Koti Artikkelit Trumpin turvallisuusneuvonantaja on uhka kansainväliselle rauhalle

Trumpin turvallisuusneuvonantaja on uhka kansainväliselle rauhalle

1

Mitä pitäisi tehdä Pohjois-Korealle?

Pommittaa.

Miten Iranin ydinsopimuksen saa parannettua?

Pommittamalla.

Mikä olisi paras tapa toimia Venezuelan kriisissä?

Presidentin syrjäyttäminen.

Näin vastaa John Bolton, jos häneltä kysytään. Ja juuri häneltä kysytään, sillä Bolton on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Virassa ei ehkä koskaan ole nähty yhtä suurta aggressiota. Bolton, 70, tarjoaa sotilaallista ratkaisua melkein poikkeuksetta kaikkein vaikeimpiin kriiseihin ajattelematta siviilien turvallisuutta lainkaan.

Boltonin into sotatoimiin on hermostuttanut jopa Trumpin. Kaksikon välien kiristymisestä on uutisoinut viime aikoina muun muassa yhdysvaltain sanomalehti The New York Times. Trumpin taktiikkana on mielellään provosoida vastapuolta kyseenalaisesti, jotta se suostuisi neuvotteluihin. Tosipaikan tullen Trump on varovaisempi kuin kovista puheistaan saattaa ymmärtää: hänhän on ainakin oman ilmoituksensa mukaan pyrkinyt vetämään Yhdysvaltain joukot maailmalta.

Bolton taas ajattelee, että Yhdysvaltain on käytettävä sotilaallista voimaansa aina kun siitä on etua. ”Lähes aina on”, Bolton näyttää ajattelevan.

Trump otti Boltonin neuvonantajakseen, koska tämä on vakiokommentaattori presidentin tiiviisti seuraamalla Fox News -uutiskanavalla.

Valinta tosin oli viiksikarvan varassa. Henkilökuntansa ulkomuodosta tarkka Trump ei huolinut Boltonia vuonna 2017 tämän muhkeiden viiksien vuoksi, viikkolehti The New Yorker kertoi laajassa artikkelissaan.

Viiksipehkonsa vuoksi mieleen jäävä Bolton on tuotteistanut itsensä tehokkaasti amerikkalaisen kapitalismin tapaan. The New Yorkerin mukaan hän tienasi pari miljoonaa dollaria vuodessa puhujana ja Foxin kommentaattorina.

Pelkkä puhuja hän ei siltikään ole. Hän on ajatustavaltaan äärimmäisen sionistinen ja uskoo sotilaallisen voiman käyttöön. Varsinkin ydinasevaltioiden vastustaminen on hänelle lähes uskonkappale, sillä hän tahtoo Yhdysvaltojen pitävän yllä maailmanlaajuista kontrolliaan. ”Ensimmäiseksi herätessään hän ajattelee, miten voisi suojella amerikkalaisia ydinaseilta”, eräs Boltonin kanssa pitkään työskennellyt väitti The New Yorkerin artikkelissa.

Huhujen mukaan Bolton oli “haukka” jo 1960-luvulla opiskeluaikoinaan, jolloin Yhdysvalloissa opiskelupiireissä puhalsivat vasemmistolaiset tuulet. Se ei estänyt häntä pakenemasta velvollisuuksistaan hankkimalla vapautuksen Vietnamin sodasta ja värväytymällä kansalliskaartiin. Työväenluokkaisesta taustasta tulleen Boltonin kerrotaan kaikesta huolimatta pitäneen opiskelutovereitaan Yalen huippuyliopistossa pehmeinä ja heikkoina, ja hän vietti paljon aikaa omissa oloissaan.

Yalessa Bolton tutustui nykyiseen korkeimman oikeuden tuomariin Clarence Thomasiin, kun Bolton palautti Thomasille tämän kadottaman lompakon. Se johti elinikäiseen ystävyyteen. Bolton on tyypillistä lajia: oikeistoälykkö, joka lukee maanisesti ja muistaa sitaatteja sanatarkasti vuosikymmenten takaa. Clarence Thomas kertoo, että kun hän kertoi Boltonille kiinnostuneensa libertarismista, Bolton kantoi tälle pahvilaatikollisen aihetta käsitteleviä kirjoja. Bolton pääsi presidentti George W. Bushin hallintoon vuonna 2001.

Hallinnossa oli kaksi linjaa: ulkoministeri Colin Powellin varovaisempi ja varapresidentti Dick Cheneyn äärimmäisen kova linja, joka johti katastrofaalisiin seurauksiin muun muassa Irakin sodassa ja Guantánamon vankilan perustamisessa. Nimenomaan Cheney palkkasi Boltonin, jota kuvattiin ”Cheneyn agentiksi”.

