Koti Artikkelit Arki Vegetarium – viljelevän kansallissosialistin unelma

Vegetarium – viljelevän kansallissosialistin unelma

17

Kansallissosialistisen maailmankatsomuksen mukaan kaiken tulee olla mahdollisimman luonnonmukaista. Vegetariumin eli kasvihuoneen, joka toimii täsmälleen tämän upean periaatteen mukaan, kehittivät keksijät A. V. Ivanov ja N. I. Gavrilov. Keksinnön mukaan tulee luopua ikkunoiden käyttämisestä lämpötilan säätämisen ensisijaisena keinona ja siirtyä suljettuun kiertoon.

Liian lämmintä ilmaa ei päästetäkään kasvihuoneesta, vaan se otetaan ylimmästä, lämpimimmästä kohdasta katon alta. Puhaltimilla se pakotetaan kulkemaan ilmakanavia pitkin penkkien alle toteuttaen suljetun ilman kierron. Näin syntyvät tehokkaat synergiset vuorovaikutukset:

– Orgaaniset lannoitteet (kuten komposti) päästävät jatkuvasti hiilidioksidia (CO2) ilmaan. CO2-pitoisuus voidaan pitää korkeana, ja täten kasvit saavat lisäravintoa lehtien kautta. Tämä on tärkeää, koska kasvi ottaa 94 prosenttia solujen “rakennusainesta” ilmasta ja vain kuusi prosenttia maasta.

– Kasvin juuriston aineenvaihdunta ja ravinteiden ottokyky tehostuu, kun ilmalla lämmitetty multa pysyy optimaalisen lämpöisenä.

– Päivisin, erityisesti aurinkoisina päivinä, itse penkki (multa, kasvualusta) on viileämpi kuin ilma, koska sen alla syvyyksissä oleva maa on vielä kylmempi. Ilmaputket kulkevat siis penkin alaosassa noin 40 cm:n syvyydessä, jossa vielä syvempänä olevasta maasta tulee penkkiin viileys. Lämpö penkkiin tulee ilmaputkien kautta ja lopputulos on, että penkki on lämpimämpi kuin syvemmässä oleva maa. “Lämpimämpi ilma” kulkee täten “viileämpien penkkien” alla. Toisin sanoen lämmin ja kostea ilma kulkee pitkin putkia, jotka ovat penkkien alla, ja koska penkki on päivisin viileämpi kuin ilma, on tästä seurauksena, että ilmassa oleva kosteus kondensoituu, jos penkin lämpötila alittaa niin sanotun kastepisteen.

– Lämpimässä ilmassa olevat vesihöyryt kondensoituvat viileissä ilmakanavissa, ja täten kastelu hoituu osittain.

A. V. Ivanovin ja N. I. Gavrilovin kehittämä viljelymalli.

Innostuin ideasta ja rakensin oman vegetariumin. Seinät on rakennettu vanhoista tuplalasisista ikkunoista. Ne saa ilmaiseksi, kun kerrostaloissa vaihdetaan ikkunoita ja nämä vanhat, täysin ehjät ikkunat lähtevät kaatopaikalle. Ilmakanavat 5 m pitkät ulkohalkaisijaltaan 110 mm, 135 mm ja 150 mm siistit mustat PE suojaputket saa nekin ilmaiseksi LVI-liikkeistä – näitäkin lähetetään kaatopaikalle surutta. Kattoa varten on käytetty kuuden mm:n polykarbonaattikennolevyjä. Virosta tilattuna tämä tulee huomattavasti halvemmaksi.

Ilmakanavat koostuvat seuraavista osista (ilmavirtauksen järjestyksessä): puhallin → putki 150 mm alaspäin → penkkiin nähden poikittainen jakoputki 135 mm → varsinaiset 110 mm:n lämmönsiirtoputket kahteen riviin pitkin penkkiä. Huom. 110 mm:n putken alimpaan pintaan on porattava reiät kondenssiveden maahan imeytymistä varten.

