Eräänlaiseen kulttimaineeseen nousseen valkoisen taistelijan Joseph Paul Franklinin teloituspäivämäärä on lyöty lukkoon Yhdysvalloissa. Alun perin hän suoritti elinkautista vankeusrangaistusta, mutta toivoi itse sittemmin tulevansa kuolemaantuomituksi. Hänet tullaan teloittamaan marraskuun 20. päivä tänä vuonna.
Nyt 63-vuotias Joseph Paul Franklin aloitti toimintansa valkoisessa liikkeessä 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Aluksi hän oli mukana erilaisissa laillisissa järjestöissä ja puolueissa, mutta päätti muutaman vuoden kuluttua siirtyä aseelliseen taisteluun. Hänen kunniakseen on tehty joitain rock-kappaleita sekä tiettävästi Franklin inspiroi William Pierceä kirjoittamaan tunnetun Hunter-romaanin.
70-luvun lopulla Franklin aloitti aseellisen kampanjansa rodunsekoittajia ja juutalaisia vastaan. Kolmen vuoden ajan hän kierteli ympäri Yhdysvaltojen Etelää ja Keskilänttä käyttäen useita peitenimiä, vaihtoautoja sekä eri aseita murhaten pääosin sekarotuisia pariskuntia. Reilua viikkoa ennen ensimmäistä tiedossa olevaa murhaansa hän teki polttopulloiskun synagogaan Chattanoogassa, Tennesseen osavaltiossa. Franklinin tiedetään tehneen myös useita muita lievempiä laittoman suoran toiminnan iskuja 70-luvulla.
Varmaa tietoa Joseph Paul Franklinin uhrimäärästä ei ole, mutta on mahdollista, että hän tappoi jopa 20 ihmistä vuosina 1977–80. Hän myös tunnusti ampuneensa muiden muassa Hustler-pornolehden julkaisijaa Larry Flyntiä vuonna 1978. Vaikkei Franklinia koskaan tuomittukaan kyseisestä ampumisesta, on Flynt sekä useat viranomaiset sanoneet uskovansa tunnustuksen olevan aito. Ampumisen seurauksena Larry Flynt halvaantui vyötäröstä alaspäin ja istuu edelleen pyörätuolissa.
Suurin osa tarkaksi ampujaksi luonnehditun Franklinin uhreista oli satunnaisesti valittuja sekarotuisia pariskuntia tai yksittäisiä mustia. Kuitenkin yksi ensimmäisistä uhreista oli Missourilaisen synagogan edustalla ollut juutalainen, jonka hän ampui metsästyskiväärillä. Huolellisen suunnittelun ansiosta Franklin pystyi jatkamaan sotaansa useita vuosia viranomaisilta piilossa, huolimatta siitä, että hän rahoitti toimintaansa esimerkiksi tekemällä pankkiryöstöjä.
Lopulta Franklin jäi kiinni vuonna 1980. Hän on istunut vankilassa siitä lähtien lukuun ottamatta lyhyttä pakomatkaa samana vuonna. Tällä hetkellä hän on vangittuna Missourin osavaltiossa. Sittemmin Franklin on pohtinut tekojaan ja ideologiaansa kriittisemmin. Franklin ei tunnusta mitään erityistä järjestöä tai liikettä omakseen.
Lähde: Missourinet
Yhden miehen armeija!
Muistaakseni FBI:kin on myöntänyt, että Franklin oli yksi sen vaikeimmista kiinniotettavista ja historiallisesti täysin ainutlaatuinen tapaus. Suunnitteli toimintansa kylmäpäisesti ja vältti impulsiivisia päätöksiä.
Hunter kannattaa kyllä kaikkien kansallismielisten lukea!
Mitä hyötyä on täysin sattumanvaraisesti valittujen kohteiden ampumisesta? Eikös se ole enemmänkin sarjamurhaajan/hullun merkki, eikä minkään “yhden miehen armeijan”?
Jos itse aloitan randomin kebabbiloiden ikkunanrikkomiskampanjan ja jatkan sitä vuosikausia, olenko silloin arvostettu aatteellinen esitaistelija vai idiootti?
