Maailmaa järisyttäneitä talousrikoksia, kuten Enron-skandaalia ja kansainvälisen finanssikriisin taustoja tutkinut toimittaja ja entinen pankkianalyytikko Bethany McLean kertoo löytäneensä uuden vaarallisen finanssikuplan – Amerikan nousevan liuskekaasuteollisuuden.
McLeanin mukaan “seuraava finanssikriisi” voi “odottaa maan alla”, millä hän viittaa yhdysvaltalaiseen vesisärötystekniikan ja liuskekaasun vallankumoukseen. Kuluneina vuosina yleistyneellä vesisärötykseksi kutsutulla tekniikalla amerikkalaiset ovat kyenneet poraamaan liuskekaasua omasta maaperästään. Tällä on ollut valtavaa symbolista ja poliittista arvoa Yhdysvaltojen eliitille.
Vielä 2006 Yhdysvallat toi 60 prosenttia käyttämästään öljystä ulkomailta. Kymmenen vuotta myöhemmin Amerikka ohitti Saudi-Arabian ja Venäjän kasvamalla maailman suurimmaksi maakaasun tuottajamaaksi. Finanssimaailmassa vesisärötystekniikkaa on kutsuttu “yhdeksi viidestä tärkeimmästä maailmanpolitiikkaa muuttavasta ilmiöstä”.
Amerikkalaispresidentit ovat jo vuosikymmenten ajan vaatineet “energiaomavaraisuutta”, mutta vasta “liuskekaasuvallankumouksen” myötä toive vaikutti viimein toteutuvan. Sionisti Donald Trump on ottanut näyttävästi poliittisen hyödyn irti tilanteesta.
McLean kuitenkin toteaa, ettei liuskekaasun voittokulku ole kestävällä pohjalla. Hän kutsuu Amerikan lisääntyvää “energiaomavaraisuutta” Wall Street -kuplaksi, jota on paisutettu keskuspankin nollakorkopolitiikalla ja valtavalla määrällä velkaa. Teollisuuden nettovelka nousi kymmenessä vuodessa 300 prosentilla.
McLean muistuttaa, että vain harva liuskekaasuyhtiöistä tuottaa tarpeeksi rahaa ylläpitääkseen itse toimintaansa. Vuosien 2012–2017 välillä alan 60 suurimman yhtiön negatiivinen vapaa kassavirta oli noin yhdeksän miljardia dollaria jokaisella vuosineljänneksellä. Surkeaa taloudellista menestystä selittää se, että uudet vesisärötyksellä avatut öljylähteet hupenevat nopeasti tuottaen vuosi vuodelta vähemmän. Yhtiöt tarvitsevat jatkuvasti valtavia investointeja paikatakseen vanhojen lähteiden aiheuttamia tappioita uusilla lähteillä.
“Liuskekaasuvallankumous” onkin pysynyt hengissä vain siksi, että Wall Street on syöttänyt alalle jatkuvasti lisää rahaa. Tämän on mahdollistanut Amerikan keskuspankki, jonka nollakorkopolitiikka teki rahoituksesta ilmaista useiden vuosien ajaksi. Lisäksi amerikkalaiset eläkerahastot ovat investoineet liuskekaasuun korkeiden tuottojen toivossa yksityisten sijoitusyhtiöiden kautta. Keskuspankki ja eläkerahastot ovat siis luoneet kuplan, jonka avulla tuottamaton mutta poliittisesti tärkeä energiahanke on pidetty keinotekoisesti hengissä.
– Ilman historiallisen matalia korkoja ei ole lainkaan selvää, että vesisärötysteknologiasta olisi koskaan tullut näin suosittua, McLean painottaa muistuttaen, että surkea tuottavuus tekee amerikkalaisesta energiasta erityisen haavoittuvaisen:
– Koska vesisärötysteollisuus on erittäin heikolla pohjalla, voi se helposti romahtaa kokonaan. Saudi-Arabia lähes onnistui tässä vuonna 2014, kun OPEC-öljyministerit päättivät, etteivät he vähentäisi tuotantoa, mikä olisi estänyt öljyn hinnan putoamisen. Tätä pidettiin saudien yrityksenä tuhota liuskekaasu leikkaamalla hintoja niin rajusti, ettei amerikkalaisten olisi ollut enää kannattavaa tuottaa energiaa.
McLeanin haastatteleman sijoittajan mukaan kukaan maailmalla ei edes puhuisi amerikkalaisesta liuskekaasusta, jos yhtiöt joutuisivat rahoittamaan toimintaansa itse ansaitsemallaan rahalla. “Liuskekaasuvallankumous” ei perustu ylivertaiseen teknologiaan vaan finanssimarkkinoiden ylikuumentumiseen. Kuplan viimein puhjetessa jälki on usein rumaa.
Lähteet: The Guardian, The New York Times, Bloomberg
Suomen Nestekkin vie bensan, sen paraslaatuisen, vietituilla Amerikkaan. Ja suomalaiset ajavat kemianteollisuuden jätteillä. Jos kerran mersun suuttimiin kertyy suolaa joka mm. rikkoo moottorin, niin mistähän se suola pääsisi polttoainejärjestelmään? Se kun on melko tiivis.
Comments are closed.