Putkien alle on laitettu sinkitty verkko silmällä 12 mm, jotta myyrät eivät asettuisi asumaan penkkiin. Puhaltimina toimivat neljä kappaletta 140 mm:n 4,8 W:n tietokoneen puhaltimia (AliExpressiltä 3,2 €/kpl), jotka sopivat hyvin 150 mm:n ilmanottoputkeen:

Tippakastelu: Sadevesi katolta johdetaan ensin isoon 1 000 litran puskurisäiliöön ja sieltä vegetariumin sisällä seisovaan 200 litran tynnyriin, joka on varustettu WC-pöntön sulkuventtiilillä ylivuodon estämiseksi. Ennen automatisointia hanat on toistaiseksi avattava ja suljettava käsin.

Veden jakelu 3/4-tuuman letkuilla vegetariumin jokaiselle neljästä lohkosta tapahtuu erikseen, jotta olisi mahdollista samanaikaisesti kasvattaa erilaista mullan ja ilman kosteutta tarvitsevat kasvit. Jakelu yksittäisille kasveille ja hienosäätö: kirkkaan ohuen putken päähän ruuvataan pitkä ruuvi – toimiva ja halpa ratkaisu.

Kehityssuunnitelmat: Jo pitkälle toteutettu Arduino-mikrokontrollereilla toimiva säätöjärjestelmä, lopulta täysin automaattinen ja autonominen (aurinkopaneeli + akku), joka mittaa mullan ja ilman kosteuden ja lämpötilan useista pisteistä, kasteluveden lämpötilan, valaistuksen (valoisuudesta riippuvat kasville optimaaliset ilman ja mullan tavoitelämpötilat) ja CO2-pitoisuuden anturi.

Näiden perusteella kontrolleri laskee kasteluannokset ja käynnistää pumput, kiertoilman tuulettimet, avaa ikkunat (mikäli lämmön talteenotto ilmasta ei ole enää mahdollinen tai mikäli CO2-pitoisuus laskee alle ulkoilman tasoa) ja hälyttää, mikäli sallitut rajat ylittyvät.

Lajikkeiden valinnassa tulee ottaa huomioon, että hyönteisten pääsy vegetariumiin on estetty, joten on joko käytettävä itsepölyttäviä lajikkeita tai järjestettävä kasvihuoneen sisälle mehiläisten pesä.

Viljelevä kansallissosialisti

17 KOMMENTIT

  1. Hyvä artikkeli, kiitos. Itsellä ei mitään kasvihuonetta ole, mutta ikkunalaudalla on tomaatin ja paprikan taimet kasvamassa.🙂

  2. Kallis ja työläs ratkaisu. Sopii harrastelijalle.

    Itse ajattelisin, että “ekologisen”, ja varsinkin lähi-, ruuan kasvatus on menossa jonkinlaiseen “riippuvat puutarhat” tuotantomalliin. Eli pystykasvatus. Siinä kerrostalojen seinät täytetään kasvamaan soveltuvia kasveja. Voidaanpa rakentaa pystytornejakin.

    Ruuan tuotannon tehostamista todennäköisempi vaihtoehto on ilmaston äkillinen kylmeneminen ja siitä seuraavat taudit ja maapallon väestön merkittävä väheneminen. — Onko meillä valmiudet selvitä?

    • Tuo ei näytä kovin kalliilta, kun valtaosa on kaatopaikkatavaraa :-)))

      Kaupunkiviljely on kaunis utopia. Ei toimi käytännössä, ei edes rauhan aikana. Erityisesti kriisin aikana kaupunki hetkessa muuttuu kuolemanloukuksi pienenkin huollon häiriön sattuessa. Esim. jos vesijohvovettä ei toimiteta niin 24 h sisällä viemäri on tukkeutunut totaalisesti. Jos sähköt katkaistaan, niin kaupat eivät toimi ja nälkiintyneet kaupunkilaiset alkavat ryöstämään kauppoja, päivän kuluttua ei ole enää mitä ryöstää. Liikenne pysähtyy koska bensaa ei saa. Jääkaapit ja pakastimet sulavat, sairaalat muuttuvat ruumishuoneiksi. Miten suurempi ja multikullttuurisempi on kaupunki, siten herkempi se on häiriöille, ja rajumpi on sen siirtyminen anarkiaan ja kannibalismiin.

