Koti Artikkelit Ruotsalaisaktivisti bulgarialaisten haastattelussa

Ruotsalaisaktivisti bulgarialaisten haastattelussa

4

Radikaali kansallismielinen järjestö Bulgarian kansallinen liitto on julkaissut verkkosivuillaan pitkän haastattelun maassa kolme kertaa vierailleen ja paljon uutta kokeneen ja nähneen Ruotsin Vastarintaliikkeen Henrik Pihlströmin haastattelun.

AK_BNS1
Henrik Pihlström Bulgarian kansallisen liiton toimitiloissa Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.

Voitko kertoa alkajaisiksi hieman itsestäsi? Kuinka kauan olet ollut aktiivisena kansallismielisessä liikkeessä? Millaisiin töihin keskityt järjestössä ja millaista aktivisminne on?

Olen ehtinyt 37 vuoden ikään ja työskennellyt kansani valaistumisen ja vapauttamisen eteen koko aikuisikäni. On vaikeaa määritellä niitä tekijöitä, jotka saavat ihmisen tekemään jotain erityistä. Voisin sanoa, että sydämeni on aina ollut jollakin tapaa kapinallinen. Määrittelin itseni ”tavalliseksi tallaajaksi” kunnes aloin huomata, että jotakin todella oli vinossa. Maailma on jotakin aivan muuta, mitä meille on kouluissa opetettu. Virallisen historiankirjoituksen tarkoituksena on kontrolloida ihmisten ajattelua ja näkökantoja todellisuudesta. Koin virallisen historiankirjoituksen olevan väärässä ja aloin vähitellen nähdä omin silmin kuinka menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus nivoutuvat yhteen. Olin tuolloin jo aikuinen. En aikaisemmin välittänyt kirjojen lukemista ja koin historian tuolloin aika tylsänä ja harmaana aiheena. Sitten kaikki kuitenkin muuttui. Aloin lukea kaikenlaisten yhteiskuntakriitikoiden tekstejä välittämättä siitä, oliko kirjoittaja liberaali tai vasemmistolainen. Kaivoin tiedon paljoudesta olennaisen ja heitin seasta löytyvän roinan romukoppaan.

Vaikka sydämeni olikin saavuttanut jonkinlaisen euforisen tilan päästyäni oikean tiedon lähteille, tunsin itseni yksinäiseksi. Ajatteliko kukaan samalla tavalla kuten minä? Sitten löysin skinheadit ja niin sanotun White power -musiikin. En sopinut siihen kulttuuriin, mutta skinheadit olivat tuohon aikaan oikeastaan ainoa oppositio kaistapäistä multietnistä yhteiskuntaa vastaan. Ruotsidemokraatit oli tuohon aikaan, 90-luvun loppupuolella, marginaalipuolue eikä ollut tehnyt parlamentaarista läpimurtoaan.

Ystäväni huomasi eräässä aikakauslehdessä maininnan, jonka mukaan Nationell Ungdom oli Ruotsin Vastarintaliikkeeseen kuuluva ryhmä. Menin hänen kanssaan tapaamaan muutamia Nationell Ungdomin edustajia, mutta minulla ei ennen tapaamista ollut kuitenkaan aikomusta lähteä mukaan toimintaan. Tapaamisen ja monien pitkien keskustelujen jälkeen ajatukseni kuitenkin muuttuivat. Huomasin, että nämä ihmiset olivat vakavissaan ja että he halusivat oikeasti vaikuttaa yhteiskuntaan. Monet olivat asioita vakavasti ajattelevia, luovia ja taisteluvalmiita ihmisiä. Siitä lähtien olen ollut mukana Ruotsin Vastarintaliikkeessä.

Olen nähnyt monien ihmisten passivoituvan. On oikeastaan hyvä, että olen tällaistakin nähnyt, sillä se saa miettimään, mitkä ihmisten todelliset prioriteetit ovat. Loppulauselmani on, että taisteluun on sitouduttava pitkällä tähtäimellä. On parempi työskennellä kuin kilpikonna, joka ottaa johdonmukaisen askeleen toisensa perään ja kehittää persoonallisuuttaan ja osaamistaan kuin olla jänis, joka juoksentelee päättömästi joka suuntaan.

AK_BNS2

Niistä ihmisistä, jotka ovat mukana liikkeessä, erityisesti nuorempi väki haluaisi vallankumouksen huomiseksi. He haluavat, että alkaisi tapahtua. On tietenkin ihan luonnollista tuntea tällä tavalla ajatellen sitä epätoivoista tilannetta, jossa Ruotsi ja koko Eurooppa ovat. Yhteiskunta muuttuu nopeaan tahtiin joukkomaahanmuuton myötä ja kaikki valtaeliittiin kuuluvat ovat isänmaanpettureita, vaikka kansa kuvitteleekin eliitin edustavan heitä.