Virassaan Bolton jäi toistuvasti kiinni tiedustelutietojen vääristelystä. Hän muun muassa väitti liittovaltion poliisin FBI:n saaneen tietoa Kuuban sekaantumisesta biologisten aseiden kehittämiseen yhteistyössä Iranin ja Libyan kanssa. FBI joutui kiistämään väitteen. Bolton liioitteli myös tietoja Syyrian aseohjelmista, mikä sai hänet kahnauksiin keskustiedustelupalvelu CIA:n kanssa. CIA sai Syyrialta paljon tietoa al-Qaidan terroristeista.

Kuuluisin Boltonin informaatiokampanjoista oli Irakin sota. Yhdysvallat oli valmistelemassa hyökkäystä Irakiin vuonna 2003. Pinnalla oli yhä ratkaisu, jossa Irak olisi taivuteltu päästämään asetarkastajat maahan. Sitä Bushin hallinto ei halunnut, koska se halusi syrjäyttää Irakin presidentin Saddam Husseinin. Yksi diplomaattisen ratkaisun rakentajista oli kemiallisten aseiden kieltosopimuksen valvontajärjestön johtaja José Bustani. Bustanin mukaan Bolton ilmestyi tämän toimistolle Haagiin vaatimaan Bustanin eroa ja uhkaili tätä muun muassa sanomalla, että Yhdysvallat tietää, missä hänen vaimonsa ja lapsensa asuvat. Bolton kiistää väitteen.

Kun Bustani yhä kieltäytyi eroamasta, Valkoinen talo junaili erikoislaatuisen operaation, joka antoi epäluottamuslauseen Bustanille. Irak ei taipunut, ja maaliskuussa 2003 Yhdysvallat hyökkäsi. Sota ajoi Irakin kaaokseen, joka ei ole helpottanut vieläkään. Yhdysvalloissa sodalle ei ole paljon puolustajia. Jopa nykyinen presidentti Donald Trump on sanonut Irakin sodan olleen ”iso paksu virhe”.

Amerikkalaisen ”demokratiaoperaation” siviiliuhreja.

John Boltonin mielestä vuorostaan Saddamin syrjäyttäminen oli oikea ratkaisu. Pommittaminen ei olekaan Boltonille päämäärä itsessään vaan väline, jota käyttämällä Yhdysvallat voi syrjäyttää vihollisiaan. Hän on kertonut tavoittelevansa Pohjois-Korean ja Iranin johtajien syrjäyttämistä. Ken tietää mitä muita maita kyseisiin tavoitteisiin lopulta kuuluu.

Iranin kohdalla tavoitetta Bolton ajoi toimimalla hämäräperäisen ja Israelin tukeman ulkoiranilaisen oppositioryhmän MEK:n neuvonantajana. Kultiksi kutsuttu ryhmä oli Yhdysvaltain terroristilistalla vuoteen 2012. Toisin kuin ehkä Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kohdalla, Boltonin kova retoriikka ei vaikuta painostuskeinolta. Bolton ei puhu Iranin pommittamisesta provosoidakseen vaan koska uskoo, että se olisi Yhdysvaltain ja Israelin etujen mukaista.

Boltonin on kuvailtu olevan diplomaatiksi äärimmäisen nihkeä tekemään minkäänlaisia kompromisseja. Suhdetoimintaan hän ei ole kuuleman mukaan koskaan hukannut aikaa. Useimmat kovatkin sotilasasiantuntijat ovat pitäneet Boltonin nyanssitonta automaattiratkaisua pommituksista hullunrohkeana. Esimerkiksi Pohjois-Koreaan olisi ehkä voinut tehdä iskun 1990-luvulla, kun se oli heikoimmillaan ja sen aseohjelma oli pieni. Nyt isku johtaisi lähes varmasti vähimmillään kymmeniintuhansiin uhreihin, eikä hajautettuja asevarastoja saisi siltikään tuhotuksi.

Iranin kohdalla Boltonin ja Trumpin kovat otteet kasvattavat huomattavasti riskejä. Kun joukkoja on keskitetty Persianlahdelle ja puheet kovenevat, pienikin virhe voi johtaa kohtalokkaaseen tulokseen. Juuri kukaan ei usko, että yhteenotto Iranin kanssa voisi johtaa helpompaan lopputulokseen kuin Irakissa.

1 KOMMENTTI

  1. Boltonilla Israelin kaksoikansalaisuus. Yksi Israelin perustamisen syistä oli ofc yksinkertaisesti olla turvasatama kansainvälisille rikollistoimijoille, eikä mikään pieni kiva koti ns. valitulle kansalle.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here