      Maapallon väestön harventaminen on pitkäaikainen ongelma, joka ratkaistuu tavalla tai toisella, erityisesti kun Rahan Valtiaat päättivät niin. Lopulta populaatio asettuu tasolle n. 1/20 nykyisestä eli ekologisesti kestävälle tasolle. Turhien goyimien likvidointi on muuten vaikea logistinen tehtävä, 21. vuosisadan vaikein haaste. Pelkästään väestön kasvun pysäyttäminen (+/- 0) vaatii, että kuoleisuus nousisi nykyisestä noin 250 000 päivässä, eli vastaisi n. kymmenkertaista 2. maailmansodan kuolleisuuden intensiteettia. Mutta kun korjausliike alkaa, se ei pysähdy +/- 0 tasolla vaan eloonjäämisen kriteerit asettuvat fyysisesti saatavilla olevan ruoan määrän vastaaviksi. Globaalisessa maailmassa se on hyvin lähellä nollaa (muuten, sitä varten koko globalismi on kehitettykin).

      Suomi pystyy itsenäisesti tuottamaan ruokaa vain n. 10% nykyisestä tarpeesta. Valmiutta nostaa tätä ei ole, eikä tule koska kaikki mitataan rahassa. Valmistautuminen tulevaan on tappiollinen toiminta, koska se vie resursseja ja täten vähentää voittoja nyt. Tähän kukaan ei suostu. Kriisin hyvä puoli on siinä, että ehkä NWO epäonnistuu ja eloon jäävät vain elinkelpoiset kansakunnat.

      • Tottahan tuo on. Kaupungit ovat kuolemanloukkuja. Niitä ylläpitävät täysin keinotekoiset ja luonnottomat rakenteet, jotka on mietitty ja päätetty ahneuden vallassa.

        • Kaupungit eivät ole keinotekoisia tai luonnottomia paikkoja, joita ylläpidetään väkipakolla. Ihmisluontoon, ja etenkin arjalaiseen sellaiseen, kuuluu luonnostaan pyrkimys yhteiskuntien muodostamiseen. Toimivat yhteiskunnat tarvitsevat kaupunkeja tuekseen. Kaupunkien olemassaoloa rakenteena ei ole myöskään “mietitty” ja päätetty, vaan ensimmäiset niistä ovat itsestään syntyneet kaupankäyntikeskuksina ajan saatossa.
          Jos ihailee anarkiaa, voi jättää kaupungit ja painua maalle. Mutta silloin on turha huudella, että asiat ovat maassa huonosti, jos ei todellisuudessa edes ole halua vaikuttaa asioihin.

          • Nämä nykyiset “anarkistit” kuolisivat maalla nälkään suhteellisen nopeasti, kun siellä ei ole roskaruokaloita eikä eineskauppoja sadan metrin välein. Ellei sitten vieroitusoireet vie ensin, kas kun kamadiilereitäkään ei notku porttikongeissa kun ei ole niitä porttikongeja… 😀

          • Tätä kaupunki maaseutu keskustelua on käyty muutamaankin otteeseen, ilmeisesti saman henkilön toimesta. Mutta jos mietitään muutamaan aisiaa niin kukin voi laajentaa ajatusmaailmaansa.