Niin kutsuttu ”tavallinen kansa” haluaa yksinkertaisen, mutkattoman elämän. Kukaan ei halua taistella ja liittyä kamppailemaan vallankumouksen puolesta. Nyt osa ”tavallisesta kansasta” on alkanut ilmaista kritiikkiä ja jopa äänestää maahanmuuttokriittisiä puolueita. Tämä ihmisjoukko ei ole kuitenkaan valmis uhraamaan elämäänsä eikä todennäköisesti myöskään rahojaan tai mukavuuttaan.

Järjestössä voi tehdä sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät näy ulospäin. Osa siitä työstä on tylsää, minkä varmasti tekin tunnustatte. Tämä on hyvä tapa testata uusia jäseniä – ajaako nimenomaan idealismi heitä toimintaan vai ei? Aina ei voi olla vain hauskaa. Itsekin olen monta kertaa vain ollut tovereideni kanssa mukana toiminnassa, huonolla motivaatiolla. Minulla ei kuitenkaan ole valittamista. Kun sinulla on ympärilläsi tovereita, joilla on samanlainen asenne, työskentely ei ole enää tylsää.

Kun puhutaan järjestön näkyvämmistä aktiviteeteista, tällä tarkoitetaan suureksi osaksi sitä, että mennään jakamaan lentolehtisiä kaduille kansan keskuuteen. Kun teitä on vähän enemmän ihmisiä paikalla, kyse on jo pienestä mielenosoituksesta, muttei kuitenkaan muodollisessa merkityksessä. Sitten vastaan tulee kysymys suhteesta poliisiviranomaisiin, koska poliisi ilmestyy yleensä paikalle aktiviteettiemme aikana. Poliisi toimii ikään kuin poliittisena työkaluna meidän toimintamme häiritsemisessä.

Jos järjestämme mielenosoituksen, johon olemme hakeneet poliisin lupaa, pölähtävät antirasistit yleensä tapahtumapaikalle. He yrittävät tehdä kommunikointimme ihmisten kanssa vaikeaksi. Poliisi voi mahdollisesti aidata meidät tai yrittää muilla keinoin vaikeuttaa potentiaalisia kuulijoita saavuttamasta sanomaamme. On olemassa niitäkin, joiden mielestä antirasistien saapuminen paikalle on kivaa, ja he mielellään löisivät muutamalta vastustajalta tajun vähäksi aikaa kankaalle. Ongelma on kuitenkin minun nähdäkseni se, että lyötäviä päitä on liian monta ja liian pitkä vankeusaika istuttavana. Toinen pointti tässä on se, että meidän on näytettävä, ettemme hakemalla hae tappelua.

Väkivalta on hyvinkin suosittua joissakin ihmisryhmissä ja valtavirran median mielipuuhaa on kirjoittaa meistä, kun väkivaltatilanteita syntyy. Tänä katuväkivallan vuotena olemme saaneet ”huligaanien” ja ”poliittisten ekstremistien” maineen, pidimme siitä tai emme. Tällainen maine voi vaikeuttaa sellaisten ihmisten rekrytoimista, jotka eivät pidä poliittisten vastustajien tajun kankaalle lyömistä elämän tärkeimpänä asianaan.

Olemme vakavissamme poliittisten tavoitteidemme suhteen ja tarvitsemme sekä nuoria että vanhempia ihmisiä. Kun olemme nyt alkaneet perustaa puoluetta, niin luulen, että tästä löytyy ratkaisu siihen, etteivät kaikki ihmiset ole löytäneet paikkaansa liikkeessä. Näin myös nämä ihmiset voivat tehdä arvokasta ja tuottavaa työtä. Puolue tulee olemaan ainutlaatuinen eikä sille löydy vastaavaa ”sisarpuoluetta”. Puolue tulee olemaan täydentävä osa koko järjestön toimintaa.

Luulenpa, että minullakin tulee olemaan jonkinlainen rooli tulevassa puolueessa. Pääasiallinen tehtäväni tällä hetkellä on kuitenkin työskennellä verkkomediamme Nordfrontin eteen. Olen tässä julkaisemassa myös uutta levyä. Laulan ruotsiksi, mutta toivon, että kuka vain voi kuitenkin arvostaa musiikkiani.

Voitko kertoa lisää Nordfrontista ja Pohjoismaisesta Vastarintaliikkeestä? Koska järjestö perustettiin? Monessako maassa toimitte aktiivisesti?

Ruotsin Vastarintaliike perustettiin 90-luvun puolivälissä. Ajan kuluessa olemme onnistuneet laajentumaan myös muihin Pohjoismaihin – Norjaan, Suomeen ja Tanskaan. Laajetessamme Ruotsin ulkopuolelle meistä tuli Pohjoismainen Vastarintaliike. Tämä on suuri saavutus, sillä mikään muu kansallismielinen järjestö ei ole onnistunut laajentumaan perustajamaansa ulkopuolelle.

