Tohtori Ann-Charlotte Stewart piti 27.9. Borlängessä esitelmän rokottamisen vaaroista. Ruotsin Vastarintaliike oli paikan päällä.
Tohtori Ann-Charlotte Stewartin taustaa
Ann-Charlotte Stewart on entinen syöpätutkija, joka osallistui nykyään Gardasil-nimisenä tunnetun rokotteen alkuperäisiin kehitysvaiheisiin. Stewartilla on Upsalan yliopistosta lääketieteen genetiikan tohtorin tutkinto, jonka hän sai vuonna 1993. Tohtorin tutkinnon jälkeen hän aloitti opinnot The Cancer Centerissä Uuden Mexicon yliopistossa, joka sijaitsee Albuquerquessa USA:ssa. Täällä hänen opintonsa keskittyivät papilloomavirukseen, sen genetiikkaan ja sen mahdolliseen rooliin kohdunkaulansyövässä. Oltuaan puolitoista vuotta The Cancer Centerissä hän lopetti uransa syöpätutkijana vuonna 1995. Hän on sen jälkeen omistanut aikansa monille vaihtomuotoisille hoitomuodoille optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Vuodesta 2008 hänellä on ollut oma yritys Örebrossa, jossa hän toimii valmentajana ja luennoitsijana. Yrityksen painopiste on hyvinvoinnissa, kokonaisuudessa ja harmoniassa.
Rokottamisen historiaa
Esitelmässä käsiteltiin muun muassa rokottamisen historiaa. Tämän yhteydessä mainittiin Edward Jenner (1749–1823), jonka katsotaan olevan rokotuksen keksijä. Hän teki kokeiluja, joissa hän siirsi kahdeksanvuotiaaseen poikaan lehmänrokosta saatua märkäkudosta nähdäkseen, tulisiko lapsesta immuuni isorokolle. Tämä kahdeksanvuotias poika James Phipps, jonka Jenner rokotti vuonna 1896, kuoli 20 vuoden ikäisenä. Rokotus oli uusittu pojalle 20 kertaa. Jennerin oma poika, joka myös oli rokotettu useita kertoja, kuoli 21 vuoden isässä. Molemmille kehittyi tuberkuloosi, jonka moni tutkija on yhdistänyt rokotteeseen isorokkoa vastaan.
Rokotteen koostumus
Rokote koostuu useimmiten kolmesta eri osatekijästä.
1. Viruksen osista, joita vastaan kehon oma immuunipuolustus “ohjelmoidaan” reagoimaan.
2. Adjuvantista, eräänlaisesta apuaineesta, joka todella saa immuunipuolustuksen reagoimaan. Tähän käytetään esimerkiksi aluminiumia tai maapähkinäöljyä. Ensimmäinen näistä on myrkyllistä keholle, etenkin mikäli se injektoidaan suoraan verenkiertoon. Maapähkinä voi vuorostaan aiheuttaa elinikäisen maapähkinäallergian.
3. Säilöntäaineista, joista esimerkkejä ovat tiomersaali (elohopea), formaldehydi, diploidisolut (soluja abortoiduista sikiöistä), fosfori, antibiootit.
Ensimmäisenä mainittua tiomersaalia (elohopeaa) voidaan pitää hermomyrkkynä, sillä se voi ohittaa veri-aivoesteen ja kulkeutua siten hermojärjestelmään, jossa aine hajoaa muun muassa epäorgaaniseksi elohopeaksi. Sikainfluenssarokote, jota esimerkiksi Ruotsi osti vuonna 2009, sisälsi juuri tiomersaalia.
Haittoja
Rokotteiden sivuvaikutuksia on tänä päivänä lukuisia, kuten allergiat, astma, MS ja autismi, muutamia mainitakseni. USA:ssa nimenomaan autismi on lisääntynyt 20 vuodessa ilmentymissuhteesta yhdestä kymmenellätuhannella suhteeseen yhdellä kahdeksastakymmenestäkahdeksasta. Moni asia viittaa siihen, että rokotteet voisivat olla tähän osasyynä. Ruotsissa esimerkiksi käy jatkuva keskustelu kaikista niin sanotuista lukihäiriöistä, joita on alkanut ilmetä lapsilla. Oireita ovat muun muassa oppimisvaikeudet, hyperaktiivisuus ja aggressiivisuus, ja myös näihin uskotaan syyn olevan rokotuksissa.