            Miksi kaupungit aikoinaan syntyivät ja kasvoivat. Osana syntyä toimi se että ne toimivat kauppapaikkoina. Kerran vuodessa, ehkä useammin tietyille paikoille kokoonnuttiin vaihtamaan tavaraa ja hankkimaan tarpeita. Osa ihmisistä muutti pysyvästi noille paikoille ja pikku hiljaa väkeä tuli yhä enemmän ja enemmän. Niin että tarjolla oli työtä aina majatalon pitäjästä juoksupoikaan.

            Ja esim. Suomeen tuli jossain vaiheessa ulkomaalaista rahaa joka perusti tehtaita ja tuotantolaitoksia. Väki alkoi muuttamaan maalta kaupunkeihin jossa pääsi fyysisesti helpommalla ja jossa sai parempaa palkkaa kuin maaseudulla. Tällöin vielä suurin osa väestöstä asui maalla ja niimpä aina lomina tuotiin kaupunkeihin paljon syötävää kotipiiristä. Jätteet poltettiin talojen kattiloissa jolloin ne menivät suoraan energiaksi. Kierratystä parhaimmillaan.

            Jos mut mietitään nykyistä kaupunkia ja ihmistä sielä mahdollisen kriisiajan kohdatessa niin mitkähän olisivat selviytymismahdollisuudet?

            Lähdetään oletuksesta että kaksi vuotta olisi kaikki infra pois. Miten selvitä? Ihan ensimmäisenä tulee mieleen juomavesi. OK, vessan vesisäiliössä on vettä maksimissaan viikoksi. Ellei joku vetänyt sitä vanhasta tottumuksesta. Mutta asutko sellaisessa paikassa että pystyt hakemaan jokapäiväisen käyttövetesi kävelemällä?

            Edellä todettiinkin jo että viemärit tukkeutuvat hyvin nopeasti kun niitä huuhteleva vesi lakkaa kulkemasta. Se on jo nyt kaupunkien ongelma kun vesipihejä laitteita asennetaan. Mutta, se että sähkön puuttuessa vedenpuhdistamotkaan eivät toimi. Ja kaikki jätevesilaitoksille tuleva jätevesi lasketaan raakana vesistöihin. Onko vedeottipisteesi jätevedepuhdistamon alajuoksulla tai lähellä sitä?

            No sitten energia. Poikkeuksetta kaupunkien taloudet on liitetty kaukolämpöjärjestelmään. Missä sijaitsevat kaupunkisi kaukolämpöverkoston pääkiertoveripumput? Ne ovat yleensä ne isot jotka jaksavat pyörittää vettä. Pienemmän vain “auttavat” mutta ilman pääpumppuja ne eivät pysty kierrättämään vettä. 3MW pumppuja on harvassa. Ja jos ne ovat rikki niin mistä korvaavia? Kesäaikana pärjää ja kylpee pesulapulla, mutta entä talvella? Pesulappukin jäätyy kerrostalossa. Mistä energia kaupungissa? Oletko onnekas ja sinulla on takka jossa voi polttaa kaikkea palavaa. Mutta kauanko saat kerätyksi palavaa materiaalia? Ja kauanko sillä lämmittää?

            Kolmas asia on ruoka. Kun liikenne pysähtyy (varastot ovat nykyään 2pv) niin kauppojen hyllyt ovat tyhjät. Mikään ei kulje. Mistä saat ruokasi? Pitää muistaa että sen on oltava kävelymatkan päässä koska polkupyöräsi on mitä todennäköisimmin varastettu. Eli maksimissaan 20km suuntaansa. Ja sitten pitää muistaa että kun sinulla on ruokaa, joudut pitämään sen salassa. Ympärillä kun on paljon nälkäisiä jotka siinä vaiheessa haistavat voin ja lihan metrinkin päähän. Asutko paikassa josta pääset hankkimaan päivittäin ruokasi?

            Nämä muutamat kommentit siitä että jos ei sau kaupungissa tai pakenee maalle niin ei pysty vaikuttamaan asioihin tai on pelkuri, tuntuvat oudoilta. Koska nimenomaan maaseudulla pystyy vaikuttamaan asioihin ja olemaan vahva kun kaupungeissa käydään eloonjämistaistelua.

