyötyjä, osoittaisi suurempaa kiinnostusta hyvinvoinnistamme, kun kaikki näkökulmat on otettu huomioon?

Comments are closed.