Kuten ymmärrätte, olemme jättäneet klassisen nationalismin sikseen ja ajattelemme asioita laajemmin sen sijaan, että ahtaisimme ne yhden valtion sisään. Toivoisin, että meistä tulisi jonain päivänä eräänlainen McDonald’sin irvikuvallinen kilpailija. Tällä tarkoitan globalismin vastaista taistelua maailmanlaajuisesti, taistelua Euroopan ja länsimaisen sivilisaation selviytymisen puolesta ja taistelua aivan toisenlaisen ’maailmanjärjestyksen’ puolesta ilman Monsantoa ja vapaamuurareita. Tässä on tavoitetta tulevaisuudelle.

Omasta mielestäni verkkomediamme Nordfrontin tärkein tehtävä on koota sivuillemme se lisääntyvä määrä ihmisiä, jotka alkavat vähitellen kääntää selkäänsä vallanpitäjiltä pakotetun joukkomaahanmuuton ja muiden yhteiskunnallisten ongelmien myötä. Näillä ihmisillä on kyllä sympatioita meitä kohtaan, mutta heitä sokaisee virallinen historiankirjoitus. Aiheet kuten rotu, Hitler, kansallissosialismi ja ”holokausti” voivat olla edelleen heille hieman arkoja, ja tällaiset ihmiset tunnustavat vielä joitakin osia siitä yhteiskunnasta, josta me haluamme päästä eroon.

Liberaalit maahanmuuttokriitikot asettuvat ”epäonnistunut integraatio”-ajatuksen taakse ja puhuvat siitä, että ongelma olisi muka uskonnossa tai Euroopan ”islamisoitumisessa”. Meidän täytyy kohdata nämä ihmiset ja selittää, että ongelma on pikemminkin epäonnistuneessa rajavalvonnassa. Maahanmuutto-ongelmassa on kyse ennemminkin rodun kuin uskonnon tulevaisuudesta. Kasvava Bulgariaankin levinnyt Pegida-liike tarjoaa kansalle edellä mainitunlaisia yksinkertaisia selityksiä ja välttelee lausumasta tulenarkoja totuuksia.

Jos kartoitetaan, mikä on Pegidan todellinen agenda, he määrittelevät itsensä ”antirasisteiksi” ja avaavat ovensa feministeille, liberaalille homokulttuurille, sionisteille ja muille ”länsimaisille” ilmiöille. Nämä esitetään sitten jonkinlaisena oppositiona islamille. Islaminvastainen liike haluaa itselleen monopolin maahanmuuton kritisoinnissa sekä tahtoo sensuroida herkkäluonteisia kysymyksiä ja totuuksia.

AK_BNS3

Koska Nordfrontilla on eräänlainen uudelleenkouluttajan rooli, työskentelemme saadaksemme ihmiset katsomaan asioita oikeasta perspektiivistä. Ne ihmiset, jotka eivät vielä ymmärrä ”koko kuvaa”, vierailevat sivuillamme ja näin he saavat syvemmän käsityksen todellisuudesta. Internetin nopeus ja yksinkertaisuus auttavat meitä saavuttamaan yhä enemmän ihmisiä.

Kansa on alkanut lukea vaihtoehtomedioiden uutisia ja kommentteja valtavirtamedian lisäksi. Jotkut ihmiset löytävät meidät kontrolloidun mediankin kautta. Tämän vahvuuden ja potentiaalin hyödynnämme tehdäksemme näkyvän vaikutuksen yhteiskuntaan, ja jos onnistumme hyödyntämään nämä oikein, kasvamme ja meistä tulee yhä parempia.

Tapa, jolla Pohjoismainen Vastarintaliike työskentelee ja asennoituu taisteluun eroaa muista kansallismielisistä järjestöistä. Voitko kertoa tästä lisää?

Pohjoismaiden yhdistyminen on ajatus, jolla on erilainen perusta kuin kansallisvaltioperiaatteella. Nykymaailmassa on käytännöllinen ratkaisu yhdistyä naapureidemme kanssa. Tavallaan maailma on tänä päivänä pienempi, kun kommunikointi, infrastruktuuri ja kuljetus toimivat aivan eri tavalla kuin entisaikoina.

Eroavaisuudet pohjoismaisten kansojen välillä ovat pieniä ja tähän maailmanaikaan on realistinen ajatus perustaa pohjoismainen tasavalta, joka on vahva ja riippumaton. Näin voimme erottaa itsemme EU:sta ja Natosta ja luoda oman valuuttamme ja talousjärjestelmämme.

