Kun kulttuuri ei selitä – henkiset erot rotujen välillä

Julkaistu: 25.3.2016

25.3.2016 by

Kun kulttuuri ei selitä – henkiset erot rotujen välillä

Kiusalliset erot ihmisryhmien kognitiivisissa kyvyissä aiheuttavat päänvaivaa rasismia vastustaville tutkijoille. Yhdysvalloissa rotujen yhteiskunnallista suorituskykyeroa on yritetty häivyttää ”positiivisen syrjinnän” avulla yli viisikymmentä vuotta – tuloksetta.

race3

Vastarintaliikkeen järjestämän kansanmurhan vastaisen viikon sanoma on ajankohtaisempi kuin koskaan. Syksyllä 2015 alkanut pakolaiskriisi on kiihdyttänyt ei-valkoisten virtaa Eurooppaan. Vuoden 2016 ennustetaan olevan ainutlaatuinen koko Euroopan historiassa; maanosaan oletetaan saapuvan lähteistä riippuen jopa kolme miljoonaa maahantulijaa.

Näennäisesti kyse on vain Lähi-idän kriisin synnyttämästä ilmiöstä. Tulijat eivät kuitenkaan ole vain sodan runteleman Syyrian ja Irakin entisiä asukkaita. Yhä useammat onneaan koettelevat saapuvat Afrikasta ja jopa Intiasta saakka.

 

Epäonnistunut integraatio

Yhdysvallat on loistava rodullisen integraation koelaboratorio. Mustat ja valkoiset puhuvat samaa kieltä, he elävät yhtenäisessä kulutuskulttuurissa ja jakavat yleensä saman uskonnon. Mustat eivät näe nälkää, elä saastuneemmassa ympäristössä tai kärsi samoista sairauksista kuin afrikkalaiset esi-isänsä. Heillä on mahdollisuus länsimaiden järjestelmän tarjoamiin terveyspalveluihin ja koulutukseen. Näin ollen kulttuurierot selittävänä tekijänä voidaan sulkea pois muuta maailmaa selkeämmin, mikä lisää tutkimustulosten luotettavuutta.

Vaikka mustat yhdysvaltalaiset ovat yhteiskunnan sisäisellä mittapuulla asteikon alapäässä, kansainvälisellä tasolla heidän aineellinen elintasonsa on korkea. Tästä huolimatta monissa köyhissä Aasian maissa älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin Yhdysvalloissa asuvilla mustilla.

Artikkelin tarkoituksena ei ole väittää, että mustat olisivat valkoisia ”huonompia”. Sen sijaan väitän, että mustat ja valkoiset ovat perinnöllisistä syistä erilaisia, ja että erilaisten ihmisten sopeuttaminen toisen rodun ideaaleille rakennettuun yhteiskuntaan ei johda kummankaan osapuolen kannalta hedelmälliseen lopputulokseen.

Yhdysvaltain musta väestö on yliedustettuna kaikissa yhteiskunnan kannalta kielteisissä ilmiöissä. Mustien keskuudessa työttömyys, köyhyys ja rikollisuus on yleisempää, ja mustat joutuvat onnettomuuksiin ja kärsivät päihdeongelmista useammin kuin valkoiset.1

Artikkelissa käsiteltävät yhdysvaltalaistutkimukset osoittavat, ettei kyseessä ole epäonnistunut integraatiopolitiikka vaan perinnölliset erot, joiden vuoksi valkoisten ja mustien sopuisa rinnakkaiselo on tavoitteena tuhoon tuomittu.

 

Kaksoistutkimus vahvistaa älykkyyserot

Emeritusprofessori Richard Lynn julkaisi vuonna 2006 polemiikkia herättäneen IQ and Global Inequality -kirjan yhdessä edesmenneen Tatu Vanhasen kanssa. Kirjan mukaan kansakuntien taloudellinen ja sosiaalinen menestys selittyy pitkälti näiden älykkyydellä. Mitä korkeampi kansan keskimääräinen älykkyysosamäärä on, sitä paremmin se menestyy.

Älykkyyttä mitataan standardoidulla, ei-kulttuurisidonnaisella testillä. Korkean älykkyysosamäärän on havaittu ennustavan hyvin sitä, mitä on perinteisesti pidetty ”elämässä menestymisenä”. Menestys opinnoissa, älyllistä panostusta vaativissa töissä sekä terve elämä ovat todennäköisempiä ihmisillä, joilla on korkea älykkyysosamäärä.2

Valkoisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 100 pistettä. Afrikkalaisten mustien 75, pohjoisamerikkalaisten mustien 85, arabien 84 ja itäaasialaisten 105. 3, 4

Vasemmistolaiset tutkijat ovat kritisoineet saatuja tuloksia; niiden perimmäisiksi syiksi on ehdotettu perimän sijaan kasvuympäristöä ja kulttuurieroja. Ironista kyllä, Sandra Scarrin adoptiotutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei rotujen välillä ole geneettisiä älykkyysosamääräeroja. Scarrin tutkimukseen osallistui mustia ja sekarotuisia sekä valkoisia lapsia, jotka adoptoitiin keskiluokkaisiin valkoisiin perheisiin.

