Koti Aktivismiraportit Kesäinen kulttuuriretki Kaarinan Littoisiin

Kesäinen kulttuuriretki Kaarinan Littoisiin

6

TURUN VARISSUO

Littoinen kuuluu osittain Kaarinaan ja Lietoon. Sillä on raja Turun kanssa. Turun rajalla on heti vastassa Varissuon kaupunginosa. Varissuo tunnetaan siitä, että se on Suomen monikulttuurisin lähiö. Varissuo on muutamassa vuodessa muuttunut ongelmalähiöksi. Paikallisesta Itäkeskuksen liiketalosta ovat lähteneet muun muassa pankki, apteekki, pari kauppaa, fysioterapeutti ja muita pikkuliikkeitä. Monet liiketilat ammottavat tyhjyyttään.

Tavallinen suomalainen liikekeskuksessa poikkeava tuntee olonsa epämukavaksi. Huivittavaa on, että liikekeskus mainostaa itseään Internetissä tällaisilla kuvilla:

”Varissuon asukasluku oli 8 864 ihmistä vuoden 2015 lopussa. Varissuon asukkaat edustavat yli 40 eri kansallisuutta, ja alueella puhutaan melkein 60 eri kieltä. Alueen väestöstä 44 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea vuonna 2014, ja ala-asteen koulujen ykkösluokkalaisista lähes 80 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.”

”Eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat iltaisin Varissuon nuorisotalolla, jonka 230 jäsenestä alle kymmenellä molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä.”

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa lukiolaiset koostuvat pääasiassa Littoisista tulevista oppilaista, koska lukio sijaitsee lähellä. Muuta vetovoimaa ei tällä lukiolla ole.

Ainoat kantasuomalaiset, joita lähiössä pääasiassa enää asuu, ovat vanhuksia, invalideja, työttömiä ja sossun asiakkaita. Liikekeskuksen ravintolat ovat pääasiassa räkäkuppiloita tai maahanmuuttajien pizzerioita.

KAARINAN LITTOINEN

Littoinen on helmi Turun kupeessa. Littoistenjärvi antaa virkistystä alueen asukkaille; kesäisin uidaan ja patikoidaan, talvella hiihdetään.

”Littoisten järven läheisyydessä on ollut asutusta jo 1200-luvulta alkaen. Uuden vaiheen Littoisten elämään toi vuosi 1739, jolloin Littoisten järven Myllypuron varteen alettiin suunnitella vanutuslaitosta. 1820-luvulla perustettiin Verkatehdas, josta koko ”Littoisten Verkatehdas-alue” lähti kehittymään.”

Klikkaa suuremmaksi!

Tehtaan toiminta loppui 1960-luvun lopussa, ja 1980-luvulla se toimi enää sekalaisen teollisuuden ja varastoinnin tarpeeseen.

”Vuonna 1994 käynnistettin kaavamuutosprosessi, jonka tarkoituksena oli saada tehdas toimimaan uudelleen Littoisten sydämenä käyttötarkoituksen painottuessa voimakkaammin asumiseen ja siihen liittyvien palvelujen tuottamiseen. Kaava sai lainvoiman helmikuussa 1996, jonka jälkeen rakennustyöt alkoivat ripeästi.”

Nykyään Verkatehdas on lähes 300 ihmisen koti. Tehtaalla on noin 180 asuntoa ja lisäksi joitakin liiketiloja.

Viime vuosien aikana alueelle on perustettu peräti kolme maahanmuuttajataustaista pizzeriaa. Hämmästystä herättää se, että varsinkin kahdessa näistä myynti on hyvin pientä, usein jopa olematonta. Eräässä näistä pizzerioista on menossa jo seitsemäs ”yrittäjä”, joka yleensä vaihtuu aina puolen vuoden välein. Jotain hämärää asiassa taitaa olla?

Littoisten alue on sen verran pieni, että kolme pizzeriaa herättää ihmetystä. Toisaalta aina, kun jokin liiketila vapautuu, maahanmuuttajat valtaavat sen, oli ”yritykselle” sitten tilausta tai ei. Joku kustantaa ”yrittäjän” elannon, ja se on veronmaksajat. Tutustuessani pari vuotta sitten yhteen näistä pizzerioista, oli tiskin takana touhuamassa peräti kolme ”yrittäjää”. Parin pizzan päivämyynnillä ei myöskään ajella hienolla avoautolla!

