Koti Artikkelit Suomalaisena valkoisessa Euroopassa osa 2

Suomalaisena valkoisessa Euroopassa osa 2

8

SVEOsa2

Kaksiosaisen artikkelin toisen osan aihe on suomalais-ugrilaisen kielen suhde suomalaiseen perimään. Lue ensimmäinen osa täältä!

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ryhmään. Muita ryhmään kuuluvia kieliä ovat muun muassa viro, vepsä, unkari sekä marin ja mordvan kieli. Suomalais-ugrilaiset kielet polveutuvat uralilaisesta kantakielestä. Vaikka kieliperheen alkuperästä on erimielisyyksiä tutkijoiden keskuudessa, on esitetty todisteita suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien populaatioiden läsnäolosta Euroopassa yli 40 000 vuoden ajan.

Käsitellessä nykyisten suomalaisten alkuperää on mentävä takaisin aikaan, jolloin nykyeurooppalaisten esivanhemmat saapuivat Lähi-idän ja Keski-Aasian alueilta Eurooppaan 40000–20000 eKr. Tätä ennen alueella asui neandertalinihmisiä, jotka nykyihminen syrjäytti noin 28000 eKr. mennessä. Viimeisiin jääkausi Veiksel oli menossa samoihin aikoihin. Jääkaudella oli omat lämpimät ja kylmät jaksonsa, jotka vaikuttivat Eurooppaa asuttavien väestöjen liikkeisiin.

Koska elinolosuhteet olivat vaihtelevia Euroopan alueilla ja mutaatioita tapahtui väestöjen sisällä, eurooppalaiset jakautuivat geneettisesti eri alatyyppeihin. Välimeren läheisyydessä ilmasto oli keskimäärin lämpimämpi, ja ihmiset liikkuivat huomattavasti vähemmän kuin pohjoisessa. Kylminä kausina pohjoisen asukkaat joutuivat pakenemaan lämpimille alueille niin sanottuihin refugeihin, joita olivat Iberian, Balkanin ja Ukrainan refugit. Suomalaisten esivanhemmat olivat suurimmaksi osaksi Ukrainan refugin väestöä. Heidän arvellaan puhuneen suomalais-ugrilaisia kieliä. Balkanin refugin kielen oletetaan olleen joko indoeurooppalainen tai meille tuntematon kieli. Iberian refugissa puhuttiin mahdollisesti baskilaista kieltä.

karttaRefugit jakautuivat myös fyysisten ominaisuuksien mukaan. Tutkijat ovat kartoittaneet fyysisiä ominaisuuksia nykyisistä eurooppalaisista väestöistä, joiden tiedetään antropologisin perustein olevan muinaisten refugien väestöjen eriasteisia sekoituksia. Mittaukseen valittiin tekijät, joihin ympäristö ei vaikuttanut tai vaikutti vähän. Näitä olivat: vaaleus-tummuus (hiukset ja silmät), pään koko, pituus ja kallon mittasuhteet. Ainoastaan pituus oli ympäristövaikutuksen kannalta tutkimuksen epäluotettava tekijä, sillä ravinnon määrä ja laatu vaikuttavat siihen.

Jäljitettäessä suomalaisten juuria on palattava Keski-Eurooppaan viime jääkauden loppuajoille. Välillä 21500–10000 eKr. Iberian refugin väestöä valui Keski-Eurooppaan, sekoittuen Ukrainan refugin väestöön Keski-Venäjällä. Näin saivat alkunsa uudet itäeurooppalaiset, joiden jälkeläisiä suomalaiset suurimmaksi osaksi ovat. Jääkauden lopulla, viimeistään noin 8000 eKr., Fennoskandia oli asutettu kokonaan.

Pohjois-Euroopassa sijaitsi kolme sekä geneettisesti että kulttuurillisesti erillistä ryhmää. Näistä eräs oli Brommen kulttuuri. Germaanisten kansojen esivanhempien kulttuuria kutsutaan Ahrensburgin kulttuuriksi. Peuranmetsästyksestä tuli pohjoisten kulttuurien pääelinkeino mammuttien kuollessa sukupuuttoon 8000 eKr. Ugrilaisten, slaavien ja balttien esivanhempien kulttuuria kutsutaan (jälki-)Swidryn kulttuuriksi.