Tutkimusasetelmalla haluttiin eliminoida ympäristön vaikutus älykkyyteen. Vertailuun otettiin myös ei-adoptoidut valkoiset lapset. Tuloksia tarkastellessa havaittiin selvä kausaliteetti rodun ja älykkyyden välillä. Tulokset ovat yhteneviä muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa, joissa ympäristön vaikutusta ei ole eliminoitu yhtä hyvin.

Älykkyys on vahvasti perinnöllistä, mikä on vahvistettu useassa tutkimuksessa. Tuorein lienee Australian Journal of Education -lehdessä vuonna 2015 julkaistu australialaistutkimus. Tutkimuksessa testattiin kaksoslasten matemaattisia ja kielellisiä kykyjä kolmen, viiden, seitsemän ja yhdeksän vuoden iässä. Tulosten perusteella perimän vaikutus matemaattiseen älykkyyteen oli jopa 75 prosenttia. Kirjoitustaitoon perimän vaikutus oli 50 prosenttia. Opettajien ja kouluympäristön vaikutus oli noin viisi prosenttia.5

Kulttuurimarxilaiset yhteiskuntatieteilijät syyttävät valkoista yhteiskuntaa mustien syrjinnästä ja syrjäyttämisestä. Heidän mukaansa on valkoisten syytä, etteivät mustat saa yhtä korkeita tuloksia kuin valkoiset. On ehdotettu, että mustien koulutukseen panostettaisiin enemmän, jotta rako saadaan kurottua umpeen. Ikävä kyllä, kannettu vesi ei kaivossa pysy tässäkään tapauksessa. Vuonna 2015 julkaistuun kokoomatutkimukseen valittiin tutkimuksia, joissa lasten älykkyysosamäärää pyrittiin nostamaan tukitoimenpiteillä, kuten täydentämällä ruokavaliota ravinnelisillä tai antamalla tukiopetusta. Kun tukitoimenpiteet lopetettiin, älykkyysosamäärä laski lähtötasolle.6

Korkea keskimääräinen älykkyysosamäärä on vakaan yhteiskunnan edellytys. Pelkkä älykkyysosamäärä ei kuitenkaan selitä kykyä muodostaa jatkuvasti kehittyvä, korkean teknologisen tason yhteiskunta.

 

Epäsosiaaliset piirteet

Kanadalainen kriminaalipsykologi Robert Hare määrittelee psykopatian luonnehäiriöksi, jolle on ominaista lipevyys, pinnallinen viehätysvoima, mahtipontisuus, itsekeskeisyys, syyllisyydentunteen ja empatian puuttuminen, valehtelu, petollisuus, impulsiivisuus ja uusintarikollisuus. Ihmiset, joilla on paljon epäsosiaalisia persoonallisuuspiirteitä, syyllistyvät todennäköisemmin rikoksiin ja ovat yliedustettuina yhteiskunnan kannalta kielteisissä ilmiöissä. He ovat keskimäärin vähemmän tunnollisia ja sopeutuvat huonommin yhteiskunnallisiin normeihin. Perimän vaikutus epäsosiaalisten taipumusten esiintymiseen on korkea, noin 56 prosenttia.7

Epäsosiaaliset persoonallisuuspiirteet jakautuvat väestöön Gaussin kellokäyrän mukaisesti. Epäsosiaalisuuden astetta voi mitata Haren kehittämällä PCL-R-asteikkolla. PCL-R sisältää 20 kohtaa. Lääkäri arvioi kuinka hyvin yksittäiset kohdat kuvaavat potilasta. Arvioinnissa käytetään pisteitä 0 (ei sovi lainkaan), 1 (sopii jossain määrin) sekä 2 (sopii täysin). Testissä saatu pistemäärä vaihtelee 0–40:n väliltä. Psykopaatiksi määritellään henkilöt, joiden pistemäärä PCL-R-asteikolla on 30 tai enemmän. Valkoisesta väestöstä noin 1 % voidaan luokitella psykopaateiksi. Vankilapopulaatiosta psykopaattien osuus on 15–20 %, murhaajista heitä on 30 % ja sarjamurhaajista 90 %.8

Valkoisten miesten keskiarvo on 4, rikollisten (miehet) 22.9 Yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin mustien ja valkoisten vankien välisiä eroja. Mustien vankien keskiarvo oli 2,3 pistettä korkeampi kuin valkoisilla vangeilla.10 On kuitenkin syytä huomioida, että tutkimuksessa verrattiin keskenään vankeja, ei mustan ja valkoisen väestön keskimääräisiä eroja, jolloin ero on todennäköisesti vielä suurempi.

