Eilen selvisi, että Suomen tunnetuin luonnonsuojelija sekä materialismi- ja kapitalismikriitikko Pentti Linkola on menehtynyt. Linkolan ajatukset ihmisen roolista erottamattomana osana luontoa sekä tasa-arvouskonnon järjettömyydestä jäävät kuitenkin elämään. Julkaisemme ajattelijan kunniaksi uudelleen alun perin 2011 ilmestyneen artikkelimme “Pentti Linkolan vihattu filosofia”.
Aina välillä tulee julkisuudessa ja yksityisissä keskusteluissakin esiin Pentti Linkolan ajattelu, filosofia eli niin sanottu linkolalaisuus. Kiintoisana huomiona linkolalaisuudesta voi mainita sen, että Pentti Linkola on itse kieltänyt olevansa henkilökohtaisesti linkolalainen. Linkolalaisuus voitaneen liikoja vähättelemättä pelkistää ajatukseen, että ihmisten määrää olisi syytä vähentää nopeasti ja rajusti luonnon kestokyvyn turvaamiseksi, mutta varsinainen Pentti Linkolan filosofia voidaan määritellä ennemminkin syväekologiseksi. Syväekologian mukaan elämän jatkuminen planeetallamme ja biodiversiteetti ovat itseisarvoja, eikä minkään elämänmuodon arvo määräydy sen ihmiselle tuottaman hyödyn tai haitan perusteella. Myös ihmisen ja muiden lajien tasavertaisuutta se korostaa.
Näitä piirteitä voi helpostikin Linkolan filosofiasta löytää, kuten antikapitalismiakin, joka ei ilmene kommunismina, jota yleensä kapitalismin vastakohtana pidetään, kun ei oteta huomioon senkin olevan osa kansainvälistä rahajärjestelmää ja joissain tapauksissa kapitalismiakin pahempi luonnonhaaskaaja. Linkola vastustaa kapitalismille tyypillistä edistysuskoa ja onkin maininnut puolustusaseiden olevan malliyhteiskunnan ainoa korkean teknologian osa-alue. Myös nykyistä kulutusyhteiskuntaa hän vastustaa ja onkin vaatinut ihmiskunnan elintason laskua eli palaamista agraariyhteisskuntaan.
Missä Linkola lähestyy Kansallisen Vastarinnan esittelemiä aiheita ajattelussaan on se, että hän on todennut eräässä artikkelissan, että ”Toisaalta on sitten tämä ajatus, että natsismi on paha. Kukaan ei halua keskustella siitä, kuinka loistava filosofia se oikeasti oli. Oliko siinä muutakin pahaa kuin se, että se hävisi toisen maailmansodan?”, johon uskoisin suuren osan tämän artikkelin lukijoista vastaavan ”Ei.”
Vasemmistolainen J.P. Roos on katsonut Linkolan edustavan ”ekonatsismia”, joka tosin sopii marxistisen ideologian kannattajalle, sillä eihän kansallissosialismi voi missään nimessä olla riittävän eko, koska nykyäänhän eko katsotaan hyväksi asiaksi. Jätettäköön siis kaikki kolmannen valtakunnan luonnonsuojeluohjelmat sun muut syrjään. Onhan Linkolasta median mustamaalauksen avulla yritetty tehdä huru-ukkoa ja jonkinlaista risupartaradikaalia ituhippiä, joka ei oikeasti tajua maailmanmenosta mitään, vaan toivoo kaikkien ihmisten kuolemaa, vaikka hänellä olisi hyvinkin suuria viisauksia kerrottavanaan.
Linkola on käsitellyt teksteissään paljon ihmisten omavaraisuutta ja vaihtoehtoja kapitalismin tuhoavalle mallille. Tekstissään Voisimmeko jäädä Eloon? Linkola on pohtinut visiota yhteiskunnasta, joka suuren muutoksen kautta palauttaisi ihmiset takaisin luonnolliseen ympäristöönsä.