Ruotsissa rokotettiin ajalla 2009–2010 5,3 miljoonaa ihmistä sikainfluenssaa vastaan. Kyynisten kokeilujemme vanavedessä kulkevia haittoja ja niiden laajuutta emme ole vielä pystyneet kartoittamaan. SKL:n (Sveriges kommuner och landsting) korkein lääketieteellinen johtaja, Göran Stiernstedt, vertaa sikainfluenssaa 60-luvun talidomidiskandaaliin. Totuus on, että suurin piirtein yhtä moni on saanut haittoja kyseisistä rokotteista.
(Väärä) tiedottaminen
Tulisiko sitten rokottaa vai ei? Mitä tapahtuu, jos ei rokoteta? Mitä tapahtuu, jos rokotetaan? Mitä riskejä rokotteissa todellisuudessa on? Voi olla hyvinkin hankalaa tehdä päätöksiä kaiken (vääristelevän) tiedon viidakossa. Nämä olivat avoimia kysymyksiä, joihin tohtori Ann-Charlotte Stewart pyrki antamaan vastauksia. Ruotsin viranomaiset ovat käytännössä täysin kritiikittömästi myönteisiä rokotteille. Mitä tulee Gardasiliin, lääkelaitos on todennut, ettei rokotteesta aiheudu mitään vakavia haittavaikutuksia. On kuitenkin olemassa raportoituja kuolintapauksia HPV-rokotteen (jonka kaltainen myös Gardasil-rokote on) seurauksena. Voikin ihmetellä, mitä lääkelaitoksen mielestä sitten nämä vakavat haittavaikutukset ovat.
Juuri kysymykset HPV-rokotteeseen liittyen tohtori Stewart hallitsee parhaiten, sillä hän on tutkinut lukuisia vuosia juuri tämän tyyppisiä viruksia. Hän totesi päättäväisesti, että ei ole olemassa mitään lääketieteellisiä todisteita siitä, että Gardasil todella estää kohdunkaulansyövän syntymistä. Hän kauhistelee sitä, miten Gardasilia mainostetaan, jotta nuoret naiset saadaan huijattua pistämään itseensä jotain, mistä voi olla heille elinikäisiä haittoja tai josta pahimmassa tapauksessa voi seurata kuolema. Alakuloisesti hän toteaa, että “Gardasil tekee nuorista naisistamme koekaniineja”.
Esitelmän pitäjä kehotti meitä kaikkia ajattelemaan kriittisesti ja etsimään tietoa itsenäisesti. Meidän ei tule sokeasti luottaa siihen, mitä neuvolat tai muut vastaavat tahot neuvovat, vaan luottaa enemmän omaan arviointikykyyn. Hän kehotti myös kaikkia lukemaan teoksen Vaccination – en förälders dilemma (alkup. Vaccination – A Parents’ Dilemma). Kyseinen teos on ladattavissa ilmaiseksi tästä (ruotsiksi): osa 1, osa 2. Tohtori Stewart muistuttaa, että on tärkeää muistaa, että ainakin Ruotsissa on vapaaehtoista rokottaa lapsensa tai jättää rokottamatta.
Lopuksi
Esitelmän pitäjä esitti asiansa mukavalla ja sympaattisella tavalla, ja esitelmä itsessään sisälsi mielenkiintoista faktaa rokotuksista. Se, että tohtori Ann-Charlotte Stewart on aihealueen osalta erittäin kouluttautunut, antaa asialle lääketieteellistä painoarvoa. Olen itse suhtautunut 90-luvulta asti hyvin kriittisesti rokoteteollisuutta kohtaan. Sama eliitti, joka kontrolloi mediaa ja taloutta, kontrolloi myös isoja lääkeyrityksiä. Nämä yritykset elävät sillä, että me olemme sairaita ja heikkoja. Miten tämän valossa voi kritiikittömästi sallia, että seosta, jonka he ovat valmistaneet, ruiskutetaan vastasyntyneeseen lapseen?
Minua ilahduttaa se, että lääketeollisuuden kritisoijien määrä on lisääntynyt ja että kritiikistä on tullut ammattimaisempaa. Tämä ilmeni mielestäni selvimmin etenkin katastrofaalisen sikainfluenssarokotuksen jälkeen. Haluan kehottaa kaikkia lukijoitamme käyttämään tilaisuuden hyväksi ja osallistumaan Ann-Charlotte Stewartin esitelmiin.
Aiheesta muualla (ruotsiksi):
vaccin.me
vaccinationsfaran.se
