Koti Artikkelit Vierailu Punkalaitumen pakolaiskuntaan

Vierailu Punkalaitumen pakolaiskuntaan

10

Punka1

Punkalaidun on noin 3 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla lähellä Satakunnan rajaa. Kunnan nykyinen nimi on johdettu vanhasta nimestä Punkalaitio, joka puolestaan juontaa todennäköisesti juurensa alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta; punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää. Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on kirjattu vuoden 1540 maakirjaan, kuuluen tuolloin Huittisten hallintopitäjään. Viime sotien jälkeen Punkalaitumelle asutettiin siirtolaisia Sakkolasta.

Viime vuosina kuntaan on kuitenkin asutettu myös täysin sinne kuulumatonta väestöä. Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Punkalaitumelle jo vuonna 1992, ja vuonna 2008 kuntaan perustettiin vastaanottokeskus, jonne ensimmäiset kahdeksan pakolaista saapuivat saman vuoden marraskuussa. Kuntaan on otettu pakolaisia pääasiassa Somaliasta, Irakista ja Burmasta. Asukkaita vastaanottokeskuksessa on kaiken kaikkiaan 120, ja keskuksen yhteydessä on 14 tukiasuntopaikkaa.

Keskusta ylläpitää SPR:n Varsinais-Suomen piiri. Kuten tunnettua, Punainen Risti kohdistaa suuren osan monikulttuurisuuspropagandasta lapsiin ja nuoriin, mahdollisimman varhaisesta iästä lähtien. Lähestulkoon heti pakolaisten saavuttua Punkalaitumelle SPR kiiruhti saarnaamaan yläasteen ja lukion oppilaille ja opettajille rasismin nollatoleranssista ja ohjeistamaan, kuinka maahanmuuttajat tulisi kohdata. Tästä alkaen etnisesti suomalaisia punkalaitumelaisnuoria on väen väkisin pakotettu tulemaan toimeen maahanmuuttajien kanssa niin monikulttuurisilla jalkapallojoukkueilla kuin monikulttuuri-illoin. Turun vastaanottokeskuksen johtajan Jaana Sikiön mukaan kuntalaisten asenne turvapaikanhakijoita kohtaan on ”mahtava”, ja Turun Sanomat ilakoi vieraillessaan Punkalaitumen Pohjoisseudun kyläkoulussa, että opinahjosta on tullut ”kansainvälisyyden keskus”. Paikallislehti Punkalaitumen Sanomien uutisointi aiheesta on kenties vieläkin siirappisempaa otsikoilla kuten ”Monikulttuurinen ohjelma ihastutti” ja ”Kulttuurien iloinen ja pehmeä yhteentörmäys”. Vuonna 2010 jo lähes kymmenen prosenttia Punkalaitumen koulujen oppilaista oli maahanmuuttajia, ja yläkoulussa osuus oli lähes 20 prosenttia.

Median, koululaitoksen ja SPR:n vaaleanpunainen haihattelu seisoo kuitenkin varsin hataralla pohjalla. Kansainvälisyys oli kehkeytynyt jo vuotta aikaisemmin 2009 siihen pisteeseen, että kolme turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksessa aikaan puukkotappelun. Kaksi kahakassa mukana olleista oli vain 16- ja 17-vuotiaita. Kolmas, 31-vuotias mies, tuomittiin vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen puukotettuaan toista syytettyä läpi keuhkon. 17-vuotias sai naurettavan kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja 16-vuotias vain sakot pahoinpitelystä. Valtiolle tämä kaikki maksoi asianajajakuluineen ja tulkkien palkkioineen 13 500 euroa.

Paljosta on kiittäminen myös entistä kunnanjohtajaa Antero Aleniusta. Kunnanjohtajan puheista tulee selväksi, että maahanmuuttajien asiat ovat hänelle henki ja elämä. Aleniuksen mielestä maahanmuutto on ollut kunnalle ”selkeä piristysruiske”, ja hän oli etunenässä vaatimassa pakolaisten vastaanottoa kuntaan. Kunnanjohtajan mukaan raha ei ole ollut este muun muassa koulutuspalveluiden järjestämisessä maahanmuuttajille, vaikka hallitus leikkaa koulutuksesta parasta aikaakin isolla kädellä. Valmistavan opetuksen rahoitus tulee opetusministeriöltä, ja maahanmuuttajalasten kohdalla tuki on kaksinkertainen verrattuna etnisesti suomalaisten lasten koulutustukeen. Alenius kehtasi vielä väittää koulutoimella olevan jopa enemmän resursseja siksi, että maahanmuuttajien koulutuksen tukemiseen on annettu hankerahoitusta!