            Mutta jo nyt jokainen voi osaltaan varastoida shammpoita, saippuoita, hammastahnoja, suolaa, sokeria, riisiä, pähkinöitä, teetä, kahvia, talous. ja vessapapereita, jne jne jne… JOTTA kun tulee kriisi niin siinä vaiheessa on edes jotain jolla käydä kauppaa. Vaikka tuttujen kesken.

            Itse en kaupunkiin enää muuttaisi. Maaseudulla on paljon paremmat vaikuttamisen mahdollisuudet. Myös kriisivaikana. Vaikka vain sekin että täälä pystyy pitämään polttoainevarastoja yli puolen vuoden tarpeisiin.

        • Aivan pitämätön väite tuo. Kaupungit ovat normaali osa yhteiskuntaa aivan kuten kylät, eivät ole “kuolemanloukkuja” jos ne ovat tasapainoisia, hyvin suunniteltuja eivätkä liian suuria.
          Miljoonakaupungit (nykyisessä tilassa olevat ainakin) sen sijaan tuntuvat useimmiten sielun tuhoavilta karsinoilta.

    • Osalla on valmiudet..osalla ei. Luonnonvalinta toteutuu ja sitä ilolla tervehtisin

  3. Flyin’ Finn…olen joskus miettinyt, että missähän anarkomarkot käyvät kusella, jos maalle eksyvät 🙂

  4. @ Juha L 2.7.2018 at 13.55

    > Luonnonvalinta toteutuu

    Länsimaissa luonnonvalinta ei ole toteutunut aikoihin. Ei ainakaan niin kauan kuin olemme pystyneet pitämään alle 15-vuotiaiden kuolleisuuden lähes nollassa. — Yksinkertaisesti ei ole ollut mitä valita. — Käytännössä kaikki perinnölliset ominaisuudet ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Väestön perimä on pysynyt samana.

    Jatkuva, vähittäinen, luonnon valinta voi toteutua vain, jos osa väestöstä kuolee perimästä johtuvista syistä ennen kuin ehtii jatkaa omaa sukuaan.

    Sitten on merkittävämpi valintatekijä: äkillinen perimän valikoituminen väestössä. Että merkittävä osa väestöstä selviää hengissä perimästä johtuvasta syystä. Esimerkiksi geneettinen ominaisuus selvitä kulkutaudista, pandemiasta.

    KAUPUNGISTUMISEN
    seurauksena älymystö on keskittynyt kaupunkeihin, niin myös vallan käyttöön fixautuneet, pakkomielteiset, henkilöt.

    Lajin kehittymisen kannalta on aivan olennaista se mikä tulee olemaan valintaperuste seuraavasta kaupunkeja koskevasta globaalista katastrofista selviämisessä. Sentään merkittävä osa koko ihmiskunnasta asuu kaupungeissa!

    — Selviääkö älymystö älynsä ansiosta muuta ihmislaumaa paremmin hengissä? Ja nouseeko ihmiskunnan älykkyys siitä? Onko galaksien valloittaminen ja intergalaktinen äly elämän tarkoitus?
    — Selviävätkö (valtaan fixautuneet ja) aseet haltuunsa (muulta väestöltä) ottaneet henkilöt muuta väestöä paremmin hengissä näiden aseidensa ansiosta. Ryöstämällä ja murhaamalla muuta väestöä.
    — Viime kädessä alempiarvoinen kansa lähetetään sotaan tapettavaksi. Tässä eliitillä on yhteinen agenda “vihollisen” eliitin kanssa.

    Mielestäni kauan jatkunut aseiden käyttö ihmisten keskinäisen sosiaalisen aseman määrittelyssä on vaikuttanut ihmiskunnan geneettiseen valikoitumiseen.
    — Aggressiiviset yksilöt jatkavat sukua kriisitilanteiden jälkeen enemmän kuin rauhalliset.

