Koti Artikkelit ”Veren tulee hallita, ei kullan”

”Veren tulee hallita, ei kullan”

3

Ruotsin Vastarintaliikkeen joulukuun alussa järjestämillä Aktivistipäivillä Klas Lund piti esitelmän, jossa hän analysoi muun muassa kahta kansallismieliseen liikkeeseen liittyvää ajatussuuntausta ja pohdiskeli asioita filosofian, moraalin ja kansallissosialismin osalta. Ohessa yhteenveto Lundin pitämästä esitelmästä.

AK_Lundin_esitelma_2012

Klas Lund aloitti puheensa toteamalla, että sorto mielipidevapautta kohtaan alkaa mureta, suurelta osin Internetin ansiosta ja koska olemme luultavasti uuden kansallisen aallon alussa:

On melko selvää, että taistelu tulee ensi vuonna voimistumaan. Ruotsissa on meneillä uusi kansallismielinen aalto, tai ainakin olemme sen alussa. Yhä useammat ihmiset reagoivat yhteiskunnan negatiivista kehitystä vastaan ja heissä herää kansallismielisyys. Järjestelmän yritys hiljentää ihmisiä mielipideterrorin avulla on tietyiltä osin murentunut. Tänä päivänä monet ihmiset ilmaisevat mielipiteitään suhteellisen vapaasti, ainakin Internetissä. Vihollinen on toki huomannut, että useat näistä ihmisistä toimivat nimettöminä, ja se on tästä syystä yrittänyt hillitä Internet-keskustelua rajoittamalla mahdollisuutta toimia anonyymisti netin kommenttikentissä. Tämä vastaliike vallanpitäjien puolelta ei kuitenkaan ole näyttänyt tuottavan toivottua tulosta. Selvästikin yhä useammat uskaltavat tuoda mielipiteensä avoimesti esille, ja kansallismieliset sekä maahanmuuttokriittiset ovat alkaneet hallita tulikuumana käyvää keskustelua.”

 

Oikeanlaisen bensiinin heittäminen tuleen

Kansallismielisellä liikkeellä on Lundin mukaan tänä päivänä enemmän resursseja käytettävissään kuin aiemmin, ja se on tästä syystä myös kykenevämpi ”heittämään bensaa liekkeihin”, kuten hän asian puheessaan ilmaisi. Lundin mukaan on kuitenkin erittäin tärkeää, että liekkejä ruokitaan ideologisesti oikeanlaisella polttoaineella, kuten nyt herännyt kansa parhaillaan tekee. Mikäli liekkejä ruokitaan vääränlaisella materiaalilla, ei lopputuloksesta tule toivotunlaista.

Lund tarkoittaa, että kun liike kasvaa ja kerää suuria määriä kannattajia, on olemassa riski, että liikkeestä tulee vähemmän radikaali. Tämä johtuu Lundin mukaan siitä, että massa on taantumuksellinen, ei radikaali. Lund painotti, että tästä syystä liikkeen tulee muokata massaa, ei päinvastoin:

Meidän tulee olla tietoisia, että kun massat alkavat liittyä liikkeeseen, suurin osa heistä ei tule olemaan idealisteja, vaan taloudellisen materialismin ja sosiaalisen problematiikan motivoimia. Tuolloin on erittäin tärkeää, että massa ei muokkaa liikettä, vaan liike muokkaa massaa.”

 

”Veren tulee hallita, ei kullan”

Ensimmäinen ajatussuuntaus, jota Lund analysoi puheessaan, oli libertarismi, joka on viime vuosien aikana levinnyt USA:sta Ruotsiin. Lundin mukaan libertarismi on reaktio yhteiskunnan rappeutumiseen, ja se kasvattaa itsekkyyttä, individualismia, luottamuksen puutetta toisiin ihmisiin ja epäuskoa itse valtiota kohtaan. Libertarismin individuaalisuudesta Lund totesi seuraavaa:

Tämä ääri-individualismi ei voi johtaa mihinkään hyvään, koska sillä on hyvin vähän tekemistä kansallismielisyyden kanssa. Kansa muodostaa yhteisön. On tärkeää ymmärtää, että individualismi myös jatkossa tarkoittaa, että meidän kaltaista organisaatiota ei tulisi olla olemassa, koska organisaatiomme rakentuu käsitteisiin kuten velvollisuus, oman kortensa kantaminen kekoon, uhrautuminen yhteisön puolesta jne. […] Uhraamme yksilöllisen vapautemme taistellaksemme yhdessä organisaatiossa, saavuttaaksemme yhteisen päämäärän. […] Individualismi syövyttää rikki sen, joka pitää meidät yhdessä, sen, joka tekee meistä taistelevan yhteisön.