Pienet kulttuurilliset eroavaisuudet otetaan huomioon ja ne halutaan säilyttää pohjoismaisessa tasavallassa. Meillä ei ole olemassa mitään kulttuuribolshevistista ohjelmaa. Uskon pikemminkin Pohjolan kokevan tasavallan perustamisen myötä kulttuurillisen renessanssinsa. Ajatus yhtenäisestä Pohjolasta on suosittu monien ihmisten keskuudessa. Pidämme toisistamme ja ikivanhat sodat kuninkaallisten armeijoidemme välillä menevät jo niin kauas historian lehdillä, että niistä voidaan pilailla ja niille voidaan nauraa yhdessä.

Klassinen nationalistinen konsepti ei enää ole kestävä ja se voi jopa toimia globalistien työkaluna. Ajattelen tässä Bulgariaakin, jossa naapurimaihin ei suhtauduta yhtä lämpimästi kuin Pohjois-Euroopan maissa.

Arvelen monien bulgarialaisten ajattelevan sitä aluetta, jonka he menettivät Romanialle. Ehkä teidän pitäisi ottaa se takaisin tai ainakin monet bulgarialaiset voivat ajatella asiasta näin. Todellisuudessa takaisin ottaminen ei tule tapahtumaan ainakaan ilman Naton suostumusta. Jos Nato antaisi luvan tuollaiselle asialle, se tarkoittaisi, että te työskentelette Naton ja globalistien intressien mukaan.

AK_BNS4

Katsoessanne omaa maatanne huomaatte sen olevan yksi Naton tukikohdista. Voidaan esittää kysymys, mitä Nato oikein tekee Bulgariassa? Globalistit omistavat ja hallitsevat Bulgariaa – eivät vihamieliset romanialaiset. Jos vierailisitte Romaniassa, niin ymmärtäisitte, että Romaniaakin hallitsee sama maailmanlaajuinen valtaeliitti; samat taloudelliset instituutiot, samat Monsanton kaltaiset suuryritykset, samat rotaryklubit, ja medianne omistavat samat tahot kuin naapurimaidennekin, ja niin edelleen. Tiedätte kyllä, mitä tarkoitan. Klassinen nationalismi ei näe suurta, jokaisessa eurooppalaisessa maassa operoivaa vihollista.

Toivon, että jokainen eurooppalainen kansallismielinen voisi kehittää ajatteluaan ja nähdä pidemmälle horisonttiin, kauas oman valtion maantieteellisiltä rajoilta. Jos ajatellaan joukkomaahanmuuttoa Eurooppaan alueista kuten Afrikka, Afganistan ja Irak, niin kuinka toimiva klassinen nationalismi on tässä tilanteessa? Pitäisi olla selvää, että meidän on työskenneltävä yhdessä voittaaksemme yhteisen vihollisemme, joka ei ole mikään yksittäinen valtio vaan globaali kosmopoliittinen valtaeliitti.

Koska vihollinen toimii jokaisessa Euroopan maassa, on meidän tarkasteltava asioita eri tavalla kuin ennen. Kaikkien Euroopan maiden on yhdistyttävä yhteisen tavoitteen vuoksi. Mikäli näin ei tapahdu, vihollinen tulee voittamaan. Nationalistiset (chauvinistiset) tunteet ovat yhteisen taistelun tiellä. Meidän täytyy myös ymmärtää se tosiasia, että olemme nykyisessä tilanteessa sodan lopputuloksen vuoksi 1945. Tämä voi olla arkaluontoinen asia käsitellä, muttei kuitenkaan sellainen asia, josta ei voisi keskustella.

Moni bulgarialainen luulee, ettei Ruotsissa ja sen naapurimaissa ole lähes ollenkaan rikollisuutta korkean elintason vuoksi. Vastaako tämä käsitys todellisuutta? Miten asian laita on Ruotsissa?

Tässä asiassa Ruotsilla ja Bulgarialla on olemassa yhteys, vaikka se voi ensin absurdilta kuulostaakin. Kun Ruotsissa kävelet putiikkien eteen, näet ovien edessä kerjäläisiä. Poliittisilla päättäjillä ei ole mielenkiintoa lopettaa kerjäämistä ja he puhuvat hyvin usein ”kaikkien samanarvoisuudesta”. Maamme on järjestäytyneen rikollisuuden kynsissä ja ammattivarkaat murtautuvat ihmisten koteihin. Joskus nämä ammattivarkaat luokitellaan bulgarialaisiksi ja romanialaisiksi. Te kuitenkin tiedätte aivan hyvin, mistä kansasta todellisuudessa on kyse.