Franklinin kohteethan eivät olleet “satunnaisia”, vaan täysin ideologisia. Se, ettei hän tuntenut uhrejaan ennestään oli hänen etunsa, sillä se vaikeutti poliisin työtä olennaisesti. Sitä paitsi täysin arvaamaton (mitä tulee tarkkoihin kohteisiin) toimija kylvää paljon enemmän epäjärjestystä yhteiskuntaan kuin helpommin ymmärrettävä. Myös yksinään toimiminen voi tehdä Franklinistä jonkun silmistä vähemmän “jalon” taistelijan kuin jos hän olisi ollut osa järjestöä, jolla on nimi ja symboli. Yksinään toimiminen kuitenkin vaikeutti poliisin työtä lisää (ei pelkoa vasikoista jne.) ja antoi hänelle vapaat kädet. Ja olihan Franklinin työ vähän eri luokkaa kuin kebab-ikkunoiden kivittäminen.
Mitä tulee hulluuteen, niin poliisikin myönsi, että Franklin oli täysin omassa lajissaan, hän ei toiminut mielihalujen pohjalta, vaan hänellä oli “poliittinen missio” (ei tarkka lainaus).
Franklin varmasti halusi lietsoa epäjärjestystä, epäluottamusta ja sekasortoa yhteiskuntaan. Ehkä hän halusi myös innoittaa kopioijia. Jokainen ymmärtää, mitä joukko Franklinin kaltaisia ihmisiä vapaalla jalalla tekee rotujen välisille suhteille ja turvallisuudentunteelle.
Piercen Hunter kannattaa lukea, koska se on oikeastaan fiktioon puettu perustelu Franklinin strategialle.
“Ehkä hän halusi myös innoittaa kopioijia. ”
Tämä on visio jota hyvin moni toistaa, kuten myös sitä kuinka “romahduksen tullessa tilit tasataan”. Hyvin harvoin näin käy ja ikinä ei niin suuressa mittakaavassa, että “epäjärjestystä yhteiskuntaan” olisi tapahtunut. Paljon useammin stereotyyppinen käyttäytyminen on juuri sitä mitä vallitseva järjestelmä tilaa – heidän pussiinsa pelaamista.
Voiko sekarotuisten pariskuntien, sattumanvaraisten mustien ja juutalaisten ja henkilökohtaisten asioiden takia ampumista(prostituoitu ja hiljaa ajaja) kutsua poliittiseksi missioksi, vain henkilökohtaiseksi turhautumiseksi (vrt. kebabbien ikkunoiden rikkominen)?
Niin, toistaiseksi meillä ei ole esimerkkejä onnistuneista valkoisista vallankumouksista maailmansotien jälkeen. Eikä ole kyllä tapahtunut muitakaan vallankumouksia (kommunistisia, vihreitä, anarkistisia, teokraattisia, separatistisia…) länsimaista järjestystä vastaan. Eikä ole myöskään esimerkkejä onnistuneesta laillisesta muutoksesta.
Varmasti mitä tahansa toimintaa voi kutsua joko poliittiseksi missioksi tai henkilökohtaiseksi turhautumiseksi. Vasemmisto patologisoi monesti ihan puoluepoliittistakin “äärioikeistoa” (vrt. “autoritäärinen persoonallisuus”). Eli Franklinin missio oli varmasti osaksi sekä poliittinen että henkilökohtainen, mutta vaikuttimilla ei ole hirveästi meidän muiden kannalta väliä. Sillä on väliä, että voisiko Franklinin kaltaisilla ihmisillä olla OMA osansa vallitsevan maailmanjärjestyksen vastustamisessa.
Täytyy vielä sanoa, että Franklin tuskin itsekään ajatteli koskaan, että hän yksinään aloittaisi mitään rotusotaa. Hän oli vuosia mukana järjestötoiminnassa ja päätti lopulta kokeilla jotain aivan muuta. Hän eli omat vapaat vuotensa täysillä asiansa hyväksi. Me myöhemmät polvet voimme tutkia hänen toimintaansa ja miettiä, josko niissä olisi jotain opittavaa, vaikka niitä ei yks yhteen kopioisikaan.
Yleensä ne, jotka toimivat pelkän puhumisen sijaan saavat kovinta kritiikkiä omiensakin joukossa. Mielestäni valkoiset nationalistit, kansallissosialistit ja kaikki muutkin voisivat joskus sen ainaisen moralisoinnin ja vastustamisen sijaan tarkastella kritisoimiaan asioita analyyttisemmin ja miettiä muutamaan otteeseen kuinka helposti lähdetään aina julkisesti lyttäämään ja irtisanoutumaan vilpittömien ihmisten ja ryhmien toiminnasta. Ja tätä en suuntaa erityisesti
Antti 44332255:lle, Franklinin tapaus on vain saanut minut monesti miettimään aihetta.
