Suomen meneillään olevasta talouskriisistä päättäjiä jo ennakolta varoittanut ekonomisti Tuomas Malinen painottaa nyt kotimaisen maatalouden ja ruokaomavaraisuuden merkitystä. Kuten uutisoimme jo kesäkuussa 2019, Malinen kykeni ennustavat maailmantalouden laman hyvissä ajoin – korona vain laukaisi pinnan alla kyteneet ongelmat.
Nyt Malinen muistuttaa, ettei Suomi voi luottaa ulkomaalaiseen tuontiin tilanteessa, jossa kansainväliset elintarvikemarkkinat voivat osittain tuhoutua. Sen sijaan suomalaisten on pidettävä huoli ravinnon kotimaisesta tuotannosta. Hän myös kummastelee, miksi suomalainen media ei ole juurikaan kirjoittanut aiheesta.
Uuden Suomen blogikirjoituksessaan Malinen vetoaakin suomalaisiin maatalousyrittäjiin: “Pyydänkin Suomen viljelijöitä ottamaan viljelyyn kaiken mahdollisen peltopinta-alan lähestyvänä kylvökautena, sekä palkkaamaan tulevana korjuukautena niin paljon kotimaista työvoimaa kuin mahdollista.”
Lähde: Uusi Suomi
“Hän myös kummastelee, miksi suomalainen media ei ole juurikaan kirjoittanut aiheesta.”
Suomalainen maatalous ja teollisuus HALUTAAN tuhota.
Laitetaan tännekin:
Korona iskee talouteen – Ekonomisti: ”Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen.”
GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.
GnS Economicsin pääekonomisti, valtiotieteen tohtori Tuomas Malinen sanoo, että Suomea odottavat hirveät ajat.
Riippumaton GnS Economics ennustaa, että Suomen talous kutistuu tänä vuonna 5 prosenttia, ensi vuonna 14 prosenttia ja 11 prosenttia vielä 2022, kun koronaviruksen laukaisema lama kurittaa maailmantaloutta ja Suomea sen mukana.
”Tämä on ihan hirveätä”, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavaksi matkalla ollut Manninen kommentoi.
Korona on laukaisija
”Koronapandemia vain laukaisee sen, mikä on saanut muhia maailmantaloudessa pitkään ja rauhassa”, Malinen sanoo.
Kaikki alkoi finanssikriisistä 2008. Se oli kova isku, mutta keskuspankkien luomalla likviditeetillä kriisi selätettiin. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit jatkoivat ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mikä painoi korkotason nollan tuntumaan. Monet yritykset ja valtiot velkaantuivat korviaan myöten. Omaisuusarvot, kuten osakkeet, ampuivat taivaisiin.
”Finanssikriisissä rahoitusjärjestelmä meni täydelliseen šokkiin, mutta reaalitalous ei ehtinyt kunnolla reagoimaan. Se saatiin nopeasti palautettua, koska finanssijärjestelmät pystytään palauttamaan nopeasti. Tarvitaan vaan riittävästi likviditeettiä, jotta luottamus palautuu.”
Nyt ydinongelma ja samalla suuri eroavaisuus finanssikriisiin nähden tulee Malisen mukaan siitä, että käsillä oleva pudotus tulee reaalitalouden kautta.
”Meillä on maailmantaloudessa valtavan pitkä 11 vuoden nousukausi ja sitä on pidetty yllä elvyttämällä. Elvytyksen, halvan rahan seurauksena meillä on todella paljon heikkoja yrityksiä, jotka eivät tule kestämään taantumaa. Šokki iskee sitä kautta.”
”Ja yritysvelkahan on nyt globaalisti ihan huipussaan”, Malinen lisää.
5-vaiheinen tiekartta
Kun yritysten näkymät heikkenevät, se heijastuu Malisen mukaan välittömästi yrityslainamarkkinoihin ja sitä kautta koko maailman pääomamarkkinoihin.
