Koti Artikkelit Historia Kansallissosialismin alkuvaiheet Suomessa

Kansallissosialismin alkuvaiheet Suomessa

13

Kansallissosialismi on kaikkien valkoisten kansojen – ei ainoastaan saksalaisten – maailmankatsomus. 1920-luvulta lähtien myös Suomessa on vaikuttanut kansallissosialistiseksi itseään kutsuvia ryhmiä. Monia näistä voimme pitää nykyaikaisen kansallissosialistisen liikkeen esikuvina.

Kansallissosialismin ensimmäiset askeleet Suomessa osuivat harhaan, mutta kokeilu avasi yhtä kaikki ovet uudelle ajattelutavalle Euroopan pohjoisimmissa kolkissa. Keväällä 1923 eräs oululainen pankinjohtaja lähetti nationalisti Yrjö Ruuthille silminnäkijän kuvauksen Adolf Hitlerin joukkokokouksesta Münchenistä. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kansallissosialismista keskusteltiin maassamme. Marraskuussa 1923 tapahtunut niin sanottu ”oluttupavallankaappaus” lisäsi mielenkiintoa uutta aatetta kohtaan, ja 1920-luvulla Saksassa oleskelleet suomalaiset lienevät seuranneet Kansallissosialistisen Saksan Työväenpuolueen kehitystä mielenkiinnolla.

Ensimmäinen suomalainen kansallissosialistiseksi itseään kutsunut järjestö perustettiin kuitenkin vasta syksyllä 1932. Kyseessä oli jo mainitun Yrjö Ruudun (1927 asti Ruuth) perustama Suomen Kansallissosialistinen Liitto. Se ei kuitenkaan kannattanut Adolf Hitlerin näkemyksiä, ja Ruutu pian sanoutui irti saksalaisesta kansallissosialismista. Hän alkoi kutsua ideologiaansa suomalaissosialismiksi. Ruudun ajattelu olikin lähempänä fasismia, strasserismia sekä muita nationalistisen kuohunnan sivussa syntyneitä suunnitelmataloutta ja konservatiivista kansallisaatetta sekoittaneita suuntauksia. Suomalaissosialismi painotti talouden merkitystä ja hylkäsi esimerkiksi johtajaperiaatteen ja rotuajattelun. Keskeisissä kysymyksissä suomalaissosialismi oli siis suorastaan kansallissosialismin vihollisaate. Ruudun puolue sinnitteli vuoteen 1944 saakka, jolloin sen kannatusyhdistys kiellettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Yrjö Ruutu siirtyi marxilaiseen Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon ja vaikutti politiikassa kuolemaansa 1956 saakka.

Muurari Ernest Hedborg perusti 1932–33 vaikuttaneen Isänmaallisen Kansanpuolueen. Tämä oli ensimmäinen todellinen kansallissosialistijärjestö Suomessa. Sen ideologia perustui rotuajattelulle ja se vastusti juutalaisten poliittista valtaa, marxilaisuutta ja parlamentaarista oikeistoa. Järjestö ei ikävä kyllä saanut jalansijaa politiikassa, ja se päätti kokouksessaan ryhtyä tukemaan tunnettua oikeistokonservatiivien Isänmaallista Kansanliikettä.

 

Kuva: Arvi Kalstan SKJ:n kokous

 

Arvi Kalstan Suomen Kansanjärjestö toimi 1933–36. Puolueen jäsenmäärä oli suurimmillaan noin 20 000 henkilöä, ollen eräs historian suurimmista kansallissosialistisista järjestöistä Suomessa. Se piti tiivistä yhteyttä Hitlerin Saksaan ja otti sieltä paljon vaikutteita poliittiseen strategiaansa. SKJ hiipui pois Kalstan siirryttyä työnsä vuoksi asumaan Lappiin. Palattuaan etelään Kalsta perusti SKJ:n pohjalta Kansallissosialistisen Järjestön (KSJ), joka toimi vuoteen 1944 asti. KSJ oli muun muassa mukana värväämässä suomalaismiehiä SS-sotilaiksi.