Mustat tekevät 6,5 kertaa enemmän rikoksia kuin valkoiset. Rikollisuutta esiintyy enemmän kaikilla osa-alueilla: murha-, ryöstö-, pahoinpitely-, raiskaus- ja omaisuusrikostapauksissa. Mainetta niittäneen The Bell Curven kirjoittajat Charles Murray ja Richard Herrnstein osoittivat, että mustat tekevät 2,5 kertaa enemmän rikoksia kuin valkoiset silloinkin, kun älykkyysosamäärä on vakioitu. Pelkkä matala keskimääräinen älykkyysosamäärä ei siis selitä mustien epäsosiaalista käyttäytymistä, minkä vuoksi on syytä tarkastella eroja luonteessa.11

Tutkimusten mukaan mustat ovat keskimäärin narsistisempia kuin valkoiset.12 Heillä on parempi itsetunto ja he uskovat omiin kykyihinsä enemmän kuin valkoiset. Narsistisen persoonallisuushäiriön ytimessä on itsekeskeisyyden ja empatian puutteen lisäksi kyvyttömyys nähdä vikaa omassa käyttäytymisessään.

Narsistiset piirteet loistavat kirkkaimmin Amerikan mustien Black Lives Matter -liikkeessä. Kun poliisi ampuu päälle hyökänneen mustan nuorisorikollisen, BLM-logiikalla poliisi on syyllinen ja musta rikollinen syytön. Olisihan kohtuutonta vaatia, että virkamies saisi puolustaa itseään isokokoisen afrikkalaisen takoessa tätä nyrkeillä naamaan. Mikä johdonmukaisinta, aiemmin täysin tuntemattoman mustan rikollisen kuolemantapaus oikeuttaa monipäiväiset mellakat, joissa tuhotaan ja varastetaan tuntemattomien ja tapaukseen millään tavalla liittymättömien ihmisten omaisuutta.

Epäsosiaalisten piirteiden esiintyvyyttä valkoisilla ja ei-valkoisilla lapsilla on tutkittu. Erääseen tutkimukseen osallistui 1 136 lasta kaakkoisen Yhdysvaltain metropolialueen kouluista. Lapsista 77 % oli valkoisia ja 19 % mustia sekä pieni määrä muita vähemmistöjä. Tutkimuksessa käytettiin lapsille suunnattua Psychopathy Screening Device -arviointiasteikkoa (PSD). Menetelmää käytetään siten, että vanhemmille ja opettajille esitetään 20 väitettä, ja heidän tulee arvioida lapsen käytöstä 3-portaisella asteikolla (0 = ei päde, 1 = pätee jossain määrin, 2 = pätee täysin). Autistiset tai älyllisesti jälkeenjääneet lapset jätettiin tilastojen ulkopuolelle.

On syytä huomata, että alle 70 pistettä älykkyysosamäärätesteissä saaneet lasketaan älyllisesti jälkeenjääneiksi. Amerikan mustista 12 % jää rajan alapuolelle, mikä saattoi vaikuttaa tutkimuksen lopputuloksiin. Tutkimustulokset noudattivat odotettavissa olevaa mallia: mustat pojat (18,5), valkoiset pojat (15,1), mustat tytöt (14,9) ja valkoiset tytöt (12,0).13

Millon Clinical Multiaxial Inventory-III-testillä arvioidaan koehenkilön persoonallisuuspiirteitä. Tutkimusten mukaan mustat saavat keskimäärin korkeampia tuloksia narsismia, epäsosiaalisuutta, vainoharhaisuutta, päihderiippuvaisuutta ja harhaluuloisuutta mittaavilla asteikoilla.14

Epäsosiaalisissa persoonallisuuspiirteissä piilee myös kolikon kääntöpuoli; mikäli nämä persoonallisuuspiirteet yhdistyvät samanaikaisesti henkilöllä, jolla on korkea älykkyysosamäärä, kyseessä voi olla menestyksellinen yhdistelmä. Tutkimusten mukaan15,16 tieteellisesti luovilla yksilöillä on hieman keskimääräistä enemmän epäsosiaalisia persoonallisuuspiirteitä. Etu kuitenkin menetetään, mikäli epäsosiaalisia piirteitä on liikaa eikä henkilö kykene hillitsemään itseään ja toimimaan pitkäjänteisesti.

Erot näkyvät myös aivojen rakenteessa. Amygdalan eli mantelitumakkeen pienen tilavuuden sekä aggressiivisuuden ja psykopaattisten persoonallisuuspiirteiden välillä on yhteys.17 Psykopaattien mantelitumakkeen molemmat puoliskot ovat keskimäärin pienempiä (17,1 % vasen, 18,9 % oikea) ja niiden toiminta heikompaa kuin tavallisilla ihmisillä.18 Toisessa tutkimuksessa tutkittiin mustien ja valkoisten aivojen rakenteellisia eroja. Mustilla mantelitumakkeen koko oli keskimäärin 9,1 % pienempi kuin valkoisilla.19 Jotkin aivojen alueet ovat psykopaateilla suurempia kuin normaaleilla: oikeanpuoleinen hippokampus, aivojuovio ja aivokurkiainen. Aivokurkiainen yhdistää oikean ja vasemman aivopuoliskon. Psykopaateilla on suuremmat ja vahvemmat kytkennät aivopuoliskojen välillä.18