Syntyikin valtavasti julkista parkua, kun maahanmuuttovirastosta lähetettiin kirje, jossa kerrottiin Punkalaitumen vastaanottokeskuksen olevan lakkauttamisuhan alla majoituspaikkojen vähentyneen tarpeen vuoksi. Uusi kunnanjohtaja Lauri Inna on jatkanut Aleniuksen hävyttömän epäsuomalaista linjaa; viime kuussa Inna kommentoi maakuntalehti Satakunnan Kansalle Punkalaitumen ”taistelevan tosissaan” vastaanottokeskuksensa puolesta. Innan väitteissä ”puolen miljoonan euron menetyksistä” kunnan taloudelle ei ole päätä eikä häntää.

punka0

Suomen Vastarintaliikkeen aktivistit päättivät jalkautua kesäkuisena lauantaina itse ottamaan selvää Punkalaitumen tämänhetkisestä tilanteesta. Paikallisilta aktivistit saivat kuulla kertomuksia jatkuvista yhteenotoista kantasuomalaisten ja ulkomaalaisten nuorisoporukoiden välillä sekä vastaanottokeskuksen asukkaiden harjoittamasta ilkivallasta, tästä viimeisimpänä välikohtaus, jossa ulkomaalaisista koostunut joukkio heitteli lasipulloja ohi ajavien autojen ikkunoihin. Yleinen mielipide kuitenkin yllättää paikalle saapuneet aktivistit; suurin osa haastateltavista on vastaanottokeskuksen lakkauttamista vastaan. Syy lähes jokaisella on kuitenkin identtinen – kunnan talous. Kunnanjohtaja ja paikallispoliitikot ovat tehneet asukkaille selväksi, että kunta ei tule selviytymään taloudellisesti ilman vastaanottokeskusta. Asukkaat ovat aidosti huolissaan kunnan tulevaisuudesta, mikäli pakolaisvirta paikkakunnalle tyrehtyy. Maahanmuuttajat itse eivät toki kanna euroja kunnan kassaan; sen tekevät suomalaiset veronmaksajat ”monikulttuurisuudesta” palkitsevan valtiollisen tukijärjestelmän kautta.

Onko todella niin, että perisuomalainen maalaisidylli säilyy ainoastaan pakkomonikulttuurisuutta rahoittavien valtiontukien vuoksi eikä suomalaisella työllä ole enää merkitystä yhteisön hyvinvoinnin kannalta? Vai onko niin, että poliitikot ovat ajaneet kuntalaiset pelon valtaan vain pitääkseen omat monikulttuuriset piristysruiskeensa voimissaan? Niin tai näin, suo, kuokka ja Jussi tuntuvat hukkuneen poliitikkojen mielivallan alle.

punka2

Ennen paikkakunnalta poistumista ryhmä kävi katsastamassa kohutun vastaanottokeskuksen. Vieraskieliset graffitit rapistuvissa seinissä sekä särkyneet ikkunat kertovat karua kieltään Suomen uusista kasvoista.

punka3punka4punka5

 

Johannes Murto

10 KOMMENTIT

  1. Että semmoista. Eikös se ole päivänselvä juttu, että kun kuntaan tuodaan somppuja, jotka eivät maksa veroja eivätkä millään muulla tavalla kasvata kunnan kassavirtaa, ovat pelkkä rasite taloudelle sekä myös kunnan etniselle koostumukselle? Kukapa auttaisi enää kuvan vaaria, joka vaikka kaatuisi keskellä talvea hankeen? Samaan ongelmaan ollaan törmätty Oulussakin. Kaikki varmasti muistavat tapauksen oululaisella bussipysäkillä, jolla diabeetikko sai kohtauksen, ja oli lähes kuolla, kun kukaan ei auttanut.

  2. Hyvin mielenkiintoinen artikkeli, toivottavasti teette jatkossakin tutkivaa journalismia tärkeistä aiheista!

  3. Asihan on erittäin yksinkertainen, suosittelen suvaitsevaisia maksamaan ”pakolaisten” kulut omasta lompakostaan, aijai, mihin ne pakolaiset hävisivät? eipä näy täällä Vantaallakaan somaleita ym. kurdeja ns.rikkaitten asuinalueilla, virkamiehen on niin helppo laulaa monikulttuurisuuden ylistystä työpöytänsä takaa, ja palkka juoksee…

  4. Ei hyvä, ei hyvä… Käsitykseni ja mielipiteeni Raumalle pakolaisia Syyriasta -artikkeliin pistämässäni kommentissa saa tästä artikkelista vahvasti tukea. Hieno artikkeli!