”Meillä tulee yhtä aikaa reaalitalouden kriisi ja finanssikriisi. Tämä yhdistelmä on viimeksi nähty 1930-luvun suuressa lamassa. Meidän näkemys on se, että sitä kohti nyt valitettavasti mennään. Tätä on enää täysin mahdoton pysäyttää.”
GnS Economics on laatinut 5-vaiheisen tiekartan siitä, miten kriisi etenee. Sen vaiheet ovat: alku, vastaisku, tulva, tuho, toipuminen.
Missä nyt ollaan?
”Jossain alun ja vastaiskun välissä. Globaalit johtajat ja keskuspankkiirit yrittävät nyt tätä pehmittää, mutta se ei tule onnistumaan, ja sitten alkaa tämä yrityskonkurssien aalto eli tulva.”
Tulvan jälkeen tulee tuho.
”Yrityksiä kohtaavan konkurssiaallon mukana sortuu rahoitusjärjestelmä, ja sen seurauksena on hyvin todennäköisesti pankkikriisi. Kaikki kertaantuu ja todella syvä kuoppa on tulossa.”
Keskuspankkiirien vika
”EKP on euroalueen velkakriisistä alkaen pitänyt yllä Euroopan talouskasvua pudottamalla korot 0-tasolle ja ostamalla euromaiden valtionlainoja. Halvan velkarahan ja matalan korkojen oloissa talouden rakenteelliset uudistukset esimerkiksi Italiassa ovat jääneet pitkälti tekemättä.”
EKP lienee nyt aseeton, kun lähes kaikki paukut on jo käytetty?
”EKP on nyt täysin hampaaton. Ja jossain vaiheessa poliitikkojen pitää kutsua kaikki nämä keskuspankkiirit kuultavaksi ja kysyä, mitä he ajattelivat, kun he elvyttivät koko tämän nousukauden läpi. Syvä romahdus, mikä nyt tulee, on vain ja ainoastaan keskuspankkiirien vika. Korona vaan aloittaa tämän.”
”Koronasta olisi joka tapauksessa tullut vakava taantuma, se on aivan selvää, mutta se mihin keskuspankkiirit ovat talouden ja rahoitusmarkkinat ajaneet, pahentaa sitä huomattavasti.”
On huolettomasti vaan eletty täysin epänormaaleja aikoja?
”Takana oleva nousukausi on keinotekoinen monella tapaa. Se on tehty velalla ja halvalla rahalla. Tämä on ollut keskuspankeilta järkyttävän edesvastuutonta.”
Malisen mukaan nyt kuullut uutiset yt-neuvotteluista on vasta pientä alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.
”Kunnon isku talouteen näkyy huhtikuussa ja isku alkaa näkyä työllisyydessä kesän aikana. Ja sitä työllisyyden heikkenemistä sitten kestää vuoden ainakin vuoden 2021 loppuun asti.”
Työttömyys räjähtää
Kuinka korkeaksi työttömyys muodostuu?
”Työttömyys nousee samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Lähelle 20 prosenttia mennään, toivottavasti ei se yli.”
Tilastokeskuksen mukaan 90-luvun lamassa Suomen työttömyys oli korkeimmillaan toukokuussa 1993, jolloin työttömyysprosenttia oli 19.
Malinen varoitteli suuresta lamasta jo maaliskuussa 2017. Monet naureskelivat.
”Olemme nyt kolme vuotta varoittaneet, että maailmantalous on hauras, ja jos tulee joku šokki, niin se ei kestä sitä. Ja kun tulee vielä näin paha šokki kuin korona, niin kyllä tämä menee tosi kamalaksi.”
Miksi velkavetoiseen kasvuun on suhtauduttu kevyesti?
”Kyllä esimerkiksi meillä taloustieteilijöillä on peiliin katsomisen paikka. Me emme ole olleet riittävän kriittisiä tälle jatkuvalle elvytykselle. Meidän olisi pitänyt näitä hälytyskelloja soittaa paljon aikaisemmin.”
