Uusi Koti ja ensimmäinen valtuustokokous

Lokakuun puolivälissä Suomen Vastarintaliikkeessä julkistettiin kaksi uudistusta: uudet toimitilat ja järjestörakenne.

Toimintakeskus Kodista on tullut Suomen Vastarintaliikkeen tunnetuimpia tavaramerkkejä. Turussa alkunsa saaneissa toimintakeskuksissa on järjestetty muun muassa urheilua, turvallisuuskoulutusta, kulttuuritapahtumia, poliittisia luentoja sekä kansainvälisiä esitelmätilaisuuksia kansallismielisille suomalaisille – myös niille, jotka eivät kuulu Vastarintaliikkeeseen.

Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen poliittisen radikalismin keskiössä, joten oli luontevaa, että uusi ja entistä tilavampi Koti perustettiin sinne.

Lauantaina 17. lokakuuta järjestettiinkin Vastarintaliikkeen tuliterän toimintakeskuksen avajaistilaisuus. Samana viikonloppuna Suomen Vastarintaliikkeen valtuusto kokousti ensimmäistä kertaa.

Kodin avajaiset

Paikalle saapui puolisen sataa vierasta aina liikkeen tukijoista aktivisteihin. Kun väki oli saatu sisään, kuulumiset vaihdettu ja Kadulle.comin myymälässä asioitu, oli aika aloittaa virallinen ohjelma.

Päivän isäntänä toiminut Janne Kujala aloitti kertomalla toimintakeskuksessa järjestettävästä ohjelmasta, johon tulee sisältymään useaan kertaan viikossa järjestettävää urheilua, sosiaalista toimintaa, esitelmiä, ulkomaisia vieraita ja paljon muuta. Hän myös esitteli tilat, joihin kuuluvat urheilutila, kirjasto sekä kauppa.

Tämän jälkeen Kujala kutsuikin varsinaisen esitelmän pitäjät Johannes Murron ja Olli Lepistön yleisön eteen. He pitivät yleisesti Vastarintaliikkeestä kertovan esitelmän, jossa käytiin läpi liikkeen ideologiaa, toimintatapoja, aktiivien velvollisuuksia ja järjestön erilaisia projekteja.

Ennen kaikkea uusille tuttavuuksille suunnattu esitelmä valotti Vastarintaliikkeen kilpailuetuja esimerkiksi oikeistopopulistisiin puolueisiin verrattuna. Kuulijoille esiteltiin eri toimintaperiaatteita omaksuneiden maahanmuuttovastaisten järjestöjen lähihistoriaa Euroopassa. Käytännön esimerkkien kautta yleisölle kerrottiin, miksi Vastarintaliike on valinnut strategiakseen avoimesti kansallissosialistisen katutason vaikuttamisen.

Paikalla oli myös Norjan Vastarintaliikkeen johtaja Haakon Forwald, joka piti lyhyen puheen. Hän onnitteli uudesta toimintakeskuksesta ja kertoi terveiset Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtajalta Simon Lindbergiltä.

Tämän jälkeen virallinen ohjelma päättyi, mutta väkeä jäi paikalle vielä pitkäksi aikaa keskustelemaan.

Tapahtumaa oli taltioimassa Riimuradio, joka tulee lähettämään koosteen avajaisten tunnelmista.

Toimintakeskuksessa tullaan järjestämään jatkossa kaikille avointa viikoittaista ohjelmaa. Ota yhteyttä pääkaupunkiseudun aktivisteihin, jos olet kiinnostunut urheilusta tai sosiaalisesta toiminnasta: svl-helsinki[at]safe-mail.net

Suomen Vastarintaliikkeen valtuusto

Samana viikonloppuna järjestettiin Suomen Vastarintaliikkeen ensimmäinen valtuustokokous.

Syyskuussa uutisoimme, että myös Ruotsin Vastarintaliikkeessä johtajarakenne on uudistunut. Syy Suomessa tehtyyn muutokseen ei kuitenkaan ollut muiden Pohjoismaiden tapahtumissa, vaan yhtäältä kotimaisten viranomaisten toiminnan ja toisaalta Suomen järjestön paikallisryhmien kasvun muuttamassa toimintaympäristössä.

Jyväskylän välikohtauksen jälkeinen esitutkinta osoitti, että poliisi pyrkii mitä mielikuvituksellisemmin tekosyin asettamaan aktiivisia kansallismielisiä vastuuseen mitä mielikuvituksellisimmista “rikoksista” näiden todellisen tai oletetun aseman perusteella. Kuten muutamien kansallismielisten saamat tuomiot viime vuosina osoittavat, on tilanne yhtä mielivaltainen kaikilla oikeusasteilla.

Lisäksi oikeusministeriö teki tänä syksynä “rikollisjärjestöaiheisen” lakiuudistuksen, jonka käytännössä ainut tarkoitus on vaikeuttaa kansallismielistä järjestötoimintaa.

Siirtyminen julkiseen valtuustomalliin tekee Vastarintaliikkeen johtajarakenteesta läpinäkyvämmän, minkä uskomme parantavan järjestön oikeusturvaa.

Valtuustoon kuuluvat jokaisen kaupungin ryhmänjohtajat, joiden lisäksi erikoisvastuut kuuluvat rekrytoinnista sekä julkaisutoiminnasta vastaaville Antti Lehdolle ja Paavo Laitiselle, aktivismista ja suomalaisavusta vastaaville Antti Niemelle ja Johannes Murrolle sekä kansainvälisistä suhteista vastaavalle Otto Rutaselle.

Koska erityisvastuuhenkilöiden lisäksi valtuustoon kuuluu jokaisen paikallisen aktivistiryhmän edustaja, uskomme, että uudistus tulee tehostamaan toimintaa eri kaupungeissa.

Siirtymä valtuustomuotoon ei siis aiheuta aluksi lainkaan ulkoisia muutoksia Suomen Vastarintaliikkeen toiminnassa. Pitkällä aikajänteellä se tulee kuitenkin johtamaan entistä verevämpään kansallismieliseen aktivismiin ympäri Suomea!

Suomen Vastarintaliike