Esimerkiksi liikenteen toimimisesta Linkola on kirjoittanut, että palvelut sijoitettaisiin sen verran lähelle ihmisiä että ne olisivat tavoitettavissa jalan sekä ekologisien kulkuvälineiden avulla. Yksityisautoilu rajoitettaisiin minimiin ja pitkiä matkoja varten joukkoliikenne toimisi maanteillä sekä vesillä. Lisäksi suurin osa raskaasta tavaraliikenteestä siirretään kulkemaan vesistöjä ja rautateitä pitkin.
Mitä ulkomaansuhteisiin tulee, niin kaikki nykyiset kansainväliset kauppasopimukset irtisanotaan ja ulkomaankauppaa vähennettäisiin radikaalisti. Linkola on kirjoittanut, että ulkomailta voitaisiin tuoda esimerkiksi metalleja, joita luonnolla on suhteellisen suppeasti tarjottavana meille suomalaisille. Kauppaa käytäisiin vaihtamalla tuotteita toisiinsa. Pääosa yrityksistä tultaisiin lakkauttamaan ja suuryrityksiäkin olisi vain kourallinen ja lisäksi nämä olisivat kaikki kansallistettuja.
Linkolan vastustaa rahalla kisailua ilman materiaalista vastinetta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sijoitustoiminnan täydellistä lakkauttamista ja pörssien sulkemista. Pankkien ainoiksi tehtäviksi jäisi rahan säilytys sekä pienimuotoinen otto- ja antolainaus.
Linkolan suhtautuminen sotaan on ollut hyvinkin vaihteleva, sillä 1960-luvulla hän oli pasifisti, on sittemmin kannattanut sotien väestönkasvua rajoittavia tekijöitä, mutta myöhemmässä tuotannossaan pitänyt sotia riittämättömänä ratkaisuna väestönkasvuongelmaan, sillä sotaa seuraa aina entistä pahempi nousukausi, joka johtaa luonnonvaroja kuluttavaan jälleenrakennukseen ja syntyvyyden kasvuun. Hän onkin kritisoinut hyökkäyssotia, mutta pitänyt ekologisen yhteiskunnan aseellista puolustamista tärkeänä.
Linkola on myös ottanut tiukan kielteisen kannan vierasperäisiin lajeihin niille luonnottomalla maaperällä ja hänen mukaansa muun muassa minkit, supikoirat ja luonnossa vapaana olevat kissat, ”Egyptistä tuodut saastaiset eläimet”, tulisi hävittää Suomesta. Näinhän tulisi myös aidon monikulttuurin ystävän ajatella, sillä vierasperäiset lajit, kuten rodut ja kulttuuritkin uhkaavat maan omien sellaisten säilymistä, elleivät suoraan tuhoamalla, niin sitten sekoittumalla niihin, jolloin diversiteetti kärsii.
Pentti Linkola myös vastustaa valmiiden ideologioiden ja ismien taakse piiloutumista ja kannattaa itsenäistä ajattelua, jolloin hän tietysti jättää ”seuraajilleen” myös mahdollisuuden kritisoida hänen ajatteluaan. Linkola päätyi Yleisradion suuret suomalaiset -äänestyksessä sijalle 18., irrallisena mainintana hänen suuruudestaan se, että hän elää, kuten opettaakin.
Tästä voisin kertoa esimerkkinä, mitä veljeni raportoi Linkolan luona käytyään: ”Pentti vastustaa luonnon haaskausta niin suuresti, että hän söi homehtunutta ruisleipää, sekä jonkin hillon oltua homeessa, sekoitti vain homeen hillon sekaan ja söi hilloa aivan tyytyväisenä.” Itse pidän tätä toimintaa suorastaan esimerkillisenä, sillä nykyisen kulutusyhteiskunnan jäsen tietysti supervarovaisena ylihygienikkona ryntäisi heti lähimpään markettiin ostamaan uuden leivän ja hillon, yhtään ajattelematta millaista tuhlausta se on. Ruokaa ei tule missään tapauksessa todellakaan heittää roskiin, sanoi ranskalainen gastronomi tai Silvio Berlusconi sitten mitä tahansa suomalaisesta ruoasta. Jos se on tarpeeksi hyvää meille, olkoon totuus, että hyvää se on.