Seuraava muuttoaalto Suomen alueelle kohdistui 3600–2500 eKr. niin sanotun vasarakirveskulttuurin kehittymisen aikana. Kivikirveet yleistyivät sota- ja kulttikäytössä, jäljitellen kuparikautta elävien kulttuurien kirveitä. Uusien tulokkaiden traditiot erosivat kauemmin maata asuttaneesta väestöstä. Maanviljelys ja karjanhoito yleistyivät vasarakirveskulttuurin kaudella. Etnisesti tulokasväestö oli baltialaista. Geenien ja kulttuurin lisäksi balttien muuttoaalto ja sulautuminen osaksi kantaväestöä muovasivat esisuomen kieltä ääntämykseltään ja sanastoltaan lähemmäksi sitä, jonka käsitämme suomen kieleksi. Pronssintyöstämistaidon levitessä Suomeen noin 1500 eKr. alkoi pronssikausi. Kuparista ja tinasta muodostuvan pronssin raaka-aineita oli kuitenkin Suomen alueella niukasti, ja kauppaa käytiin vilkkaasti germaanisten heimojen kanssa. Osa germaanikauppiasta asettui asumaan rannikkoalueille, lopulta sulautuen kantaväestöön. He jättivät jälkensä suomen kieleen lainasanojen ja ääntämisen saralla. Kantaväestö omaksui germaanien erikoisen tavan puhua suomea, vaikuttaen suomen kielen läntiseen murteeseen perusteellisesti. Vanhoja lainasanoja on vieläkin käytössä yli 200 sanaa.

Pronssikautta seurasi rautakausi, jolloin kaupankäynti germaanien ja balttien kanssa lisääntyi. Ase- ja korukaupan ohella tuolloiset suomalaiset omaksuivat uusia kulttuurivaikutteita. Uudet tavat ilmenivät esimerkiksi kalmisto- eli hautausmaakulttuurissa. Alkuperäisten kiviröykkiökalmistojen rinnalla yleistyivät Keski-Ruotsista peräisin olevat kumpuhaudat ja baltialaiset tarhakalmistot. [1]

taulukko_nukleaarinen
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi!

Rautakauden katsotaan päättyneen Suomen kohdalla Länsi-Suomeen kohdistuneiden ristiretkien alkuun. Aiemmin kristinuskoon kääntyneet ruotsalaiset joukot hyökkäsivät Suomeen ja liittivät sen osaksi valtakuntaansa. 1200-luvulla Suomeen muutti ruotsalaisia, pääasiassa sotilaita, jotka olivat saaneet palkkioksi sotaretkistä maata Suomesta. Muuttajien määrät olivat kuitenkin pieniä ja assimiloituminen kantaväestöön tapahtui nopeasti. Ruotsalainen vaikutus oli silti kielellisesti suuri, sillä hallintokielenä toiminut ruotsi sai monet rannikon asukkaat aikojen kuluessa omaksumaan ruotsin äidinkielekseen.

Suomalaiset mongoleja?

1800-luvun antropologit luokittelivat suomalaiset osittain tai kokonaan mongolirotuun. Argumentteina teorian puolesta käytettiin suomen kieltä, jonka sukulaiskielien puhujista osalla on selkeästi mongolidisia piirteitä. Kun tämä yhdistettiin suomalaisilla yleiseen piirteeseen – korkeisiin poskipäihin – soppa oli valmis. Nykyisen tiedon valossa korkeat poskipäät periytyvät jo Cro-Magnonin ajoista lähtien, esiintyen hieman keskiarvoa korkeammin geneettisestä eriytymisestä johtuen. [8] Toisaalta poliittisen ilmapiirin imperialismi indoeurooppalaisissa maissa suosi näkemystä, jonka mukaan siirtomaa Suomen alkuperäisväestö ei olisi samaa väkeä kuin he itse.

Nukleaariseen DNA:han perustuvien geneettisten etäisyyksien perusteella suomalaiset ovat lähimpänä germaanisia kansoja.[2] Nukleaarisesta DNA:sta puolet periytyy isältä ja puolet äidiltä. Nukleaarinen sisältää suurimman osan geeneistä ja määrää muun muassa rodulliset ominaisuudet. Kansojen ja yksilöiden etnistä alkuperää tutkiessa hyödynnetään myös mitokondrionaalista DNA:ta. Mitokondrionaalinen DNA sisältää solun energiantuotannosta vastaavan mitokondrion kehitykseen liittyvät geenit. Mitokondrionaalinen DNA periytyy äidiltä lapselle lähes muuttumattomana. Ajan saatossa mtDNA:ssa tapahtuu mutaatioita. Antropologiassa käytetyillä tutkimusmenetelmillä voidaan selvittää milloin ja missä mikäkin mutaatio on tapahtunut. Näin voidaan jäljittää populaatioiden sukulaisuussuhteita ja siirtymisiä.