Kuva: SKJ:n edustajia

KSJ:stä eronnut ryhmittymä perusti joulukuussa 1941 oman Suomen Kansallissosialistit -järjestön, joka sekin toimi välirauhaan 1944 asti. Järjestön perustaja Yrjö Raikas näki Suomen ja Saksan yhteisen sodan Neuvostoliittoa vastaan mahdollisuutena kasvattaa kansallissosialistista aatetta Suomessa. SKS kannatti esimerkiksi toimivaa sosiaali- ja vanhushuoltoa, suurperhemallia, kansalaisten urheilukasvatusta sekä valtiojohtoista eugeniikkaohjelmaa. Se vastusti vapaata kapitalismia, mutta kannatti yksityisomistusta. Nuorisoliikettä se piti ”kansan ehtymättömänä voimanlähteenä” ja aseellista koulutusta olennaisena osana nuorisokasvatusta. SKS:n lehteä tilasi noin 5 000 henkilöä. Aiemmin 1930-luvulla Raikas johti puoluetta nimeltä Suomen Työrintama, joka kuihtui 1939.

Kuva: Yrjö Raikkaan kirja Demokratia ja kansallissosialismi

Suomen Kansallissosialistisen Työjärjestön perusti kansallisfilosofimme lapsenlapsi Teo Snellman 1940. Järjestö oli kaksikielinen ja käytti olemassaolonsa aikana useaakin eri nimeä. Jäsenmäärä ei ole tiedossa, mutta Vapaa Suomi -lehden levikki oli suurimmillaan noin 3 500 kappaletta. Myös Snellmanin järjestö kiellettiin ”fasistisena” Neuvostoliiton vaatimuksesta jatkosodan päätyttyä.

Suomen kansallissosialistinen aate oli sirpaleinen alkuaikoinaan. Jatkosodan aikana monet kansallissosialisteista olivat rintamalla, sekä Suomessa että SS-joukoissa Saksan itärintamalla, mutta yhteinen taistelu Neuvostoliittoa vastaan sai eri järjestöt tekemään yhteistyötä Suomen Valtakunnan Liitto -nimisessä yhteistyöjärjestössä. Liitto oli vahvasti saksalaismielinen, ja sitä on sodan jälkeen syytetty suunnitelmista kaataa Suomen silloinen hallitus ja perustaa Norjan Quisling-tyyppinen ”nukkehallitus”.

Suomessa oli 1930-luvun alussa noin 1 500 Saksan kansalaista ja 4 000–6 000 etnistä saksalaista, joilla oli Suomen kansalaisuus. Heitä kutsuttiin nimellä Volksdeutscher, ‘kansansaksalaiset’, erotukseksi Saksan valtion valtakunnansaksalaisista eli nimellä Reichsdeutscher tunnetuista.

Näitä saksalaisia varten emäpuolue Kansallissosialistinen Saksan Työväenpuolue NSDAP perusti 1932 järjestön nimeltä Helsingin tukipiste, joka vuonna 1934 muuttui astetta suuremmaksi Alueryhmä Helsingiksi. Järjestö toimi NSDAP:n ulkomaanosaston alaisuudessa ja palveli etnisiä saksalaisia kansalaisuudesta riippumatta.

Kaikki kansallissosialistiset järjestöt kiellettiin 23.9. Neuvostoliiton vaatimuksesta ”fasistisina”. Tämän jälkeen suomalainen kansallissosialismi oli yksittäisten ihmisten ja toveripiirien vapaamuotoisia tapaamisia. Aatteen kipinä on kuitenkin aina kytenyt maassamme, ja se on viimein päässyt täyteen liekkiinsä Suomen Vastarintaliikkeen perustamisen myötä.

Aiheesta lisää:

Kansallinen Vastarinta nro 2, ”Suomalaisradikaalit kuvissa” http://www.kadulle.com/product_details.php?p=66

Esa Paloniemi

13 KOMMENTIT

  1. Hieno ja yleissivistävä artikkeli, Esa! Toivottavasti sinulta tulee jatkossakin vastaavanlaisia hyviä kirjoituksia.

  2. Mainio johdanto kiinnostavaan aiheeseen! Meidän on tunnettava historiamme ja ammentaa tämä tieto tulevaisuuden koitoksissa! Eläköön voitto!