    Ei ole moraalisesti sen arvokkaampaa, että eliitti tappaa rahvasta kuin, että rahvas tappaa eliittiä. Ylistyslauluja “sankarivainajille” laulavat ne, jotka eivät itse lähde rintamalle.

  5. Ehdotan että tästä tehdään “GNU-projekti”, eli projekti jossa kaikki tieto on julkisesti kaikken saatavilla eikä kukaan omista sitä. Jaa että miksi? Siksi että monia kiinnostaa mutta kaikki eivät osaa.

    Jos esim. tuo arduinolle tehty ohjelmisto jossa on hälytykset ja mittaukset sekä ohjaukset olisi kaikkien saatavilla, niin moni kllä tuttujensa kanssa sen pysty lataamaan ja johdottamaan, mutta suurimalle osalle ohjelman teko on täyttä hepreaa. Viljelleet ihmiset pystyvät kuitenkin kertomaan mitä ja missä järjestyksessä ohjelman pitää tehdä.

    Samoin tuo itse kasvihuone. Sen mitat suhteessa hyötysuhteeseen ja asento aurinkoon. Mittojen suhteiden tutkiminen ja sisäilman tivauuden suhde mittoihin saattaa antaa meille mahdollisuuden optimoida kasvihuoneen mitat. En tiedä onko niillä suurtakaan merkitystä mutta voisin kuvitella korkean kasvihuoneen keräävän enemmän lämpöä+kosteutta ylös josta sitä saa kerättyä alas.

    Samalla tavalla mietin että kannattaako lämmin ilma imeä putkista maan alle jolloin eneriaa kuluu luontaisen ilmankierron voittamieen (ylhäältä alas). Vai kannattaako keruuputkesta painaa lämminta ilmaa maahan ja sieltä penkkien suuttimien välistä ylös (alhaalta ylös) jolloin ilmankierto on osittain lämpötilaeron aikaansaamaa. Vai kuumeneeko maa liikaa ensimmäisen mutkan kohdalta tms.

    Lasiakin löytyy, paljon ja erikokoista. Mutta ei se säänkestävä muovikaan ihan hirveitä maksa jos sitä ostaa rullittain. Ja se kestää helposti sen 25 vuotta lumineen kaikkineen.

    • GNU vaatii, että softa on kunnolla dokumentoitu. Osaatko sinä, tuletko kaveriksi? Jos sellaiseen ryhdytään, mielestäni Vastarinta.comin tulee olla projektidokumentaation lähde. Täytyyhän meidän edistää hyvää asiaa.

      Itse Vegetarium on kokoelma periaatteita, joten konkreettiset mitat riippuvat vain saatavilla olevista materiaaleista ja tontin asettamista reunaehdoista. GNU-projektissa voidaan antaa vain suositukset projektin toteuttamisesta ja mallit; jokainen rakentaja soveltaa itse ko. periaatteet ja omat materiaalinsa. Itse pyrin käyttämään ilmaisia kaatopaikalle menossa olevia hyviä materiaaleja, omia työtuntejani en laske, ja kierrätysmateriaaleista kulut koostuvat kuljetuskustannuksista.

      Oikeaoppisen Vegetariumin pituussuunta on Itä-Länsi suunnassa. Poikkileikkaus on epäsymmetrinen, koska maan pinta ja kirkas katto on kallistettu Etelään päin hyvinkin paljon (15 astetta). Tämä kaltevuus saadaan aikaan joko keinotekoisesti tuomalla täyttömaata tai käyttäen hyväksi luonnollista Etelä-rinnetta. Vegetariumin pohjoinen seinä on lämpöeristetty ja usein yhdistetty aputiloihin tai asuinrakennuksen eteläseinään. Mainitsemasi korkeus saadaan siis aikaan nostamalla kasvumaan pohjoinen pää huomattavan korkeammaksi kuin eteläinen.