Kansallissosialismi on libertarismin ja individualismin vastakohta, ja puheessaan Lund selitti sen sisällön ja merkityksen seuraavasti:

Sosialismi tarkoittaa, että pidämme yhtä, autamme toisiamme, teemme yhteistyötä, olemme solidaarisia ja luotamme toisiimme. Näemme rodun ja kansakunnan paljon arvokkaampana kuin omat yksilölliset persoonamme. Se tarkoittaa, että meillä ei ole vain oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia yhteisölle. […] Mutta olemme ennen kaikkea kansallissosialisteja, sillä sen avulla voimme saada kansan jälleen vahvaksi. Kansallissosialismin avulla voimme saada liikkeelle koko kansakunnan ja käyttää kaikkia sen resursseja olemassaolomme taistelun puolesta.

Lund käytti hyvin ytimekästä sanavalintaa kuvatakseen sitä, että kansakunnan etujen tulee olla ensisijaisia markkinoiden pelkkien taloudellisten etujen sijaan:

Veren tulee hallita, ei kullan.

 AK_kultaa

 

Lund otti esille myös väittämän, että kansallissosialistit, sosialismin kautta, hajottaisivat kansallisen liikkeen. Lund totesi vastauksena muun muassa seuraavaa:

Luonnollisestikaan me emme hajota kansallismielistä liikettä puheillamme kansallisesta yhteisöstä ja kansan solidaarisuudesta, vaan kansan hajottamisen takana ovat ne ihmiset, jotka edustavat taloudellista perusnäkemystä, egoismia ja luokkaetuja.

 

Kansallissosialistinen moraali

Toinen kansanliikkeen sisäinen suuntaus, jonka Lund otti esille, oli kristinusko. Aluksi Lund totesi, että merkityksettömiin kysymyksiin – kuten esimerkiksi susikysymys – ei meidän tule organisaationa ottaa kantaa, vaan meidän tulee sen sijaan ottaa kantaa tärkeisiin ideologisiin kysymyksiin. Lund totesi, että kristinusko on yksi tällainen tärkeä kysymys, sillä uskonto vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja näkemykseen itsestään.

Lund kritisoi kristinuskoa filosofi Bertrand Russelin filosofisesta näkökannasta ja hän totesi lisäksi, että kristinusko on tänä päivänä monin tavoin jonkinlainen ”sosiaalinen teatteri” tai ”kulttuurinen ja sosiaalinen lavaste”.

AK_NietzscheTämän jälkeen Lund lähestyi filosofista näkökantaa edelleen ottaessaan esille syytöksen, että kansallissosialismi olisi nihilististä, kuten esimerkiksi kristityt joskus väittävät. Lund totesi tästä seuraavasti:

Oma kokemukseni on, että monet kristityt ovat itse pohjimmiltaan nihilistejä, sillä he uskovat, että kaikki on sallittua, jos heidän jumalaansa ei olisi olemassa – ja että jumalaa ei ole – siihen he uskovat ainakin puolet ajasta. Nietzsche sen sijaan väitti, että uusi ihminen voi voittaa nihilismin. Hänen mukaansa uusi ihminen pystyisi luomaan uuden vahvan moraalin. Ratkaisu nihilismiin ja moraalin rappeutumiseen ei ole paluu kuolleeseen uskontomuotoon ilman, että luodaan aivan uusi korkeampi moraali. Tämän moraalin perusta on totuudessa, vakavuudessa. Tämä on uusi kansallissosialistinen moraali, joka perustuu vankasti luonnonlakeihin. Kansallissosialismi ei ole tästä syystä nihilistinen. Kansallissosialismi on uusi maailmankatsomus ja moraali, ja se mahdollistaa nihilismin voiton. Kansallissosialismi on silta, joka kuroo sen rotkon, josta Nietzsche puhui.

Lund yhdisti tämän jälkeen aiheen Aktivistipäivien teemaan ja otti esille muun muassa sanan ”vakavuus” etymologisen alkuperän, josta hän totesi seuraavaa:

Taistelumme on vakavaa ja se on todellista. Siinä ei ole tilaa petokselle, järjettömyyksille tai tekopyhyydelle. Siinä ei myöskään ole tilaa illuusioille tai näyteikkunaesityksille.

Lund painotti lopuksi, että pelkät oikeat ideat eivät riitä, vaan vaaditaan myös oikeanlaista käytöstä ja kaikkien hyvien ideoiden toteuttamista:

On itsestään selvää, että pelkkä ideologiasta puhuminen ei riitä. Oikeat ajatukset ovat elintärkeitä, ja vain oikeat ideat voivat antaa meille oikean suunnan. Toimiminen ilman taustalla olevaa ajatusta ei johda minnekään. Oikea järjestys on ajatus, päätös ja toiminta. Mikäli taustalla olevat ajatukset ovat epäselviä, voi olla vaikeaa tehdä päätöksiä, tai silloin saatetaan tehdä vääränlaisia päätöksiä. Ei ole kuitenkaan rakentavaa heittää vain esille ideoita ja kritisoida toisten ajatuksia. Ideoiden täytyy olla olemassa käytännön toiminnassa, esimerkiksi Vastarintaliikkeen taistelussa. Vasta siellä, missä ideat toteutetaan, ne saavat todellisen merkityksensä. Hyvien ideoiden määrällä ei ole merkitystä, jos kukaan ei ole valmis taistelemaan niiden puolesta ja jos kukaan ei uskalla riskeerata jotain niiden puolesta. Muutoin ne ovat merkityksettömiä. Paras propaganda on toimia käytännönläheisesti ja kasvaa. Kun kansa näkee, että olemme valmiita uhraamaan itsemme ajatuksemme puolesta, voidaan heidät saada uskomaan, että ajatuksemme on arvokas ja että sillä on merkitystä. Meidän tulee toimia sanojemme mukaan, muutoin kaikki on turhaa.