”Mutta on tässä myös se, että olen kolme vuotta yrittänyt selittää mm. toimittajille, että esimerkiksi Suomen Pankin ennusteilla ei tee yhtään mitään. Suomen Pankki ei mandaattinsa puitteissa voi ennustaa taantumaa tai lamaa. Nousukausina heidän ennusteensa ovat yleensä oikein hyviä.”
Malisen mukaan ”oikeasti riippumattomia” tahot, jotka voivat rehellisesti sanoa ikäviä asioita ilman, että niiden oma liiketoiminta pahasti häiriintyy, ovat Suomessa aika vähissä.
”Ja on sanottava sekin, että kun me aloitimme kolme vuotta sitten varoittamaan, niin kyllä meille naurettiin.”
—————-
Ei taida auttaa vaikka kuinka olisi uusia avustajia ministereillä – siis heidän aatetovereitaan siellä kuiskimassa, notta mulle sulle mulle sulle ja loput somaleille.
Onneksi on kuitenkin asioita joista ei tingitä: kansainväliset sopimukset [”kansainvälisoikeudelliset velvoitteet”], musulmaanien ja afrikkalaisten elättäminen 100 000 kertaa paremmalla elintasolla vs. lähtömaa, kehitysavun syytäminen, somalijärjestöjen avustaminen… Ne rahathan eivät ole mistään pois…
Suurtyöttömyys uhkaa, mutta onneksi meillä on työvoimapula. Vai miten se menikään – siis oikeasti.
Viimeksi kun maailmalla alkoi lama, niin silloinen pääministeri, tämä savolainen mikkihiiri, Jyrki Katainen (kok) sanoi, että ”ei koske Suomea”. Eläkämme siis vahvassa uskossa edelleen, että ohi menee.
https://mvlehti.net/2020/04/06/uhka-tiedettiin-ja-suomi-poikkeustilassa-miksi-turvallisuuskomitea-ei-ole-tehnyt-mitaan/
Kommentti:
“Tässä kuvastuu jälleen kerran Suomen poliittisen johdon ja ylimpien virkamiesten osaamattomuus. Mihinkään tämäntyyppiseen uhkaan ei ollut ymmärretty varautua, koska asiantuntemus oli niin vajavainen. Niinpä tällaista vaihtoehtoa ei osattu käytännössä ottaa edes huomioon.
Hiukan yksinkertaistaen voidaan sanoa, että meillä on varauduttu ainoastaan kahdenlaiseen uhkakuvaan:
1. Sotilaallinen hyökkäys Suomen kimppuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelätään yhä edelleenkin Venäjän hyökkäävän suurella voimalla maamme kimppuun samaan tapaan kuin vuonna 1939 tapahtui.
Oma sotilaspuolustuksemme on sitten räätälöity tämän uhan torjumiseksi, ja siinä kaikki. Mitään muuta sotilaallista uhkakuviota ei tosimielellä ole edes ajateltukaan.
2. Laajamittainen turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa syksyn 2015 tilanteen toistumista joko sellaisenaan tai vieläkin voimakkaampana.
Oma toimintavalmiutemme on sitten suunniteltu siltä pohjalta, että tätä uhkaa ei edes yritetäkään torjua, vaan kaikki tulijat päästetään läpi. Tämän mahdollistamiseksi on olemassa jo valmiiksi laaditut suunnitelmat siitä, kuinka viranomaiset poikkeuslakien nojalla ryhtyvät takavarikoimaan tavallisilta suomalaisilta asuinrakennuksia, varastotiloja, kesämökkejä ym. rakennuksia, jotta niihin voidaan sijoittaa näitä turvapaikanhakijoita. (Tieto perustuu suoraan valtioneuvoston asiakirjoihin, joita tässäkin lehdessä on esitelty.)”
Muuten asiallinen artikkeli, puimuri toki olisi voinut kuvituksessa olla Sampo ja traktori Valtra kotimaisuuden nimissä.
Comments are closed.