Joten kyllä, meillä on korkeammat elinolosuhteet, jotka houkuttelevat ihmisiä tänne varastelemaan ja kerjäämään. Jotkut ihmiset ovat täällä niin tyhmiä, että he antavat rahaa näille kerjäläisille. Antaisin itsekin kyllä heille rahaa, jos se vain saisi heidät katoamaan täältä. Entä miten sitten olisi lahjoittaa rahaa kulkukissoille ja -koirille? Välitän itse enemmän eläimistä kuin kerjäläisistä ja varkaista, joiden työnantajana on järjestäytynyt rikollisuus. Onneksi voin kuitenkin kertoa, että ne älykkäät ruotsalaiset, jotka eivät ole totaalisesti aivopestyjä, ymmärtävät totuuden näistä kerjäläisistä ja varkaista eivätkä syytä tavallisia bulgarialaisia.

AK_BNS5

On olemassa myös muita sosiaalietuuksia, joita ulkomaalaiset hyödyntävät. Eräs näistä on se, että heille on oma sairaanhoitonsa. Tällaista politiikkaa on tehty, jotta laittomat maahanmuuttajat ja ne ihmiset, joilla ei ole virallisia henkilöllisyystodistuksia, saisivat hoitoa. Sairaalan sihteeri ei saa raportoida viranomaisille laittoman maahanmuuttajan käyneen sairaalassa (lukekaa sosiaalihallinnon sivuilta laista, joka astui voimaan 1. heinäkuuta 2013). Kerran olemassa ollut ruotsalainen hyvinvointivaltio murenee pala palalta. Tätä vauhdittaa joukkomaahanmuutto ja muu tuhoisa politiikka. Koulutusjärjestelmän toimivuus rypee pohjamudissa. Ruotsi on nyt alimmilla sijoilla kansainvälisten Pisa-testitulosten listassa. Koulujen pääasiallinen tehtävä ei ole enää tiedon välittäminen. Niiden tehtävä on ensi sijassa indoktrinoida ja aivopestä nuoremme sekä opettaa tasa-arvosta, demokratiasta ja antirasismista. Monilla maahanmuuttajilla ei ole tietoakaan opiskelumotivaatiosta ja suuri osa heistä syyllistyy psykologiseen ja fyysiseen terroriin etnisiä ruotsalaisia kohtaan. Opettajat eivät ymmärrä mistään mitään ja heidät on itse indoktrinoitu kulttuurimarxismilla, feminismillä, sukupuolentutkimuksella ja muulla teoreettisella korkeakoulujen jätteellä.

Työttömyys koskee Ruotsissa myös motivoituneita ja päteviä työntekijöitä. Palkat ovat kyllä korkeampia kuin Itä-Euroopassa, mutta menot voivat paisua jopa suuremmiksi. Mutta kyllä, elintasomme on korkea ja monet ihmiset elävät yhä mukavaa ja mutkatonta elämää taloudellisessa mielessä. Voi sitten spekuloida sillä, onko tämä hyvä vai huono asia. Jos taloudellisesti hyvin toimeentulevat henkilöt ovat vain sitä poliittisesti korrektia väkeä, joka näkee itsensä ”hyvinä humanisteina”, niin olisihan traagista, jos näillä ei yhtäkkiä menisikään niin hyvin?

Ruotsissa on yhä kuitenkin olemassa joitakin asioita, joista voi olla ylpeä ja jotka toimivat suhteellisen ongelmattomasti. Hyviä ihmisiä löytyy myös niistä, eivät vielä ole aktivoituneet taistelemaan selviytymisemme puolesta. Taloudellisesti Ruotsistakin kehittyy todennäköisesti kriisivaltio. ”Loistavalla” maahanmuuttopolitiikalla on kova hintansa, eikä tätä rahoiteta pelkästään verovaroin vaan myös varastamalla eläkeläisiltä ja lainaamalla kansainvälisiltä suurpankeilta.

Maahanmuutto ulottuu nyt valtion jokaisen kolkkaan ja minun mielestäni tätä ei voi kutsua muuksi kuin valtiollisesti rahoitetuksi biologiseksi sodankäynniksi. Periaate biologisesta sodankäynnistä on sama kuin Bulgariassa, mutta teillä variantti on hieman erilainen. Bulgariassa on sekä matala syntyvyys että alhainen elintaso. Olette menettäneet suunnilleen kaksi miljoonaa bulgarialaista, jotka ovat lähteneet kotimaastaan, ja romaniväestö sitä vastoin lisääntyy nopeasti maassanne. Bulgaria on menetetty maa vain muutaman sukupolven kuluttua kuten Ruotsikin, jollei radikaalia muutosta saada aikaan.

Kuten tiedämme, Ruotsi ja muut Euroopan maat kärsivät maahanmuuton seurauksista suurten ihmismassojen saapuessa Aasiasta ja Afrikasta. Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä?