Y-kromosomi periytyy isälinjassa isältä pojalle samalla tavalla lähes muuttumattomana kuin mitokondrionaalinen DNA. Y-kromosomi sisältää sukupuolellisista ominaisuuksista vastaavia geenejä. Isälinjassa periytyviä mutaatioiden muodostamia ryhmiä kutsutaan haploryhmiksi.

silmien_vari_haplo
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi!

Osa geneetikoista on esittänyt suomalaisille tyypillisen N-haploryhmän (vanha nimitys Tat-C) olevan osoitus suomalaisten mongolisuudesta. Kielellisesti sukua olevilla populaatioilla esiintyy myös N-haploryhmää sekä selvästi mongolidisia piirteitä. Teoria on virheellinen monista syistä. Aiemmin mainittu tutkimus suomalaisten nukleaarisesta DNA:sta osoittaa geneettisen läheisyyden muihin pohjoiseurooppalaisiin kansoihin, vaikka näillä esiintyy N-haploryhmää huomattavasti vähemmän. Tilastojen perusteella suomalaisten hiukset ovat keskimäärin vaaleimmasta päästä Euroopassa (mongolideilla hiukset ovat 99–100-prosenttisesti mustat).

Nykyisen tiedon mukaan sinisilmäisyyden aiheuttava mutaatio kehittyi 10 000–6 000 vuotta sitten Ukrainan refugin alueella. Koska sinisilmäisyys on syntynyt vain kerran ihmislajin historiassa, kaikilla sinisilmäisillä on ollut yhteinen esi-isä. [6] Korkea esiintyvyys suomalaisilla ja baltialaisten kansoilla viittaa haploryhmän N saapuneen Eurooppaan varhaisessa vaiheessa 40 000–18 000 vuotta sitten (muiden nykyeurooppalaisten haploryhmien ohella). [7]

vaaleat_hiukset

Ei ole myöskään viitteitä siitä, että alkuperäiset N-haploryhmää kantaneet tulijat olisivat olleet mongolideja.[8] Aasialaisista väestöistä mongolidisia piirteitä on keskimäärin eniten niillä väestöillä, joilla N-haploryhmää esiintyy vähän, kuten kiinalaisilla, mongoleilla, korealaisilla ja japanilaisilla. N-haploryhmää esiintyy merkittävissä määrin pohjoisimmilla mongolidisia piirteitä omaavilla Siperian kansoilla, joilla esiintyy myös valkoisten piirteitä, viitaten sekoittumiseen. On myös viitteitä siitä, että N-haploryhmää kantavien aasialaisten nukleaarinen DNA on Kaakkois-Aasiasta. [9] Näin ollen voidaan tehdä johtopäätös, ettei N ole mongolidinen haploryhmä vaikka sen alkuperä on Keski-Aasiassa.

Lähteet:

[1] Wiik, Kalevi 2004: Suomalaisten juuret.
[2] Cavalli-Sforza, Luigi L. – Menozzi Paolo – Piazza Alberto 1994: The History and Geography of Human Genes.
[3] Frost, P 2006: European hair and eye color – A case of frequency-dependent sexual selection? Evolution and Human Behavior 27. S. 85–103.
[4] http://www.scs.uiuc.edu/~mcdonald/WorldHaplogroupsMaps.pdf
[5] Frost, P 2006: European hair and eye color – A case of frequency-dependent sexual selection? Evolution and Human Behavior 27. S. 85–103.
[6] Eiberg, H. – Troelsen, J. – Nielsen, M 2008: Human Genetics, Vol 123, 2. S. 177–187.
[7] Wiik, Kalevi 2002: Eurooppalaisten juuret.
[8] Niskanen, M. 2002: The Origin of the Baltic-Finns from the Physical Anthropological Point of View. The Mankind Quarterly, Vol XLIII, nro 2.
[9] Villems, R. et al 1997: Reconstruction of maternal lineages of Finno-Ugric speaking people and some remarks on their paternal inheritance. Toim. K. Julku ja K. Wiik. The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia I. S. 180–200. Societas Historiae Fenno-Ugricae, Turku 1998.

 

Sebastian Lämsä

8 KOMMENTIT

  1. Teit Sebastian melko ikävän karhunpalveluksen rasisminvastaiselle liikkeelle. Kaksi jykevintä argumenttia ihmisten tasa-arvon puolesta Suomessa ovat aina olleet: 1. Joskus 100 vuotta sitten jotkut eurooppalaiset antropologit eivät pitäneet suomalaisia (kielen vuoksi) pohjoismaisina, joten emme voi siksi pitää itseämme esimerkiksi mustia, arabeja tai aasialaisia parempina millään saralla; 2. Jumala loi meidät kaikki samanarvoisiksi, joten ei saa syrjiä. Nyt jäljellä on enää yksi argumentti, heh!