      Energian kulutuksen näkökulmasta katsoen lämpimän ilman pakottaminen ylhäältä alas on sama kuin kylmän ilman pakottaminen ylös. Kesäisen päivän aikana ongelmana on ylimääräinen lämpö, joten se on eliminoitava ensisijaisesti. Yöllä taas ilma nousee ylös penkistä osittain itsestään, kuten esitit. Lämmönsiirto maahan l. “lämpöakun lataaminen” tapahtuu tehokkaammin, kun lämpötilaero ilman ja maan välillä on suurin, siksi lämpimän ilman pakottaminen alas tasoittaa lämpötilan tehokkaammin. Joka tapauksessa yksi puhallin kuluttaa vain vajaat 5 W, joten virran kulutuksella ei ole mitään merkitystä, etenkin kun se siirtää lämpötehoa monisadankertaisen määrän.

      Jos haluat osallistua GNU-projektiin, ota yhteyttä toimituksen kautta.

  6. Tuo “Gnu-projekti” oli heittomerkeissä sen vuoksi että tässä on softaa ja suunnittelua sekä montaa muuta asiaa. Mutta että samalla periaatteella (pyyteetön yhteisöllinen tuotekehitys) saataisiin aikaan “tuote” jota kaikki voisivat käyttää ja kaikki voivat parannella/kertoa kokemuksistaan.

    Kuten sanoin, arduinon ohjelmointi on monelle vaikeaa, minullekkin. Eikä assembleria tai fortrania käytä enää juuri kukaan, lispistä puhumattakaan. Vaan pienellä yhteistyöllä saataisiin mittaus- ja säätö aikaiseksi.

    Minulla on kokemuksia kevyitä rakenteista jotka ovat lujia joka suuntaan tai vain tiettyihin suuntiin. Se vähentää mateeriaalin menekkiä ja tekee sen ostotavaranakin halvemmaksi.

    Itse joskus mietin sitä että Suomessa sataa noin 65-70cm vettä vuodessa nelilötä kohti. Jos tuon kasvihuoneen alle rakentaisi suuren vesisäiliön niin että kasvihuoneen ulkoseiniä pitkin valuva vesi valuu säiliöön, niin silloin vettä ei erikseen tarvisi tuoda mistään. Toisaalta, 60cm syvän vesisäiliön rakentaminen kasvihuoneen alle on aika projekti. Siihen joutuu investoimaan sementtiä ja tiilejä. Ja sen jälkeen joutuu vesisäiliön kattamaan jotta saa kasvatusalustan.

    Monta ajatusta ja monta vaihtoehtoa. Mutta monta henkilöä hoksaa enemmän kuin yksi.

  7. Liittyen viljelyyn, Amerikkalainen eläkeläinen mies viljelee hedelmiä Nebraskan kylmässä ilmastossa maan lämmön avulla:

    https://www.youtube.com/watch?v=ZD_3_gsgsnk

    Winter temperatures in Alliance, Nebraska can drop to -20°F (the record low is -40°F/C), but retired mailman Russ Finch grows oranges in his backyard greenhouse without paying for heat. Instead, he draws on the earth’s stable temperature (around 52 degrees in his region) to grow warm weather produce- citrus, figs, pomegranates – in the snow.

    Finch first discovered geothermal heating in 1979 when he and his wife built it into their 4400-square-foot dream home to cut energy costs. Eighteen years later they decided to add a 16’x80′ greenhouse in the backyard. The greenhouse resembles a pit greenhouse (walipini) in that the floor is dug down 4 feet below the surface and the roof is slanted to catch the southern sun.

    To avoid using heaters for the cold Nebraska winter nights, Finch relies on the warm underground air fed into the greenhouse via plastic tubing under the yard and one fan.
    Finch sells a “Citrus in the Snow” report detailing his work with his “geo-air” greenhouses and says anyone can build a market-producing greenhouse for about $25,000 or “less than the cost of a heat system on a traditional greenhouse”.

Comments are closed.