 

Luonne ja tieteelliset saavutukset

Usein kuulee väitteen, että eurooppalaisten tulisi sekoittua aasialaisten kanssa, mikäli haluamme parantaa rotumme henkistä tasoa. Väitteen esittäjät käyttävät samoja argumentteja valkoisista kuin valkoiset kansallismieliset käyttävät mustista: valkoiset tekevät enemmän rikoksia kuin aasialaiset, he tienaavat keskimäärin vähemmän, menestyvät huonommin koulussa ja ovat useammin työttömiä. Aasialaiset ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä kuin valkoiset.

Kenya Kuran johtama japanilais-eurooppalainen tutkijaryhmä pohti artikkelissa ”Why do Northeast Asians win so few Nobel Prizes” mahdollisia syitä sille, miksi aasialaiset saavat väestömäärään suhteutettuna valkoisia vähemmän Nobelin palkintoja. Ryhmän mukaan syynä ovat perinnölliset erot aasialaisten ja valkoisten persoonallisuudessa.20

Väestömäärään suhteutettuna eurooppalaistaustaisille myönnetäänkin eniten Nobelin palkintoja sekä Fieldsin mitaleja. Fieldsin mitali on ansioituneille matemaatikoille myönnettävä palkinto, jota kutsutaankin ”matematiikan Nobel-palkinnoksi”.20

nobelit rodun mukaan

Uuden luominen edellyttää uteliaisuutta. Dopamiinireseptoreihin vaikuttavan DRD4-geenin pitkän 7R-alleelin kantajat ovat keskimäärin elämyshakuisempia kuin ne, joilla on lyhyt 2R- tai 4R-muoto. Pitkän muodon kantajilla on vähemmän dopamiinireseptoreita, minkä vuoksi he tarvitsevat enemmän stimulaatiota ollakseen tyytyväisiä. Eurooppalaisilla, intiaaneilla, afrikkalaisilla, polynesialaisilla ja Lähi-idän väestöllä 7R-alleelia esiintyy 20–30 prosentilla, aasialaisilla vain 0–1 prosentilla.20

Aasialaiset ovat sopeutuvaisempia ja tunnollisempia kuin valkoiset. Aasialaisten yhteiskunnat ovat keskimäärin vakaampia, mutta innovointi edellyttää vanhojen käsitysten horjuttamista. Serotoniinin aineenvaihduntaa koodaavan SLC6A4-geenin 5-HTTLPR lyhyttä alleelia kantavilla on korkeampi riski sairastua masennukseen elämän kriisitilanteessa. Geenin pitkän alleelin esiintyvyys on eurooppalaisilla noin 60 % ja aasialaisilla 20 %. Tutkijoiden mukaan kollektivistisissa yhteiskunnissa esiintyy enemmän lyhyttä muotoa, mikä selittyy pyrkimyksellä välttää kriisitilanteita.21

OPRM1-geeni vaikuttaa yksilön pelkoon sosiaalisen ympäristön ulkopuolelle sulkemisesta. Tutkimuksessa OPRM1-geenin G-alleelin kantajat reagoivat voimakkaammin, kun nämä suljettiin pallopelin ulkopuolelle. G-alleeli on huomattavasti yleisempi aasialaisilla kuin valkoisilla.22

Toisin sanoen aasialaiset kykenevät ylläpitämään kulttuuria ja pienessä määrin myös kehittämään sitä, mutta suurimmat läpimurrot ovat tapahtuneet valkoisten asuttamissa länsimaissa. Rodullinen sekoittuminen on siis haitallista. Malliesimerkkiä hakiessa ei tarvitse mennä Välimerta edemmäs kalaan.

 

Varoitus historiasta – antiikin monikulttuurisuus jätti jälkensä Italiaan

Italia ja muut Välimeren maat ovat olleet maailmanhistorian keskipisteessä eurooppalaisen korkeakulttuurin ensimmäisistä askelista alkaen. Keskeinen sijainti on tehnyt Italiasta tilkkutäkin, josta löytyy vaihtelevissa määrin kaikkea pohjoiseurooppalaisesta aina afrikkalaiseen ja lähi-itäiseen perimään.

Italia on jakautunut kahtia ennen kaikkea akselilla pohjoinen–etelä. Pohjoisitalialaiset ovat lähempänä keskieurooppalaisia kuin eteläitalialaisia, ja eteläitalialaiset ovat lähempänä pohjoisafrikkalaisia ja Lähi-idän väestöä. Afrikkalaisen perimän osuus on kaikkein suurin Kaakkois-Italian väestöllä, ja osuus pienenee pohjoista kohti.