Näet muukalaisia ja turvapaikanhakijoita joka puolella Ruotsia missä ikinä liikutkin. Viime vuonna Ruotsin politiikassa tapahtui aivan ainutlaatuinen uudistus: Joulukuun sopimus. Sopimuksessa sanotaan, että vähemmistöhallituksen, joka sisältää koalition vasemmistolaisia puolueita, vuotuinen budjetti hyväksytään eduskunnassa. Oikeistoblokki nimittäin jättää äänestämättä asiasta. Joulukuun sopimukseen kuuluu myös, että vasemmisto- ja oikeistopuolueet työskentelevät yhdessä ”nerokkaan maahanmuuttopolitiikan” puolesta. Moni mieltää tämän Ruotsin siirtymiseksi yksipuoluejärjestelmäksi. Monet oikeistopuolueiden entiset kannattajat tuntevat olonsa petetyiksi. Joulukuun sopimus siis tarkoittaa, ettei maahanmuuttopolitiikassa ole tapahtumassa minkäänlaisia muutoksia. Tilanne on kuin lukittu, ja poliittinen eliitti osoittaa näin, ettei se kunnioita pätkääkään niitä, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Maahanmuuton vastustus vain lisääntyy entisestään, mutta vallanpitäjät kieltäytyvät antamasta periksi sille tuumaakaan.

Teillä on Ruotsidemokraatit, joka tunnetaan äärioikeistolaisena puolueena ja maahanmuuton vastustajana. Mitä mieltä olet kyseisestä puolueesta? Entä onko järjestöllänne suhteita ruotsidemokraatteihin?

Ruotsidemokraatit saivat viime vaaleissa 12,86 prosenttia äänistä ja he ovatkin menestyneet politiikassa. Heistä on tullut maahanmuuton vastustamisen symboli. Pitää paikkansa, etteivät ruotsidemokraatit kannata yhtä laajaa maahanmuuttoa kuin muut puolueet. Ruotsidemokraattien politiikka ei kuitenkaan tähtää maahanmuuton pysäyttämiseen eikä heillä ole olemassa politiikkaa, joka palauttaisi muukalaiset kotimaihinsa. Ruotsidemokraatit kutsuvat itseäänkin antirasisteiksi ja heidän mielestään ruotsalaisuus on sosiaalinen kysymys. He puhuvat usein epäonnistuneesta integraatiosta ja niin edelleen. Ruotsidemokraatteja ei mitenkään voi sanoa radikaaliksi puolueeksi, he ovat vain muiden puolueiden ekstremismin kriitikkoja. Ruotsidemokraattien maailmankuva on sensuroitu. He eivät puhu kaikkein kiistanalaisimmista ja arkaluontoisimmista aiheista. He keskittyvät puhumaan ”islamisaatiosta”, ja hyvin monet puolueen jäsenistä suorastaan syleilevät Israelia. He edustavat siis niin kutsuttua kosher-oppositiota. Mikäli jollakin ruotsidemokraattien jäsenellä olisi yhteyksiä meihin, hänet erotettaisiin heti puolueesta.

Olet vieraillut Bulgariassa nyt kolme kertaa. Mikä innostaa sinua vierailemaan täällä ja minkälaisen vaikutelman olet saanut maastamme?

Olen liikkunut Bulgariassa turistina. Ensin ajattelin viipyväni vain muutamia päiviä Sofiassa. Halusin nähdä kaupunkia, kiivetä Vitosha-vuoren huipulle ja nähdä vanhan kommunistisen järjestelmän jäännöksiä matkustamalla konferenssirakennukseen Buzludža-vuorelle. Matka pitkittyi, tutustuin uusiin ihmisiin ja sain ystäviä, joiden poliittiset näkökannat vastasivat omiani. Pidän yleisesti Itä-Euroopassa matkustamisesta. Itä-Euroopan mailla on erilainen historia kuin länsimailla. Kansojen mentaliteetti eroaa meidän omastamme ja olen saanut uusia kokemuksia, joista voin oppia. Bulgaria oli jotain erityistä – olin hämmästynyt monista luonnoissamme esiintyvistä samankaltaisuuksista, mutta sitten löytyi kuitenkin ainutlaatuisia asioita kuten lämpimän veden lähteet.

AK_BNS6
Kuva entisen kommunistihallinnon konferenssirakennuksen sisältä Buzludža-vuorelta.

Kaikki uudet ihmiset, joihin olen matkan varrella tutustunut, sekä kauniit paikat, joita olen nähnyt, ovat tehneet minuun vaikutuksen, joka kestää koko elämän ajan. Seuraavissa reissuissa oli kyse siitä, että minulla sattui olemaan mahdollisuus lähteä jälleen matkalle, ja tulen takaisin vielä monta kertaa. On niin paljon paikkoja nähtävänä kuin myös ihmisiä, joihin tutustua Bulgariassa.

Vierailujesi aikana olet tavannut jäseniä monesta eri bulgarialaisesta kansallismielisestä järjestöstä. Mitä ajattelet Bulgarian kansallismielisestä liikkeestä ja onko tällä olemassa jotakin yhtäläisyyksiä Ruotsin kanssa?

