Ranskassa Marine Le Penin populistinen Kansallinen liittouma voitti EU-vaalit keräten 23,3 prosenttia äänistä, uutisoi Ipsos / Sopra sunnuntaiyönä.
Nykyisen presidentti Emmanuel Macronin La République En Marche! (LREM) tuli toiseksi 22,1 prosentin äänisaaliilla. Vaikka näin oletettiinkin käyvän, tulokset olivat silti suuri isku Macronin aikomuksille kaapata valta Euroopassa ja luovuttaa lisää taloudellista valtaa finanssieliitille.
– Ranskalaiset ovat asettaneet Kansallisen liittouman listan johtoon, iloitsi Le Pen jatkaen:
– Näen tämän voittona kansalle, joka on palauttanut vallan itselleen ylpeydellä ja kunnialla.
Le Pen sanoi, että Macronin ”täytyy odottaa seuraamuksia siitä, että hän on asettanut oman henkilökohtaisen arvovaltansa peliin tehdessään tästä kansanäänestyksen hänen menettelytavoistansa ja persoonastaan. Hänellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin purkaa Ranskan kansalliskokous ja valita demokraattisempi vaalijärjestelmä, joka edustaisi paremmin kansan mielipidettä.”
Kukaan ei tosissaan odota Macronin purkavan kansalliskokousta, mutta suuria hallitusmuutoksia on odotettavissa. Presidentti väittää myös aikovansa omaksua sen, mitä pääministeri Edouard Philippe kutsui ”uudeksi metodiksi auttaa maan eri seutuja, jotka tuntevat itsensä unohdetuksi, ottaa osalliseksi Ranskan kansa, heidän valitut virkamiehensä ja työmarkkinaosapuolet menettämättä kunnianhimoamme ja rohkeuttamme.”
Presidentin tavoitteet ovat nyt vaakalaudalla. Macronille tulee olemaan hankalaa jatkaa tästä eteenpäin suunniteltujen uudistusten, kuten työttömyysturvan ja eläkejärjestelmien muutosten parissa.
Muutos
Le Pen ja Philippe puhuivat molemmat Ranskan politiikan muutoksesta, joka alkoi presidentinvaaleista kaksi vuotta sitten. Konservatiivinen Les Républicains ja Sosialistinen puolue, jotka hallitsivat Ranskaa puolivuosisataa toisen maailmansodan jälkeen, saivat reilusti alle kymmenen prosenttia äänistä sunnuntaiyönä.
– Entisten puolueiden kannatuksen lasku ja kahtiajako RN:n ja LREM:n välillä varmistaa uuden poliittisen jakauman nationalistien ja globalistien välillä, joka tulee olemaan pysyvä ilmiö nykyisessä poliittisessa elämässämme, Le Pen sanoo.
Hän listasi sekä vasemmistosta että oikeistosta poislähtijöitä, jotka liittyivät RN:ään ja kutsuivat ”kaikki isänmaalliset” kannattamaan puoluetta tulevissa kuntavaaleissa ja parlamenttivaaleissa vuonna 2021.
Philippe kertoi olevansa kykenemätön olemaan piittaamatta äärioikeiston noususta, joka ”jokaisten vaalien jälkeen juurtaa itseään syvemmälle Ranskan poliittiseen ilmapiiriin saavuttaen asemansa yhtenä tärkeimpänä poliittisena voimana. Ei ole tarpeeksi keskustella vihasta, torjumisesta tai kriisistä. Äärioikeisto vakiinnuttaa asemaansa, ja useat meidän maanmiehistämme ovat saaneet käsityksen, että on aika kääntyä sisäänpäin ja omaksua äärimmäiset ratkaisukeinot.”
Ympäristöpuolue EELV teki läpimurron vaaleissa tultuaan kolmanneksi noin 13,1 prosentin tuloksella ohittaen Sosialistisen puolueen ja äärivasemmistopuolue La France insoumise’n.
Kynnys
Moni ennusti, ettei Sosialistinen puolue ylittäisi edes viiden prosentin kynnystä, mikä vaaditaan, jotta puolue saa mepin eli edustajan Euroopan parlamenttiin. Entinen johtava puolue liittoutui Place Publiquen kanssa, jota johtaa esseisti Raphael Glucksmann. Hän oli selvästi tyytyväinen liittouman voitettua arviolta 6,7 prosenttia äänistä, kuten myös samoihin tuloksiin päässyt La France insoumise.
La France insoumise’n puheenjohtajalle Jean-Luc Mélenchonille, joka sai 19,6 prosenttia äänistä presidentinvaalejen ensimmäisellä kierroksella vuonna 2017, eurovaalit oli kuitenkin suuri pettymys.
Macron on yrittänyt asemansa kohentamiseksi käyttää ”vihreän korttinsa”. Hän kutsui koolle ekologisen puolustusneuvoston viime viikolla luvaten hylätä suunnitelmansa kultakaivokselle Ranskan Guyanassa, mikä on ollut jo pitkään EELV:n vaatimuksena.