Italialaisten väliset erot näkyvät myös eri etnisyyksille tyypillisten piirteiden esiintymisessä. Eteläitalialaiset ovat tummempia, ja Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä tyypilliset haploryhmät ovat yleisempiä. Lähi-itäisten ja afrikkalaisten geenien arvellaan saapuneen alueelle foinikialaisten siirtokuntien, arabimiehityksen sekä mustien orjien myötä. Nyt etelä pärjää pohjoista heikommin kaikilla sosioekonomisilla mittareilla. Älykkyysosamääräero maakuntien välillä on jopa yli 10 pistettä.23

italiaiq

Aiemmin mainittu Charles Murray on kirjoittanut kirjan Human Accomplishment: The Pursuit of Excellence in the Arts and Sciences, 800 B.C. to 1950, jossa käydään läpi ihmiskunnan tieteellisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan. Murrayn mukaan 97 % tieteellisistä saavutuksista on valkoisten ja juutalaisten ansiota. Aasialaisten osuus on 2 % ja arabien 1 %. Kirjassaan Murray kävi läpi myös Italian historiaa aikaväliltä 1400–1950 jKr. Ajanjakso jaettiin kolmeen osaan (1400–1600, 1600–1800, 1800–1950). Tutkimuksissa selvisi, että ylivoimainen enemmistö tieteen ja taiteen kirkkaimmista tähdistä tuli Pohjois-Italiasta.24

Valkoinen kansa on aina ollut historian suunnannäyttäjä ja vastuussa tärkeimmistä edistysaskelista. Nousujohteinen historiamme katkesi toisen maailmansodan tappioon taistelussa kansainvälistä sionismia vastaan. On yksin meistä kiinni, lunastammeko maamme takaisin muukalaisilta vai kuolemmeko pois.

Valkoisten kansanmurha ei ole dystooppinen verilöyly kaukaisessa tulevaisuudessa. Matalan intensiteetin kansanmurha on jo käynnissä.

 

Sebastian Lämsä

 

Lähteet:

1. Rushton, J. P. 2000. Race, Evolution, and Behavior.
2. Hunter, J. E. & R. F. 1984. Validity and utility of alternative predictors of job performance. Psychological Bulletin 96, s. 72–98.
3. Scarr, S. 1995. Inheritance, intelligence and achievement. Planning for Higher Education 23, s. 1–9.
4. Templer, D. I. 2010. The Comparison of Mean IQ in Muslim and Non-Muslim Countries. The Mankind Quarterly Vol 50, 3, s. 188–209.
5. Grasby, K. L., B. Byrne & R. K. Olson. 2015. Validity of large-scale reading tests: A phenotypic and behaviour–genetic analysis. Australian Journal of Education 59(1), s. 5–21.
6. Protzko, J. 2015. The environment in raising early intelligence: A meta-analysis of the fadeout effect. Intelligence Vol 53, s. 202–210.
7. Ferguson, C. J. 2010. Genetic contributions to antisocial personality and behavior: a meta-analytic review from an evolutionary perspective. The Journal of social psychology 150(2), s. 160-80.
8. Skeem, J. L., D. L. Polaschek, C. J. Patrick & S. O. Lilienfeld. 2011. Psychopathic Personality: Bridging the Gap Between Scientific Evidence and Public Policy. Psychological Science in the Public Interest Vol 12(3), s. 95–162.
9. Hare, R. D. 2001. Manual for the Hare Psychopathy Checklist-Revised, 2nd edition. Multi-Health Systems, Toronto, Canada.
10. Weiner, I. B. 2003. Handbook of Psychology. Forensic Psychology Vol 11, s. 97.
11. Herrnstein, R. J. & M. Murray. 1994. The Bell Curve: Intelligence and Class Structure in American Life.
12. Zeigler-Hill, V. & M. T. Wallace. 2011. Racial differences in narcissistic tendencies. Journal of Research in Personality 45, s. 456–467.
13. Frick, P. J., S. D. Bodin & C. T. Barry. 2000. Psychopathic traits and conduct problems in community and clinic-referred samples of children: further development of the psychopathy screening device. Psychological assessment 12(4), s. 382–93.
14. Strack, S. 1999. Essentials of Millon Inventories of Assessment. New York: Wiley &
Sons, Inc.
15. Simonton, D. 1988. Genius, creativity, and leadership. Cambridge, MA: Harvard Univer. Press.
16. Simonton, D. 2009. Varieties of (scientific) creativity: a hierarchical model of domain-specific disposition, developmental achievement. Perspectives on Psychological Science, 4, s. 441–452.
17. Pardini, D., A. Raine, K. Erickson & R. Loeber. 2014. Lower Amygdala Volume in Men is Associated with Childhood Aggression, Early Psychopathic Traits, and Future Violence. Biological Psychiatry 75(1), s. 73–80.
18. Yang, Y., A. Raine, K. L. Narr, P. Colletti & A. W. Toga. 2009. Localization of Deformations Within the Amygdala in Individuals With Psychopathy. Archives of General Psychiatry, 66(9), s. 986–994.
19. Nneka, I., W. Faison, M. E. Payne, J. MacFall, D. C. Steffens, J. L. Beyer, K. R. Krishnan & W. D. Taylor. 2010. Variability in Frontotemporal Brain Structure: The Importance of Recruitment of African Americans in Neuroscience Research. PLoS ONE 5(10): e13642.
20. Kure, K., J. te Nijenhuis & E. Dutton. 2015. Why do Northeast Asians win so few Nobel Prizes? Comprehensive Psychology, 4, 15.
21. Baldwin M. W. & M. D. Lieberman. 2010. Is there a genetic contribution to cultural differences? Collectivism, individualism and genetic markers of social sensitivity. Social Cognitive and Affective Neuroscience 5 (2–3), s. 203–211.
22. Baldwin, M. W., S. E. Taylor & N. I. Eisenberger. 2009. Variation in the μ-opioid receptor gene (OPRM1) is associated with dispositional and neural sensitivity to social rejection. PNAS 106(35), s. 15079–15084.
23. Templer, D. I. 2012. Biological correlates of northern-southern Italy differences in IQ. Intelligence 40, s. 511–517.
24. Murray, C. 2003. Human Accomplishment: The Pursuit of Excellence in the Arts and Sciences, 800 B.C. to 1950.