 

Martin Saxlind

Nordfront.se

3 KOMMENTIT

  1. ”…massa ei muokkaa liikettä, vaan liike muokkaa massaa.”
    Enemmän kuin hienoa lukea, että edelleen on varteenotettavia liikkeitä, joiden selkäranka kestää kovemmatkin paineet. Lähivuosina Pohjoismainen Vastarintaliike on saanut vähintäänkin riittävästi negatiivista huomiota median suunnalta, mutta silti linja pitää, eikä radikaalisuudesta tingitä.

    ”Steel is always Stronger than gold!”

  2. Ihminen omassatunnossaan tietää, mikä on hyvää ja mikä on pahaa eli ihmisellä on syntyessään saatu moraali ja kristinusko erityisesti vaalii vapaan tahdon valintaa hyvän puolella olemiseen. Jumala ei ole tehnyt meistä robotteja, vaan antaa meidän itse päättää elämän suunnasta. Kristinusko ei ole lavasteita tai teatteria. Hinduksi ei voi kääntyä, vaan siihen synnytään ja Intian kulttuurissa uskonto määrittää eriarvoistavan kastilaitoksen perusteella ihmisen ”kohtalon”. Maailmanuskonnoissa buddhalaisuus on pikemminkin filosofinen järjestelmä, joka ei usko Jumalan olemassolooon. Jos ajattelemme, että Jumala on kuollut ja luodaan uusi ihminen muuttamalla moraalia, missä paha luodaan hyväksi ja päinvastoin, on toteuttamaton illuusio, sillä jokainen ihminen syntyessään saa lahjaksi Jumalan antaman omantunnon.

    Adolf Hitler sai roomalaiskatolisen kasvatuksen ja lapsena oli kirkkokuorossa. Hän oli loppuun asti kristitty ja roomalaiskatolisen kirkon jäsen sekä omasi vahvan usko Jumalaan. Useissa puheissaan hän viittasi Kaitselmukseen ja puhui Jeesuksen esimerkistä ja omasta tehtävästään kristittynä. Kristillisen vakaumuksen ja kasvatuksen hän sai äitinsä puolelta ja omakohtaisesta kokemuksesta Jumalan olemassaolosta.

    Oikeat ajatukset ja ideat noudattavat hyvyyttä ja saavat meidät toimimaan tekemällä hyviä tekoja ja hylkäämään väkivallan ja vihan. Viha tekee meistä heikkoja ihmisiä ja pahat teot ajavat meidät moraaliseen kriisiin ja meistä voi syntyä peto-yhteiskunta, mikä lopuksi tekee meistä ali-ihmisiä ja hävijöitä.

    Luonnonlait koskevat eläinkuntaa, mutta ihminen on asetettu vaalimaan luomakuntaa korkeammalla ymmärryksellään luotuna persoonana. Kansallissosialisteina emme voi noudattaa evoluution perusteita, vaan uskomme alkuperäiseen ensimmäiseen liikuttajaan. Kansallismielisinä meidän täytyy pitää huolta heikompiosaisesta kansanosasta, minkä individualismi ja liberalistinen idelogia hylkää, missä jokainen on vain oman onnensa seppä ja äärimmäisen itsekäs.

    • Kiinnostava näkemys ja mukavaa vaihtelua sivuston enimmäkseen ei-uskonnolliseen näkemyksiin. Itse olen kansallissosialisti ja ateisti, mutta en jostain syystä koe tarvitsevani Jumalaa tai jumaluutta elämänkatsomukseeni. Jonkin verran tykkään kyllä buddhalaisesta filosofiasta. Minulle luonto itse on ”luoja” johon uskon. Joku voisi siis tulkita minut panteistiksi. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että ihminen on luonnostaan hengellinen olento. Koen kuitenkin niin, ettei omatunto tai moraali tule Jumalalta vaan ihmisestä luonnostaan. Kannattaa lukea Richard Dawkinsin kirja nimeltä Jumalharha, se on loistava ja mieltä avartava kirja. Kerran ystäväni kysyi minulta: ”Miksi me ihmiset luonnostaan pohdiskelemme Jumalan olemassaoloa ja muita yliluonnollisia asioita?” Minun vastaukseni oli: ”Koska me VOIMME! Aivomme ovat tehokkaat ja meillä on mielikuvitus.”

Comments are closed.