    • hankala selittää, mutta kuitenkin. Jumala loi meidät kaikki samanarvoisiksi, näin saattaa olla tällä hengellisellä saralla, mutta näin maallisesti, ei.

  2. Ainakin erinäisillä antropologia foorumeilla väitetään että suomalaiset olisivat geneettisesti 7,3 % aasialaisia/mongolidisia. Ilmeisesti etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa tälläistä enemmin kuin lännessä.

    Joku Antti Tuisku on klassinen esimerkki suomalaisesta jolla on aasialaisia piirteitä.

    • Suomalaiset eivät ole sen ”aasialaisempia” kuin ylipäätään muutkaan samalla pituuspiirillä sijaitsevat eurooppalaiset. Jos varsinaisia ”mongoli”-haploryhmiä katsotaan, niin on haploryhmä Q markkeri tälle, ja Suomessa esiintyvyys on olematon vaikka muualla Pohjoismaissa yli 4%:
      http://www.eupedia.com/images/content/Haplogroup-Q.gif

      Haploryhmät eivät sinänsä koodaa mitään (ulkonäköä tai funktioita), vaan suurempi merkitys on autosomaalisella DNA:lla, mikä on moneen otteeseen todistettu olevan lähempänä länsi-Eurooppaa kuin Itä-Eurooppaa tai Aasiaa.

      Mitä tulle Antti Tuiskuun, niin hänhän tulee ilmeisesti Lapista. Eksoottisuutta voisi varmaan laittaa saamelaisuuden piikkiin, mutta todellisuudessa Antti Tuisku sopisi ihan hyvin moneen muunkin Euroopan maan edustajaksi.

  3. Tuosta N-haploryhmästä. Suomalaisilla ja Balteilla on tietty N-haploryhmän alaryhmä, jonka mutaatio on arveltu tapahtuneen Euroopassa. Joten tuo markkeri lukeutuu täysin eurooppalaisiin haploryhmiin – tarkemmin sanottuna on se balttilainen markkeri, eikä sitä muualla esiinny. N-haploryhmä on eräs kaikkein vanhimmisat haploryhmistä, ja siihen kuuluu eri alatyyppejä, jotka ovat ominaisia eri kansoille, joten se ei sinänsä kerro paljoa ihmisten migraatioista (kaikki eurooppalaiset tulevat haploryhmien valossa Aasian seuduilta – niin N kuin I ja R haploryhmätkin).

    Mukaan olisi voinut ottaa uusimpia tutkimuksia kuten vastikään julkaistun Leena Palotien massiivisen tutkimuksen, jonka mukaan eestiläiset sekä ruotsalaiset ovat meitä lähimpiä kansoja – mikä on myös melko loogista.

    Suomalaiskielet ovat olleet kielitieteissä melko huonosti tutkittu aihe, sillä kyse on suuresta kieliryhmästä, joka on ollut dominoiva koko itä- ja koillis-Euroopan alueella ennen indoeurooppalaisten kielten massiivista leviämistä. Monilla on luulo siitä, että suomen kieli jotenkin kummasti vain saapui Suomeen, vaikka totuudessa suomalaiskieliä puhuttiin koko laajalla Euroopan alueella. Suomen kieli todennäköisesti säilyi hyvin johtuen maantieteellisesti kaukaisesta sijainnista, kun taas esimerkiksi Venäjän suomenkieliset sulautuivat slaavilaisia kieliä puhuviin ja Balttian alueella baltteihin, esimerkiksi Livonia oli historiallisestikin merkittävä alue, mutta sittemmin ”katosi”.

  4. Hieno juttu että tämä artikkeli julkaistiin myös verkkosivuilla! Moni ei viitsi lähteä tutkimaan tätä aihetta sen raskastekoisuuden vuoksi, mutta tämä helppolukuinen teksti tiivistää monet pääpointit lähteineen hyväksi tietoiskuksi. Tuo hataraan kieliryhmään perustuva pystyynkuollut mongoli-läppä on nykyään tietämykseltään vähän samaa luokatonta tasoa kuin Sarah Palinin sutkautus jossa hän sekoitti tsekit ja tsetseenit. Siksi kyseistä mongoli-vitsiä kukaan suomalaisvastainen taho ei ole vakavissaan kehdannut vissiin aikoihin käyttää.

  5. Jostain olen joskus lukenut, että mongolipiirteet ovat saapueet Suomeen ja muuallekin Eurooppaan mongoliheimojen tekemien ryöstäretkien yhteydessä. Eli miehet tapettu ja naiset raiskattu. Näinhän ne geenit osaltaan leviävät.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here