  5. Kuinka paljon punkalaidunlainen tästä saa?

    100 EUR? 1000 EUR? 10000 EUR?

    Paljolla myisit kotikuntasi ja isänmaasi pois? Niistä on aikanaan maksettu korkea hinta verellä.

  6. Erinomainen artikkeli, johon on nähty vaivaa käymällä konkreettisesti paikanpäällä tutkimassa tilannetta. Lisää näitä!

  7. Aina kun tulee keskustelua kunnan kanssa, melkein mistä tahansa, lyödään pöytään kunnan talous. Kunnan talous ei monestikkaan ole millään tavalla riippuvainen niistä asioista joihin sillä vedotaan. Kaikkein vähiten maahanmuuttajien tapauksessa. Tämä ”valttikortti” on vain hyvä aina lyödä pöytään, koska silloin vasta-argumentointi vähenee koska ihmiset pelkäävät omien verojensa nousevat. Ja normaali suomalainen on sellainen että se pistää päänsä pensaaseen. Eikä halua kohdata tosiasioita. Tässäkin tapauksessa maahanmuuttajien talous maksetaan jokaisen veroäyristä. Raha vain otetaan valtionverotuksen kautta. Ja sitä eivät ihmiset useinkan ymmärrä. Ne luulevat että raha tulee valiolta, jonkinlaiselta Sammolta.

    Jos kunnissa pitäisi aloittaa tarkastelemaan taloutta niin aivan ensimmäisenä kannattaa katsoa ”poistoja”. Jokaisessa kunnassa on poistot rakennuksista, vesijohdoista ja jätevesiputsareista. Yleensä niiden poistoaika on 30v, mutta koska ne on kerran kirjattu kunnan meno-puolelle, mainitun iän jälkeen poistot jäävät roikkumaan. Omassa kunnassanikin poistetaan 60v vanhaa jätevendepuhdistamoa, kahta koulun remonttia, kunnan kiinteistöjä, vesijohtoja jne. Ja kaikkien niiden poistojen aika on tullut täyteen vuosia sitten. Kunnan verokertymä on kolminkertaistunut vuodesta -95 mutta silti esi. sosialipuoli saa vähemmän rahaa kuin silloin. Kaikki verokertymä on mennyt kunnan työntekijöiden palkkojen kasvuun, joka on ollut muuta palkkaväestöä huomattavasti suurempaa. KUntien yhdistämiset ovat myäs vääristäneet tätä tilannetta, koska kunnanjohtajien palkka korottuu uuden kunnan väkiluvun mukaan, ja se maksetaan kaikille kunnanjohtajille. Vaikka tehtävänimike muuttuisikin.

    …meni vähän sivuun… Mutta, on hyvä muistaa että yksikään kunta ei mene konkurssiin, eikä mene. Vai oletteko kuulleet että joku kunta olisi joskus mennyt? Valtio tulee apuun siinä vaiheessa jos kunta uhkaa mennä konkurssiin.

  8. Loistava artikkeli! Kuulostaa että Punkalaitumen asukkaat on kivasti saatu aivopestyä median ja poliitikkojen toimesta. Joko olisi aika herätä?

  9. Punkalaitumen kunta on ajautunut jo siihen tilanteeseen että uusia pakolaisia
    pitäisi saada joka vuosi lisää ettei uudet valtionapurahat jää saamatta. Muuten kuntalaisille saattaa vähitellen selvitä kuinka paljon nämä nykyiset pakolaiset kunnalle maksavat. On moraalisesti tuomittavaa että kunnat pönkittävät talouttaan pakolaisilla. Kukaan ei ole näistä pakolaisista vähääkään kiinnostunut sen jälkeen kun heistä ei enää makseta rahaa.

  10. Juuri näin.. Teette hyvää työtä. Isäni asuu punkalaitumella ja aina välillä käyn poikkeemassa siellä, ja olo oli kuin afrikassa olisi. Siellä on useita n.20 hlö:n ryhmittymiä ns ”jengejä” näitä pakolaisia. Ennen vastaanotto keskusta punkalaidun oli pieni ja idyllinen maalaiskunta, mutta nyt ei paikalliset uskalla enään iltakymmenen jälkeen liikkua kaduilla. Varsinkaan vanhukset.

Comments are closed.