Nähdäkseni Bulgarian tilanne näyttää pahalta aivan kuten Ruotsinkin. ”Tavallinen kansa” ajattelee silloinkin vain itseään, kun pitäisi pelastaa kotimaa. Kun kukaan ei ryhdy toimeen, turhautuminen iskee. Sanoisin, että siinä on kyse kunniasta, kun asioiden eteen ryhtyy tekemään jotakin huolimatta siiitä, minkälaisessa tilanteessa olemme. Toivoa on edelleen ja positiivisiakin asioita tapahtuu vielä. Vaikutelmani Bulgarian kansallismielisestä liikkeestä perustuu enemmänkin omiin tuntoihini kuin eri puolueidenne ja järjestöjenne kartoittamiseen. Minä en ole oikea henkilö tuomitsemaan teitä, vaan sen tekevät tulevaisuuden tapahtumat. En usko perinteiseen puoluepolitiikkaan. Mikäli jotkut aidot kansallismieliset haluavat yrittää kulkea tätä tietä, toivotan heille onnea. BGNS-ND-puolueen ei oikein voi sanoa menestyneen viime vaaleissa ja on mahdollista, että ihmiset ovat tähän asti olleet tyytyväisiä Atakaan (puolue istuu hallituksessa ja sitä voi verrata ruotsidemokraatteihin).

AK_BNS7
Populistipuolue Atakan jättimäinen banderolli.

Sama tilanne koskee meillä Ruotsalaisten puoluetta, joka on kyllä radikaalimpi puolue, mutta ruotsidemokraatit syrjäyttivät sen menestyksellään. Kaikki tapaamani Bulgarian kansallisen liiton jäsenet ovat olleet ystävällisiä, vakavamielisiä ja idealistisia. Idealismi on se perusta, jonka on löydyttävä jokaiselta taistelussa mukana olevalta ihmiseltä. Ilman idealismia valtiojohdon korvaavat vain uudet korruptoituneet poliitikot, joita kiinnostavat vain heidän omat taloudelliset intressinsä samaan aikaan kun he valehtelevat kansalle ja antavat sille kauniilta kuulostavia lupauksia. Myös me olemme tällä hetkellä perustamassa puoluetta. Tarkoituksemme on olla aivan erilainen puolue kuin kaikki muut. Tavoitteemme ei ole muuttaa järjestöämme puolueeksi tai saada kasaan 50 prosenttia äänistä. Me toimimme antipopulistisesti kertoen kansalle totuuksia, joista sen pitää päästä perille, eikä sellaisia lauseita, joita olisi mukava kuulla. Emme tule imitoimaan tyypillistä poliitikkoa, joka myy kansalle halpoja lupauksia.

AK_BNS8
Henrik Pihlström alustaa esitelmää. Vasemmalla Bulgarian kansallisen liiton johtaja Plamen Dimitrov.

Vierailtuani tapahtumassanne Sofiassa vakuutuin siitä, että olette erilaisia muihin bulgarialaisiin nähden. Olette ihmisiä, jotka haluavat taistella ja tehdä uhrauksia. Ette ole kuin ”kriitikot”, jotka uhraavat jotakin vain silloin, kun henkilökohtainen voitto on mahdollista näinä aikoina, jolloin yhteiskunnallinen tilanne vain pahenee. Niin kauan kuin olette taisteleva järjestö ettekä tee kompromisseja muuttuen vain kriitikoiksi, kannatte toivon banderollia. Ne ihmiset, jotka kirjoittavat historian, löytyvät aina pienestä vähemmistöstä eivätkä epätietoisesta, kriittisestä enemmistöstä.

Minkälaista näkökulmaa haluat antaa eurooppalaisille nationalisteille? Millainen tulevaisuuden strategia johtaa meidät loistokkaaseen voittoon?

Ei pidä olla turhan konservatiivinen vaan sen sijaan testata uusia taktiikoita ja toimintatapoja, joilla saadaan painostettua vallanpitäjiä ja jotka tuovat mukanaan uusia jäsenhakemuksia. Se, mikä on aikaisemmin toiminut, ei enää välttämättä toimi tänä päivänä yhtä hyvin. Jos sellaista tapahtuu, että ihmiset lopettavat lukemasta paperilehtiä ja sen sijaan lukevat uutiset Internetistä, ette tarvitse massiivista budjettia tullaksenne varteenotettavaksi vaihtoehtomediaksi. Muissa kysymyksissä oikoteitä ei ole. Ei pidä koskaan valehdella aiheista kuten ”holokausti”, rotu, Hitler ym. tulenaremmat aiheet. Teidän on mahdollista löytää oma tapanne selittää kansalle näitä asioita sitä kouluttaen, mutta ennen kaikkea omille uusille jäsenkokelaillenne. Jollei aroista aiheista kerro sellaisina kuin ne oikeasti ovat, niin riskinä on, että järjestöönne ajautuu ihmisiä, jotka uskovat Israelia palvovaan ja vapaamuurariutta ihailevaan viralliseen historiankirjoitukseen. Tällaista voi tapahtua, mikäli aletaan flirttailla ”kriitikoiden” kanssa. Ajattelun laajentaminen klassisen nationalismin ulkopuolelle on välttämätöntä. Tuen kommunistien mallia muistuttavaa internationaali-ajatusta. Meidän internationaalillamme on kuitenkin aivan erilaiset tavoitteet. Uskon myös, että ajatuksemme Pohjolan yhdistymisestä on järkeenkäypä muillakin Euroopan alueilla. Näin saadaan riippumattomuus EU:sta ja Natosta.