Olen samaa mieltä, että omalta puolelta irtisanoutuminen ja lyttääminen on ensireaktioita hyvin monesti. Mutta tämä mielessä pitäen ei silti voida hyväksyä yksilöiden tekoja – olisivat he kuinka vilpittömiä toimissaan.
Ensisijainen tarkasteluperuste tulisi kaikessa toiminnassa aina olla sen moraalinen puoli. Vaikka kiusankappaleet ja vastustajan puoli turvautuvatkin kaikkein alhaisimpiin keinoihin, tulisi kansallismielisten toimia oikein (ja en tällä tarkoita vallitsevan yhteiskunnan normeja, vaan ideaalin normeja).
Mikä erottaa Franklinin Breivikistä?
Hieno mies! Tervehdys Joseph Paul Franklinille!
Todella hieno…
Eipä Franklin ajatellut olivatko uhrit sattumanvaraisia vai ei, hän ajatteli rotusotaa, jossa rodut sotivat toisiaan vastaan. Hän ajatteli, että rotusota syttyisi, jos asioita vähän puskee oma-aloitteisesti eteenpäin. Miksi välttää enää väistämätöntä?
Eikö rodut sodi jo toisiaan vastaan Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, jne.?
Ei “rotusotaa” käydä asepuvut päällä tai sitä julisteta alkaneeksi hesarissa.
Pahoinpitelyt, raiskaukset, murhat, ryöstöt jne. ei ole vielä rotusotaa, ne ovat vasta hyökkäyksiä. Eikä rotusotaa tarvitse käydä asepuvut päällä. Sinun täytyy vain ymmärtää, että teoillaan Franklin halusi motivoida aseellista rotusotaa, toisin sanoen Amerikan toista sisällissotaa. Toistaiseksi eivät ainakaan valkoiset käy edes minkäänlaista “puolustussotaa”, harvemmin valkoiset esim. Yhdysvalloissa, tai mainitsemissasi maissa joukolla enää kostavat yhteisöönsä kohdistuneita iskuja. Tämä ei ole vielä sotaa, sota on vasta aluillaan ja tuloillaan. Vasta sitten voidaan puhua sodasta, kun molemmat osapuolet ovat aseistauneita ja valmiita taisteluun. Ja tämä on sitä, mitä Franklin halusi aloittaa Yhdysvalloissa. Hän halusi suututtaa vähemmistöjä ja sitä kautta laajentaa kriisiä syvemmäksi. Breivikin motiivit olivat aivan toisenlaiset, kuin Franklinin. Hän halusi vain tappaa, aiheuttaa tuhoa, ei aloittaa vallankumousta. Franklinin ja Breivikin erona on myös se, että Breivik tappoi 76 ihmistä, sai 21 vuotta vankeutta, Franklin tappoi 20 ihmistä ja sai kuolemantuomion.
Mielestäni kyseessä on juuri sopivan hidas prosessi joka pitää ihmiset passiivisina ja näin ollen ei herätä “rotusotaan”.
Mitä merkkejä on siitä, että “…sota on vasta aluillaan ja tuloillaan.”? Enemmän on merkkejä siitä kuinka paine ja hyökkäykset ovat vain vuosien mittaan lisääntyneet ja yhä kasvavissa määrin ja silti ei olla nähty 90-luvun alkupuolen kaltaisia purkauksia länsimaalaisten puolelta. Tähän joku voisi puolustukseksi sanoa, että jossakin kohtaa ihmisten mitta täyttyy – ehkäpä, mutta pitää ottaa huomioon kuinka ihmiset ikääntyvät ja sukupolvi joka 90-luvullaa koki asiat vääriksi, on nyt suurelta osin keski-ikäisiä ja -luokkaisia ja heidän reagointikynnyksensä ehdottomasti korkeammalla.
Jos uskoo äärimmäisten tekojen saavan “ruutitynnyrin” räjähtämään, niin historia osoittaa kuinka tekojen seuraukset ovat tulleet hyvin pienellä viiveellä jos ollenkaan.