Littoinen tulee pysymään suomalaisena. Siellä ei ole sijaa sharialle eikä moskeijoille. Littoinen on muuttunut tehtaan punaisesta työläisväestöstä keskiluokkaiseen oikeistolaisuuteen. Littoisissa on jopa oma kirkko, joka rakennettiin luultavasti vuonna 1890 verkatehtaan henkilökunnalle kirjastoksi ja lukusaliksi. Rakennus muutettiin kirkoksi vuonna 1910 ja vihittiin käyttöön samana vuonna. Liedon seurakunnan omistukseen Littoisten kirkko tuli vuonna 1983.

Asukkailla on voimakas tahto säilyttää alue rauhallisena ja viihtyisänä. Siihen on jokaisella littoislaisella oikeus. Turun seudulle on muodostumassa Varissuon lisäksi muitakin ongelmalähiöitä, viimeisenä Halinen. Kehityssuunta on huolestuttava – emmehän halua Suomeen ainoatakaan no-go-aluetta?

Littoisten rantakalliot ovat kaunista suomalaista maisemaa. Ne tulee säilyttää tuleville polville puhtaina ja jylhinä.

Muistakaamme Paavo Nurmen sankariteot urheilussa vuosisadan alussa. Samanlaista taisteluhenkeä tarvitaan nyt, kun isänmaatamme uhataan!

ELÄKÖÖN LITTOINEN, ELÄKÖÖN VOITTO!

Kommentteja ei esitarkasteta, joten kirjoittajat ovat niistä itse laillisessa vastuussa. Kommentit eivät edusta Vastarintaliikkeen virallista kantaa.

6 KOMMENTIT

  1. Rauhallinen ja arvostettu alue edelleen, asui siellä ja yritti minkä värinen tahansa. Rauha pysyy yllä kaikkia kunnioittamalla vanhojen arvojen mukaisesti, kuten isovanhemmat ovat opettaneet. Vastakkainasettelua, ongelmia ja turvattomuutta lisätään estämällä ihmisiltä omana itsenä olemista. Lainvalvojat hoitavat meidän verovaroilla vapaamatkustajat pois kyydistä. Jos itse leikkii ”oikeutta”, ongelmien kierre alkaa ja oma terveys kärsii. Vuosikymmeniä alueella asuneena en ole kokenut ongelmia yhdestäkään rodusta. Toivon, että Littoinen pysyy rauhanomaisena ja upeana tulevaisuudessakin.

    • Se o just näin, jos haluaa tosissaan hyvää tehdä niin siitä vaan marssimaan eturintamalle tarjoamaan apua sinne missä hätä on ja kitkemään pahaa sieltä missä sitä on. Tämä aktivismi leikki ei eroa pätkääkään ideologialtaan ääreistien ideologiasta. Kotipuolessa oikeudenpullustajana leikkiminen vaan lisää sitä vastarintaa, kun kohtelee muita halveksuen heidän olemassaoloa. Kotipuolessa pitäis kunnioittaa muita, jotta muut kokee velvollisuudekseen kunnioittaa vastavuoroisesti. lyhykäisyydessään oli missä päin tahansa ”kunnioita, niin ansaitset kunnioitusta. Sorra, niin sinua vastustellaan.” Ne jotka sylkevät kengillesi, ovat sitä ihmissaastaa. Älä sinä ole ihmissaasta, ole kunnioituksen arvoinen.

  2. Siis järkkyä yleistämistä..😠 Varissuolla asuu myös tavallisia ihmisiä, itse olen asunut lähes 40 vuotta. Totta on että löytyy paljon lieve ilmiöitä mutta on metsää myös. Paljon omistusasuntoja, samoin kuin myös vuokra asuntoja. Plees älä mollaa kotiani, minäkään en mollaa sinun kotiasi..

  3. Jaahas, seuraava retkikohde onkin sitten Littoinen. Samalla voisi käydä vilkaisemassa Varissuon liikekeskusta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here