 

Nordfront.se

4 KOMMENTIT

  1. Tässä oli muutamia tärkeitä pointteja, muun muassa koulutuksesta ja strategiasta. Kouluissa opetetaan minun mielestä turhan yksitoikkoisesti historiankirjoitus, eikä sitä kritisoida. Sama muiden aineiden, kuten biologian ja terveystiedon kanssa. Strategiasta sen verran, että totuus pitää tuoda julki vaikka väkisin. Pihlström on siinä oikeassa, että me emme saa sortua samoille linjoille poliitikkojen kanssa, Ruotsissa varsinkin kun puoluetta ovat perustamassa.

  2. ”…niin riskinä on, että järjestöönne ajautuu ihmisiä, jotka uskovat Israelia palvovaan ja vapaamuurariutta ihailevaan viralliseen historiankirjoitukseen. Tällaista voi tapahtua, mikäli aletaan flirttailla ”kriitikoiden” kanssa.”

    Tämä on erittäin totta. Euroopassa on lukuisia esimerkkejä ko. ilmiöstä eri järjestöjen, puolueiden ja projektien muodossa.

    Mielenkiintoinen haastattelu kaikin puolin ja hieno huomata Vastarintaliikkeellä olevan kansainvälisiä ystäviä. 😉

  3. Erittäin hyvä ja syväluotaava esitys siitä missä Ruotsi tällä hetkellä menee ja myös se tavoite joka on täällä Suomessa tietyillä tahoilla tavoitteena.

    Huomioitava on myös että nopeasti ei tapahdu mitään, joka näin uskoo, joutuu pettymään, pahinta mitä liikkeelle voi tapahtua on se että joku nuori yltiöpää ryhtyy toimimaan tavalla jota voidaan käyttää syynä koko liikkeemme krinalisoimiseen ja sen myötä kaiken toiminnan estämiseen lainvoimalla.

    Mielenkiintoista esityksessä on miten Ruotsissa on päässyt kehittymään nykyinen tila, käytännössä kautta aikojen keskiluokka on synnyttänyt vallankumouksen tuntiessaan etujensa olevan uhattuina, ilmeisesti kuitenkin medel svenssoa on saatu tuuditettua taloudellisen hyvinvoinnin avulla tilaan jossa ei ole koettu olevan merkitystä joillakin maahanmuuttajilla, eritoten maahanmuuton aiemmin oltua pelkästään työperäistä, on saatu synnytettyä harha joka tukee myös nykyisenkaltaista maahanmuuttoa, argumentoimalla se kuten Suomessakin, kansakunta tarvitsee maahanmuuttajia, jotta työvoiman riittävyys takaa jatkuvan taloudellisen kasvun (joka jo sellaisenaan on mahdottomuus, mutta jonka mantraan kansalaiset uskovat).

    Käytännössä uhkakuvat ruotsalaisen sosdem. kansankodin yllä alkavat toteutua, ja toivon mukaan se saa väkisin luodun monikultturismiliturgian karisemaan siltä jota tarvitaan, keskiluokalta, jotta saadaan toteutettua tarvittava suunnanmuutos Ruotsissa.

    Kuten edellä tuli ilmi, meillä on sama ongelma edessä, joskin viiveellä Ruotsiin nähden, mutta siellä olevat ongelmat eivät tunnu haittaavan päätöksentekijöitä täällä, ja miksi haittaisikaan tai estäisi. Sillä mitä ilmeisemmin suuntaviivat on luotu jo 70-luvulla demarien Euroopan laajuisissa sosialistisen internationalin kokouksissa ja Bilderberg-seuran ollessa kaiken yllä sateenvarjona. Nyt noudatetaan sovittua työjärjestystä, seurauksista piittaamatta, koska seuraukset ovat erilaisia kansalle ja eliitille.

    Vihtori Kosolan sanoin, tämä maa ei kysy kummalla kielellä se kynnetään, yhteisesti Pohjolassa.

Comments are closed.