Mikä Breivikin ja Franklinin motiiveissa niin erilaista oli? Molemmathan halusivat vain tappaa ja aiheuttaa tuhoa (Franklin koska jumala käski hänen aloittaa rotusodan ja Breivik markkinoidakseen manifestoaan).
“Franklinin ja Breivikin erona on myös se, että Breivik tappoi 76 ihmistä, sai 21 vuotta vankeutta, Franklin tappoi 20 ihmistä ja sai kuolemantuomion.”
Tämähän selittyy täysin tekomaasta johtuvasta seikasta, se ei liity motiiveihin.
Sinun täytyy hakea enemmän tietoa. Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimien komentaja on aikaisemmin kertonut, että Euroopan sisäinen kriisi (sisällissodat) ovat todenäköisempiä uhkia Euroopalle, kuin ulkoiset uhat. Brittiläiset ja ranskalaiset tutkijat ovat kertoneet samaa. Kyllä nykyisellä kehityksellä enemmän mennään kriisiin, aseelliseen sellaiseen, kuin kohti rauhanomaista lintukotoa. Tarkastele merkkejä ympärilläsi, hankala niitä on sinulle todentaa, jollet itse halua asioita ymmärtää vaan pitää kiinni siitä, että rauha tulee kestämään. Ehkä muutat ajatteluasi enemmän, kun saat enemmän kokemusta, muualtakin kuin kotoa tietokoneen taka 🙂
Ranskassa, Ruotsissa ja Englannissa maahanmuuttajat taistelevat toisiaan (toisia jengejä) ja ajoittain valkoisten ylläpitämiä viranomaisryhmiä vastaan. Valkoiset siviilit pitäytyvät joko puolueettomina tai, kuten Uumajassa, toistavat massamedian ja koulutuksen valheita lammasmaisesti. Uumajassa niin teki jopa poliisi.
Eli aika paljon tarvitaan niissäkin maissa vielä rotusodan syttymiseen.
Siitä olemme samaa mieltä, ettei ainakaan taistelun alkuvaiheissa tulla mitään univormuja pitämään.
@Matti Meikäläinen
En ole väittänytkään etteikö tilanne huononisi. Se mitä yritän sanoa on se, että naiivi usko mystiseen rotusotaan ja siihen kuinka valkoiset yhtyvät ja alkavat taistella muita rotuja vastaan yhtenä rintamana on harhaa (saatan olla väärässäkin, mutta uskonsa laittaminen tähän ei ole realismia). Ja se että äärimmäiset teot (enkä tarkoita sabotaaseja tai muita infrastruktuuriin kohdistuvia tekoja) ihmisiä kohtaan jollain tavalla vauhdittaisivat tilannetta ei ole tekemisissä todellisuuden kanssa.
Ehkä ajatteluani on juuri muuttanut se etten ole ollut tietokoneen ruudun takana, sarjamurhaajien ja äärimmäisten tekojen ihailijat taasen viihtyvät usein ruutujen takana.
En välttämättä tarkoita sodalla “rotusotaa”, vaan yleistä konfliktia. En ole ilmaissut mielipidettäni rotusodasta, vaan yleisestä tilanteesta, jossa eräänä vaihtoehtona saattaa olla Euroopan sisäinen sota. Olen viesteissäni kirjoittanut siitä, kuinka Franklin näki eräät asiat ja perusteet toiminnalleen. Voin ymmärtää hänen henkilökohtaiset näkemyksensä, olematta välttämättä samaa mieltä hänen kanssaan tietyistä asioista. Ilmeisesti käsitit kommenttini väärin ja sekoitit ne omiin henkilökohtaisiin näkemyksiisi. Amerikkalaisille WN/KS aktivisteille rotusota on asia, josta he ovat puhuneet jo vuosikymmenien ajan. Ehkei se vielä ole mahdollista Euroopassa, mutta Amerikassa se saattaa mennä jossain vaiheessa siihen pisteeseen. Historia on näyttänyt, että valkoiset kansat toimivat vasta sitten, kun kaikki vaikuttaa jo menetetyltä. Mikäli emme usko, että valkoiset kansat eivät koskaan nouse yhtenä rintamana vastustamaan vihollisiamme, emmekä edes pyri saavuttamaan yhtenäisyyttä, mitä hyötyä on edes puhua taistelusta, jos kaikkea pidetään menetettynä? Jollemme usko, että kansamme eivät enää koskaan nouse, aseellisesti tai rauhanomaisesti, voimme tyytyä pysymään kotonamme ja uskotella itsellemme, että olemme olleet hyviä nationalisteja.