16 Kommenttia

  1. Vierailija

    Älykkyyseron valkoisten ja aasialaisten välillä arvellaan syntyneen kristinuskon takia. Kaikkein välkyimmät ryhtyivät munkeiksi eivätkä jatkaneet sukuaan. Eräällä toisella kansalla hommat menee toisinpäin..

    • Sinimusta

      Toisaalta myös buddhalaisiin munkkiperinteisiin kuuluu yleensä, joskaan ei aina, selibaatti, joten sama efekti on myös Aasiassa. Kuitenkin jos historiaa miettii, niin mielenkiintoisesti valkoiset kansat ovat edenneet merkittävästi tieteessä aina silloin kun kirkon valta ei ole ollut niin tukahduttava: ennen kristinuskoa antiikin Kreikassa ja toisaalta ns. tieteen vallankumous lähti käyntiin uskonpuhdistuksen jälkeen.

      Itse olen miettinyt, miten suuri merkitys kiinalaisella riisinviljelyllä on ollut kiinalaisten ja aasialaisten kehitykseen ja voisiko sillä selittää kollektivismia. Riisinviljely on ollut tuottavaa sadoiltaan, mikä mahdollisti jo varhain tiiviin asumisen ja isot kaupungit, mutta toisaalta vaati paljon ihmistyötä, mikä sekin siis vaati tiivistä ihmisyhteisöä. Siihen päälle toistuvat nälänhädät luonnonkatastrofien takia kuten tulvien takia, mahtoikohan kasvattaa fatalismia ja voimattomuutta kohtalon edessä, mikä selittäisi ehkä myös alistumista maolaisuuden alle.

      Ei Aasiaakaan tosin tarvitse väheksyä, vaikka haluaakin oman kansansa säilyttää.

  2. Utelias

    Kai te rakkaat ystävät nyt olette kuulleet standardideviaatiosta ja kellokäyristä? Se että jonkin asian keskiarvo on parempi ei kerro että jokainen mitattu tekijä on parempi, eli toisin sanoen se että on valkoinen iho ei automaattisesti tarkoita että olisi jotenkin erikoisen älykäs tai fyysisiltä ominaisuuksiltaan parempi…

    • Leo (se vanha Leo)

      Kun ÄO-kellokäyrän mitattu keskiarvo asettuu korkeammaksi se tarkoittaa että keskimäärin ko. popullaatio on älykkäämpi. Se ei ota kantaa yksittäisiin henkilöihin, vaan esittää todennäköisyyden tavoittaa populaatiosta tietyn tason älykkyyttä edustavat henkilöt. Kellokäyrän leveyskin vaikuttaa populaation saavutuksiin erittäin paljon – aasialaisilla se on kapeampi kuin on eurooppalaisilla ja siksi aasialaisten nerojen määrä on pienempi kuin eurooppalaisten.

      Kiistattomat faktat on seuraavat:

      – Negroidi-rotu ei tuottanut neroja lainkaan eikä mitään älyllisiä saavutuksia

      – Multikulturismin kannattajat eivät pystyneen kehittämään minkäänlaista sellaista ÄO-testiä jossa negroidit olisi pärjäneet muita rotuja paremmin.

      Esimerkiksi, paranisivatko negroidien tulokset loogista päättelykykyä mittaavissa testeissa, jos abstraktiset kuviot: kolmiot, neliöt ja ympyrät – olisi muutettu norsujen, kirahvien ja krokotiilien muotoisilla kuvioilla? Jostakin syystä multikulturismin kannattajat eivät vieläkään kehittäneet sellaisia testeja, jossa negroidien korkeampi äly olisi selkeästi osoitettu – vaikka olisi vahva argumentti joka veisi pohjan rasssistien väitteistä.