  3. Todella hyvä läpileikkaus Suomen kansallissosialistiseen historiaan. Nykyään valitettavasti mainitsemaasi aiheeseen joutuu näkemään hieman vaivaa, että saa koottua palikat yhteen. Kiitokset artikkelista!

  4. Mainio tietoisku Paloniemeltä! Jussi Leinon “Kansallissosialismi (Maailmanhistoriallisen kehityksen tuloksena)” kirja sekä Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö r.y.:n kustantama kirjanen “Suomalainen Kansallissosialismi (luo uuden sammon)” kertovat aika hyvin 40-luvun kotimaisesta kansallissosialismista. Suomi on perinteisesti ollut niitä vahvimpia valkoisten aatteiden linnakkeita, kautta aikojen!

  5. Kalstalaiset värväsivät oma-aloitteisesti vapaaehtoisia suomalaiseen ss-pataljoonaan virallisen organisaation ulkopuolella. Heillä oli aivan oma verkostonsa, jonka kautta miehiä lähetettiin Ratakseen(Helsingissä ollut värväykeskus) ss-lääkärien tarkastukseen.
    Myös muut Suomen kansallissosialistiset järjestöt ottivat innolla osaa värväykseen. Esimerkkeinä näistä ruotsinkielinen Samfundet Folkgemenskap ja Teo Snellmannin Kansallissosialistinen työjärjestö.

    • Tervehdys,

      Artikkelin aloituskappale ei ottanut kantaa siihen, voivatko muut kuin valkoiset olla kansallissosialisteja. Sen sijaan kommentoimme usein kuultavaa harhaluuloa siitä, että vain saksalaiset (eivät siis edes muut valkoiset) voisivat olla kansallissosialisteja, koska kansallissosialismi syntyi Saksassa.

    • Ei olekaan. Kansallissosialisteja ja kansallissosialistisia järjestöjä on mm. Japanissa, Marokossa, Mongoliassa, Iranissa ja Syyriassa. “Mustan Afrikan” mustien järjestöjä en tiedä olevan, mutta ei siellä yhteiskunnan kehittämisen parissa muutenkaan tunnuta puuhasteltavan. Mutta jo mainitut esimerkit osoittavat, että omasta rodustaan ylpeät muiden rotujen edustajat voivat aivan hyvin ammentaa kansallissosialismista mallin oman maansa kehittämiseen. HH!

  6. Kansallissosialismi oli varsin hieno aate. Esimerkiksi Pentti Linkola osuvasti totesi sen olleen viimeinen todellinen yritys pistää hanttiin markkinataloudelle. Kansallissosialismi oli ei-marxilaista sosialismia, josta oli pudotettu pois marxilaisuuteen vahvasti kuuluvat yhteiskuntaluokkien välinen taistelu ja kansainvälisyysutopia. Kansallissosialismissa oli pohjalla vahva kansallisaate ja suunnitelmat eivät olleet megalomaanisia koko maailman kattavia kuten marxismissa vaan systeemi oli tarkoitus laittaa käyttöön sen verran pienessä mittakaavassa, yhdessä kansallisvaltiossa, että se toimi varsin hyvin.

    Siinä meillä olisi varsin hyvä ideologia, jonka pohjalle voisi valtiota rakentaa oikeastaan minkä tahansa kansallisvaltion. Suomen nyt ilman muuta, ei mitään ongelmaa. Ikävä kyllä toisen maailmansodan jälkeen voittajat kirjoittivat natsit ikuisiksi ajoiksi historiankirjoihin historian suuriksi saataniksi.

  7. Hyvä johdanto tähän aiheeseen. Perinteitä kunnioittaen, mutta ei sokeasti seuraten. Voitto tai kuolema!

  8. Ansiokas kirjoitus. Mielellään olisin toki lukenut myös myöhemmistä vaiheista. Toimintaahan on ollut, joskin aika monenkirjavaa, mutta Aatteen historiaanhan sekin liittyy.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here