Niin ja kaikista ei tule sotilaita. 900 miljoonasta valkoisesta, ehkä vain yhdestä prosentista saattaisi tulla sotilaita.
Antti 44332255: “Ensisijainen tarkasteluperuste tulisi kaikessa toiminnassa aina olla sen moraalinen puoli. Vaikka kiusankappaleet ja vastustajan puoli turvautuvatkin kaikkein alhaisimpiin keinoihin, tulisi kansallismielisten toimia oikein (ja en tällä tarkoita vallitsevan yhteiskunnan normeja, vaan ideaalin normeja).”
Kunnon katutappelussa huomaa, että jos vihollinen pelaa likaisesti, johtaa ideaalien noudattaminen varmaan häviöön ja pahimmillaan kuolemaan. Elämme elektronisen vakoilun, poliittisen salaisen poliisin, joukkotuhoaseiden ja kasvavan väestöllisen kriisin maailmassa. Mihin väliin ritarietiikka mahtuu? Valkoinen rotu on kuolemaisillaan. Sen selviytyminen on moraalia polttavampi kysymys.
Vastarintaliikkeen kannattajana olen hyväksynyt liikkeen toimintatavat ja normit. Yksittäiset terroriteot eivät kuulu niihin, eikä niiden ihannointi aja asiaamme eteenpäin. Jos on sitä mieltä, että kyseinen tapa on oikea, on syytä lopettaa internetin käyttö ja kaivautua maan alle suunnittelemaan.
Toisekseen, näillä teoilla mahdollisesti saatu noste hautautuu uhrien saaman sympatian alle moninkertaisesti.
Kolmanneksi, Suomen lähihistorian ainoa vallankumous tapahtui aseettomasti ilman suurenpaa vastarintaa.
Mielestäni ei ole. Kansallisen taistelun tulisi nyt jo noudattaa ihanne yhteiskuntansa normeja eli elää kuten opettaa. Mielestäni meidän ei tulisi alentua ahdistelemaan poliittisen vastapuolen perheenjäseniä, pahoinpidellä iäkkäitä ihmisiä heidän väärän poliittisen näkökannan takia tai surmata päättömästi ihmisiä toivoen että se sytyttäisi jonkin mystisen kipinän tänä sohvaperunoiden ja itsekkyyden kultakaudella.
Katutappelu tai mikä vain fyysinen kontakti tilanne on eri koska tällöin vastustajasi on päättänyt surmata tai ainakin vahingoittaa sinua vakavasti – kyse on selviytymisestä.
Jäitä hattuun…
Melkoinen missio äijällä mutta en tuota sivullisten listimistä mielivaltaisesti, lähde kyllä tukemaan kuin erittäin painavista syistä.
Enkä aina silloinkaan koska terroriteot eivät aja asiaa eteenpäin.
Yleinen mielipide tällöin muuttuu nopeasti negatiiviseksi ja nekin jotka ajattelevat Vastarintaa edes jotenkuten positiivisessa valossa, nopeasti demonisoivat liikkeen ja asettuvat sitä vastaan.
Mielestäni on positiivinen asia, kun KV uutisoi näinkin kiistanalaisesta miehestä ennakkoluulottomasti, sillä vähintä mitä Franklinin kaltaiset henkilöt ansaitsevat on, että heidän tarinansa kerrotaan eteenpäin!
Tuskin kukaan tietää varmuudella, että miten nykymaailmassa tehdään valkoinen vallankumous tai aloitetaan rotusota, sillä muuten niin olisi jo tapahtunut. Sen vuoksi onkin hyvä, että kansallismieliset mediat kirjoittavat mahdollisimman laajasti erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista, strategioista, esimerkkitapauksista jne.. Näistä lukija voi sitten muodostaa omat mielipiteet tai saada uusia ideoita.
Se, ettei Vastarintaliike ole valinnut väkivaltaa vaikuttamiskeinoksi, ei tarkoita, etteikö kansallismielisiä kiinnostavista asioista voisi uutisoida vaikka ne liittyisivätkin “terrorismiin”. Itse uutisartikkelissahan ei oteta kantaa Franklinin tekojen puolesta tai niitä vastaan; todetaan vain asian laita.
Comments are closed.