      • Utelias

        ”Negroidi-rotu ei tuottanut neroja lainkaan eikä mitään älyllisiä saavutuksia”

        No mitenkäs selität sitten esim. kyseiset tiedemiehet ja heidän saavutuksensa (kaikki negroideja)
        Neil deGrasse Tyson – Erittäin kuuluisa fyysikko

        Lloyd Quarterman – Kemisti, mukana mm. manhattan projektissa Albert Einsteinin ja Enrico Fermin kanssa

        Henry Cecil McBay – Toinen menestynyt kemisti

        Ja pointti nyt ei ole sanoa että negroidit olisivat jotain ylivoimaista kansaa, pointti on se että ketään ei pidä aliarvioida geneettisen taustan perusteella. On totta että valkoiset ovat keksineet enemmän ja valkoisista löytyy enemmän neroja, mutta onko se enemmänkin se että valkoisella porukalla on käynyt tuuri historiassa ja että varallisuus sekä resurssit ovat keskittyneet meille? Se ei tee meistä geneettisesti parempia mutta ei poista myöskään sitä että tämän hetkinen tietotaito on valkoisten käsissä ja se tietotaito ei tule geenien kanssa, vaan sen että me opetamme omille jälkipolville.

        Tässä toki päästään siihen että tyhmä valkoinen ei poikkea mitenkään tyhmästä negroidista koska molemmat ovat välttyneet tältä tiedonsiirrolta, ja kukaan ei ole todistanut että kyky omaksua tietoutta olisi kiinni geeneistä. Tämän sanottuani haluan kuitenkin painottaa että näen tarpeelliseski että me valkoiset pidämme tästä tiedosta kiinni, eikä meidän pitäisi jakaa sitä kovin auliisti muille koska emmehän halua luopua siitä edusta minkä olemme työllä saavuttaneet nimittäin tiedosta.

        Ja yhtä lailla kuin negroidien joukossa myös valkoisessa rodussa päätee se että vain harvat ovat neroja ja useammat keskivertoa ja vielä useammat lukeutuvat sinne älyllisen kastin pohjalle. Ja kuten luonto sen määrää vahvat (älykkäät) hallitsevat heikkoja (keskiverrot/tyhmät)

        • Leo (se vanha Leo)

          En koskaan kuullutkaan näistä menestyneistä MULAATEISTA, joissa negroidiperimää on jotakin 1/2…1/8 verran, kuvien perusteella. Nehän olivat kaikki USAssa, valkoisten maassa, joten heidän uralla eteneminen hyvinkin voi olla poliittinen päätös. Joka tapauksessa, näistä en ole kuullut eivätkö he millä lailla lukeudu neroihin, Arkimedeksen, Leonardon, Newtonin tai Mozartin tapaan.

          Mutta mutta, edelleen kysyn:

          1. Miksi ei ole olemassa (tai ainakaan ei ole tietoinen siitä) sellaista IQ-testiä, jossa negroidit pärjäisivät eurooppalaiselle ja aasialaiselle roduille? IQ-testessähän ei kysytä tietoa, vaan nimenomaan kykyä tehdä loogisiä päätelmiä.

          2. Valehteleeko USAn opetusministeriö, kun lausuu näin:
          As of 2009, the Department of Education reported that literacy rates for more than 50 percent of African American children in the fourth grade nationwide was below the basic skills level and far below average; and by the ninth grade nationwide, the situation had gotten worse, with the rate dropping below 44 percent.

          P.S. Nykyisen järjestyksen päivät on luetut. Vääjäämättä lähestyy sota, joka on mitä ilmeisimmin tulee olemaan rotusota, jonka tavoitteena on valkoisten l. europiidien totaalinen hävittäminen – sitä varten muunrotuinen aines tuodaankin Eurooppaan niin massiivisesti. Muunrotuisten tuonnin vastustaminen on oikeasti rauhaa edistävä työ, koska se vähentää verenvuodatusta tulevaisuudessa. Ei kukaan halua kuolla, mutta kaikkea ei riitä kaikille – nämä faktat takaavat, että kauheat tapahtumat ovat tulossa.

        • Sinimusta

          Muutama yksilö ei muuta isoa kuvaa, mutta on sinänsä totta, että myös negroideista voi tulla älykkäitä, tämä on vain epätodennäköisempää. Kuitenkin palautuminen keskiarvoa kohti periytymisessä tarkoittaa, että esimerkiksi keskiluokan mustien lapset todennäköisesti pärjäävät teollisuusyhteiskunnassa huonommin kuin keskiluokan valkoiten: https://www.youtube.com/watch?v=Jpmlqtnrec8