Yhteenvetona Linkolan filosofiasta voisi sanoa, että se on liian monimuotoista tungettavaksi mihinkään ismiin, vaikka esimerkiksi syväekologia sitä kohtuu lähelle pääseekin. Myöskään käsite linkolalainen ei sovi kuvaamaan hänen filosofiaansa. Tietysti filosofian perinteiden mukaan voitaisiin luoda vaikkapa täysin uusi käsite, kuten linkolismi, mutta se jo tuntuukin liian keinotekoiselta. Kaikkein parasta on siis vain lukea Linkolan kirjallisuutta, artikkelit mukaan lukien, ja muistaa ajatella myös itse.
Kansallissosialistin on hyvä seurata Linkolan filosofiaa varsinkin ympäristön suojelun ja yhteiskunnallisen ajattelun osalta, sillä ainakin niissä hän on lähellä ideologiaamme, vaikka tietysti hänen tulee olla seuraamatta Linkolaa sokeasti ja muistaa ainakin, että tällä hetkellä mm. lapsiperheiden tukeminen on eurooppalaiselle rodulle selviytymisen kannalta tärkeää. Linkolan ajatuksia ei parane unohtaa ideologiamme kehittämisen ja entisestään parantamisen kannaltakaan, sillä emmehän toki edusta mitään kuollutta aatetta, vaikka niin valtavirta haluaakin uskoa.
Hyviä huomioita, mutta Linkola on myös tällaista mieltä
“Euroopan kantaväestön Linkola näkee harvenevan nykyisin toivotulla tavalla, joskin lapsilisistä ja muista syntyvyyskannustimista pitäisi luopua. Syyskuussa Suomea järkyttänyt väestöennuste suomalaisten ennätysalhaisesta syntyvyydestä oli Linkolan mukaan suurimpia ilouutisia aikoihin.”
Yksikään aito kansallissosialisti ei ajattele näin omasta rodustaan.
Kun suomalaiset harvenevat, heidän kantokyky ylläpitää vierarotuisia vastaavasti heikkenee. Värilliset loiset sitten kuolevat nälkään ja sotiin kun kilpailevat keskenään hupenevistä resursseista. Ehkä tämä oli Linkolan ajatuksena?
Linkola ei ollut rasisti (l. realisti) eikä kansallissosialisti, valitettavasti, eikä siksi löytänyt sitä pahuuden alkua ja juurta. Silti hän oli suuri ajattelija ja aito Luonnon suojelija.
Kyllä me pärjättäisiin sillä vanhalla 4 500 000 suomalaisella ihan hyvin, niin kuin ennen vanhaan. Täältä voisi 1 000 000 loista potkia pois nyt jo melkein.
Suomalainen mies ja nainen tekisivät sen 2–4 lasta, niin hyvin pärjättäisiin, kun pienet pellavapäät kirmailisivat onnellisina suomalaisessa Suomessa.
Loputon kasvu on pelkkää utopiaa – tai itsetuhoa oikeastaan! Maailman pelastaminen ja muu haahuilu on typeryyttä ynnä sairautta. Pidetään vain huolta itsestämme.
Viisas mies on poissa keskuudestamme. Kunnioitin häntä suuresti.
Hän otti hyvin esiin esim. sen että Suomen väestöntiheys on oikeasti valtava: missään muualla ei näillä leveyksillä ole tällaista pakkautumaa porukkaa kuin Suomessa! Helsinki, Espoo & Vantaa on jo yli 20 % koko väestöstä; pian 25 %. Miettikää kuinka pieni kaistale se on tätä maata!
Hän otti Ruotsin myös puheeksi: tuo 10-miljoonainen kansa on myös aivan liian suuri, vaikka suuri on maakin, sillä se porukka asuu lähes kaikki Tukholmassa ja sen alapuolella.
Vanha juutalainen sanonta: Vähän lapsia; vähän iloa — paljon lapsia; paljon murheita.
Fiksu, aidosti ajatteleva (hyvin harvinaista tänään) ihminen pystyy revisioon eli uudistamaan katsontakantaansa saadessaan ajanmukaisempaa, korrektimpaa informaatiota, jonka pohjalta muodostaa katsomuksensa ja arvomaailmansa. Kaikkia Linkolan vaikkapa 60-luvulla sanomia juttuja ei kannata ehkä ottaa aivan sanasta sanaan 2020.
Fiksulla, aidosti ajattelevalla ihmisellä on myöskin aina periaatteita. Tämä on hyvin tärkeää tajuta. Tuuliviireillä ja muilla hiippareilla niitä ei ole.
Suvakkiudesta ei voi parantua, sillä vasemmistomätäpäät ja muut pers’reiänrassaajat tulevat hakkaamaan päätään betoniseinään niin kauan että se pää menee läpi siitä – vaikka vieressä olisi ovi mistä mennä ja sen yläpuolella kyltti: “KÄYTÄ TÄTÄ OVEA”.
Linkolan käsitys nykydemokratiasta supermarkettina, jossa on kaikkea kaikille on erittäin osuva. Elintason lasku luksuselämään pyrkimisen sijaan on tavoiteltavaa länsimaissakin. Työt, jolla ei ole hyödyllistä merkitystä muille kuin superrikkaille, eivät aja kansan asiaa. Materialismin aikakauden on lyötävä jarrua päälle ja keskityttävä henkisiin arvoihin. Valtioiden omavaraisuus on kriisiaikoina ja muutenkin tärkeää. En näe koko ihmiskuntaa koskevaa romahdusta, jota on vain fatalistisesti (eli luonnonjärjestyksen vastaisesti) odoteltava ja luonnolliset hierarkiatkin kielletään rotujen lisäksi, kuten ekokommunistit tekevät. Kun kaikki pidetään väkisin samassa veneessä, koko vene uppoaa lopulta. Ja tässä kohtaa olemme nyt. On uudelleentarkastelun paikka.
Linkola oli filosofi, joka tulee jäämään historiaan materialistisen elämäntavan järjettömyyden ja kestämättömyyden osoittajana. Arvostan häntä suuresti tästä työstä, vaikka kaikessa en samaa mieltä olekaan. Mielipiteenvapaus on yksi tärkeimmistä arvoista, mitä ihmisellä on ja sitä tulee jatkossakin vaalia.
Täällä on osuva kommentti:
https://laitonlehti.net/2020/04/05/looginen-vihrea-ja-kansanmurhaaja-pentti-linkola-on-kuollut/#comment-36009
“Ties vaikka olisi ollut juutalaista sukua Linkola itsekin. Hänhän otti oppinsa juuri globalistien alarmistipropagandasta kuten Rooman klubin teokset. Niitähän Bilderbergiläiset ja muut vapaamuurarit ja maailmankommunismin puskijat käyttävät massojen pelotteluun. Mitään liikakansoitustahan ei maailmassa ole. Hän oli Collan sukua myös jota on Jan Vapaavuorellakin. Ja mainittu sukunimi taitaa olla käännetty Friberg tai Freberg nimestä joka kuulostaa vähän arveluttavalle. Esim. Arktos kustantamon omistaja on Daniel Friberg, joka on juutalainen.”
Todella kaukaahaettua diipadiipadaapaa, jossa ei nähtä metsää puilta. Linkolan opit eivät ole globalistisia vaan kansallisia. Jos oli juutalainen , niin miksi kannatti juutalaisen pankkikapitalismin kumoamista ja vastusti suvaitsevaisuutta? Kaikki juutalaiset filosofiat ovat materialistisia, Linkolan filosofia oli anti-materialistinen.
Eihän tuossa kommentissasi ollut päätä, eikä häntää.
Hänhän uskoi holokaustiinkin ja juutalaisille on ominaista ihmisvihamielisyys. Siitähän nuo Rooman klubin ja kaiken totaalisen kontrollin haavekuvat kumpuavat. Vapauden ja sielun vihasta. Vapaudesta ja sielusta kumpuaa halu rakentaa ja luoda asioita, eli sivilisaatiota ja kulttuuria.
Hengellinen ihminen tietää, että tämä maailma ei lopulta ole se ainoa paikka, emmekä kuulu tänne vaan sielu on jostain muualta. Syväekologinen ajatus, että ihminen olisi kaikilta osin erottamaton osa luontoa on harha-askel joka kuvaa enemmän RH negatiivisen verilinjan eli esi-Aatamilaisen keräilijä-metsästäjän olemusta. Osa meistä ei kuulu tänne. Tämän maailman Jumala on Saatana. Siksi juutalaiset pärjäävät niin hyvin kun toimivat Saatanan logiikan eli pahuuden logiikan mukaan. Heillä on tuota primitiivistä verilinjaa itsessään. Siinä jää hengellisyyttä painottava RH negatiivinen Arjalainen aina toiseksi. Tämä maailma kuuluu juutalaisille, Jumalan valtakunta kuuluu arjalasille. Raamattukin saonoo, että Kristityt eivät ole tästä maailmasta.
..korjaus; ..kuvaa enemmän RH negatiivisen verilinjan eli esi-Aatamilaisen keräilijä-metsästäjän olemusta.
Tarkoitus oli sanoa RH POSITIIVISEN verilinjan.
Linkola oli Lincolnille sukua. Samaa näköäkin oli.
Linkolan kirja: Unelmat paremmasta maailmasta https://archive.org/details/unlmt
Hieno mies. Älykäs mies. Oppinut mies. Itsekin maalaisena pyrin oppimaan asiat itse niitä tutkimalla: linnut, hyönteiset, hämähäkit. Esim. muurahaispesää on kiva tutkia kun kesän saavuttua, kun muurahaispääköt lentävät pesän luona kasvavien heinänkorsien päälle parittelemaan. (Munat päätyvät sitten pesään ja toukka kasvaa pesän sisällä syöden mm. pesäjätettä. Mikä uskomaton sykli!)
Linkola oli aidosti vihreä, ainoa vihreän liiton vaikuttaja jota arvostan. Lepää rauhassa Pentti, aion lukea kirjojasi.
Itseasiassa lapsilisät voivat olla haitallisia, koska laatu on tärkeämpää kuin määrä. Tuskinpa montaa rotumuukalaista haluaisi jäädä Suomeen perheitä kasvattelemaan, kaikkine vaimoinensa, ilman, että jokaiselle niistä kanavoidaan jokaista lasta kohden lisätuloja veronmaksajilta.
notta, ja eiklhän suomalaisetkin lisääntyisi jos tästä materian kirouksesta päästäisiin eroon. ihmiset olisivat onnellisempia, meil on kaiken maailman paskaa, mutta harva on onnellinen, koska ei meitä ole tarkoitettu tähän
Pentti Linkola oli mies, joka eli niinkuin opetti ja ainoa kunnioituksen arvoinen vihreä.
Linkolan perustamalla Luonnonperintösäätiöllä on käynnissä keräys, jonka tuotolla hankitaan muistometsä tälle suurelle miehelle. Käykääs lahjoittamassa, edes pieni summa.
Pienistä puroista syntyy suuri joki..
Lepää rauhassa Pentti!
Comments are closed.