Vaikka Bushin hallinto perusteli Irakin miehitystä maan – ja erityisesti naisten – vapautuksella, on naisten asema Irakissa yleisesti ottaen kurjistunut; sitten vuoden 2003 irakilaisnaiset ovat kohdanneet lisääntyvää väkivaltaa, sieppauksia ja yhteiskunnallista syrjintää.
Irakin parlamentissa on naisia tänään 25 prosenttia, mutta yksi viidestä 15–49-vuotiaasta naisesta on joutunut kokemaan fyysistä väkivaltaa kotonaan. YK:n alaisen IAU:n raportin mukaan useita naisia siepataan ja myydään prostituoiduiksi. Myös naisten sukupuolielinten silpominen on yhä yleistä pohjoisessa, IAU toteaa.
“Monien irakilaisten naisten ja tyttöjen tilanne on sanoinkuvaamaton”, kertoo journalisti Eman Khammas uutistoimisto IRIN:ille. “Ennen olin toimittaja, ammattilainen – nyt en ole mitään.” Tappouhkauksia saaneen Khammasin mukaan maassa vallitsee piilevä suvaitsemattomuuden poliittinen ilmapiiri, josta on tullut naisille tuhoisa.
Naisten osallistuminen työelämään on romahtanut sitten vuoden 2003, kun uusi, fundamentalistinen ajattelu on saanut jalansijaa. Ennen sotaa 40 prosenttia julkisen sektorin työntekijöistä oli naisia. Khammasin mukaan esimerkiksi opetusala oli täysin naisvaltainen.
Julkisten sosiaalipalvelujen romahtaminen on myös rajoittanut koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuuksia. Turvattomuus on ajanut naiset pois julkisesta elämästä kodin seinien sisälle.
Kansainvälisen naisten oikeuksia puolustavan MADRE-järjestön mukaan Irakin sisäministeriö varoitti vuonna 2006 naisia poistumasta kotoaan yksin. Ministeriön ohjeistus noudatti järjestön mukaan uskonnollisten johtajien käskyjä, jotka kehottavat miehiä estämään naispuolisilta perheenjäseniltä mahdollisuuden työhön. Arvostetussa asemassa olevat poliittiset johtajat tukevat miliisien kaduilla harjoittamaa väkivaltaa.
Lisääntynyt köyhyys on johtanut siihen, että irakilaisperheet panostavat vain poikien koulutukseen, mikä rajoittaa naisten mahdollisuuksia tulevaisuudessa. UNICEF:in mukaan tyttöjen osuus kouluissa on pudonnut jatkuvasti, ja keskeytysten määrä on lisääntynyt jokaisena lukuvuotena. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet turvallisuusriskit, asenteet tyttöjen koulutusta kohtaan sekä valtion koulujen tila. Merkitystä on myös sillä, mitä opetetaan ja kuinka. Myös opettajien taidoilla ja asenteilla on osuutta asiaan, UNICEF toteaa.
Vuoden 1970 perustuslaki antoi irakilaisnaisille oikeuden tasa-arvoon ja vapauteen yhteiskunnassa. Ennen joukkojen saapumista Irakiin vuonna 1991 naisilla oli muun muassa mahdollisuus pukeutua haluamallaan tavalla ja päättää itse menemisistään. Sodan myötä naisten oikeudet ovat romahtaneet Irakin historian alhaisimmalle tasolle.
Lähteet: IRIN; Al-Ali, Nadje – Pratt, Nicola 2009: What Kind of Liberation?: Women and the Occupation of Iraq.
Sionismin hedelmiä.
Comments are closed.