          • Alex

            Huoh, siis tietenkin on myös suuren älykkyysosamäärän omaavia mustia, jotka suoriutuvat testeistä keskiverto mustaa paremmin.
            On myös totta, että osa valkoisista suoriutuvat testeistä keskiverto valkoista huonommin, kuten myös paremmin. Kukaan ei kiistä tätä. Fakta on kuitenkin se että eri ihmisryhmien älykkyysosamäärät korrelloivat keskenään ja keskivertaisessa tasossa on eroavaisuuksia.
            Tämä kiistetään, väitetään että ympäristö on tekijä ja luodaan kuva että ympäristöä muuttamalla, tulos on ns. ”tasa-arvoinen”.
            Nämä valheet pitävät yllä utopistista kuvaa tasa-arvosta. Se syö suuresti esimerkiksi opettajien resursseja, kun negridejä tungetaan väkisin esimerkiksi normaaliluokkiin näinollen syöden suuren osan ajasta joka olisi tarkoitus käyttää koko ryhmän kesken. Jos rotueroavaisuudet hyväksyttäisiin olisi loogisin vaihtoehto antaa mustille opetusta tahtiin, joka tukee heidän keskimääräistä suoriutumiskykyään. Se taas tuhoaisi utopistisen tasa-arvon, ja johtaisi siihen että ihmiset ymmärtäisivät eroavaisuudet, ja kyseenalaistaivat sen, voidaanko täysin erilaisia ihmisiä kohdella samanarvoisina, yhteiskunnassa joka on rakennettu täysin toisen osapuolen arvojen ja moraalien mukaisesti.

  3. Vierailija

    Joidenkin teorioiden mukaan eurooppalaisten äo:n lasku johtuu kristinuskosta ja keskiajan munkkilaitoksesta. Kaikkein välkyimmät ryhtyivät munkeiksi eivätkä lisääntyneet. Eräällä toisella ryhmällä meni juuri päinvastoin..

  4. Suomalainen

    Upea artikkeli! Tämä täytyy linkittää kaikille tutuille, koska eipä tällaista tekstiä kamalasti oli vielä suomeksi saatavilla.

  5. t4lääkäri

    Aivojenkoko määrittää enemmän, kuin pieni palikan pyöritys alue.

  6. Etnonationalisti

    On hyvä, että tähän juttuun on pysyvä linkki sivuston etusivulla.

  7. Tuomi jukka

    Oletetaan että toi kaikki on totta, nii toi viimenen ”kansanmurha on jo käynnissä” nii tarkoittanee rotujen sekottumista, ja sen takia eurooppaan ei sais päästää muita ku valkosia? No sillonhan amerikassa ei sais olla muita ku amerintiaaneja? Kuitenki valkoset on maapallon mittakaavassa vähemmistö, ja kaikki tulee kuitenki sekottuu, nazien touhusta riippumatta. Siispä meiän kannattas tehä niinku nietzsche sano; ”syöksytään sekoittumiseen päin”.
    Btw: ekonominen kasvu tuhoo planeetan, meiän kannattais ottaa oppii afrikkalaisesta, saamelaisesta tai intiaanikulttuurista

  8. Anssi Amanuenssi

    Tuomi jukka kirjoitti: ”Btw: ekonominen kasvu tuhoo planeetan, meiän kannattais ottaa oppii afrikkalaisesta, saamelaisesta tai intiaanikulttuurista.”

    Tuohon sanon, että ”nazit” nimenomaan pyrkivät ottamaan oppia muinaiskaukaasialaisesta luontoyhteyden omaavasta kulttuurista. Sitä kutsutaan myös ”muinaisarjalaiseksi”, vaikka pohjoisen väestöä voidaan pitää ehkä enemmänkin cro-magnon ihmisen jälkeläisinä, johon vain hieman sekottui noita valloittaja ”arjalaisia”, termin viitatessa nykyään lähinnä kielitieteeseen.

    Ja Amerikan mantereella oli kyllä valkoisia eli cro-magnon/”arjalaisia” ihmisiä jo ennen kuin nuo ”amerintiaanit” sinne tulivat. Myös myöhemmin pyramidit Keski-Amerikassa ovat sittemmin muinaisatlantislaisten rakentamia, ”Valkoiselle Jumalalle” Kukulkanille. Tai sellaiseksi myöhemmin sinne jääneet ”intiaanit” opettajiaan kutsuivat näiden poistuttua samaan suuntaan mistä tulivatkin. Liekö menneet Egyptiin jatkamaan rakennushommia ellei Atlantikselta lähteneiden toinen porukka jo siellä ollut.

    Ekonomisen kasvun pakko tulee juurikin juutalaisesta korkoperustaisesta rahajärjestelmästä jossa korkoa pitää aina maksaa lisää ja lisää, joka edellyttää pakon omaista talouskasvua kun korolle ei ole olemassa rahaa muutoin kuin lisää velkaa ottamalla, jossa taas on uusi korko. Kansallissosialistinen/afrikkalainen/saamelainen/intiaanien vaihdannan väline ei edellyttänyt loputonta kasvua.

    https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2013/07/20/jotain-yleista-saksan-talousihmeesta-mefo-vekselit-ym-1933-45/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä