Uusi kirja: juutalaisnainen luovutti Anne Frankin SS:lle

Teoksen The Backyard of the Secret Annex kirjoittajan mukaan juutalaisten ikonin Anne Frankin perheineen luovutti saksalaisviranomaisille juutalainen nainen nimeltä Ans van Dijk. Saksalaisten viranomaisten ajatus oli laittaa Frankit työleirille sen sijaan, että he olisivat uhaksi Hollannin ja Saksan turvallisuudelle. Van Dijkin puolestaan pidätti Saksan tiedustelupalvelu sen jälkeen kun hän oli ensin pysytellyt piilossa. Van Dijkin väitetään ilmiantaneen kaiken kaikkiaan 145 juutalaista, mukaan lukien oman veljensä perheineen. Tästä hyvästä van Dijk teloitettiin sodan jälkeen.

Tutkijat ovat aiemmin yrittäneet kytkeä van Dijkiä Anne Frankin kuljetukseen Bergen-Belsenin leirille, mutta he eivät ole siinä onnistuneet. Aiemmin mainitun tuoreen kirjan kirjoittaja Gerard Kremer väittää tietävänsä totuuden, sillä hänen isänsä tunsi van Dijkin Amsterdamissa. Kremerin isä puolestaan oli jäsenenä Hollannin maanalaisessa Saksan vastaisessa liikkeessä. Vuonna 1978 kuollut isä työskenteli tietojen mukaan eräässä konttorirakennuksessa Amsterdamissa. Rakennuksen kerroksista kahta käyttivät saksalaisviranomaiset ja Hollannin kansallissosialistinen liike NSB.

Kremerin isä kertoi ensimmäistä kertaa van Dijkin pidätyksestä pääsiäisenä 1943. Pidätyksensä jälkeen van Dijk palasi toistuvasti kansallissosialistien kontrolloimaan rakennukseen. Van Dijk astui rakennukseen aina naamioituneena, ja hän käytti vain tiettyjä puhelimia puheluiden soittamiseen. Vuonna 1944 Kremerin isä sattui kuulemaan, kuinka eräs upseeri puhui siitä, missä Anne Frank perheineen mahtoi piileskellä. Van Dijk oli Kremerin isän mukaan tuolloin paikalla kuulemassa saman keskustelun. Frankin perhe pidätettiin 4. elokuuta, jolloin van Dijk lähti Amsterdamista ja siirtyi Haagiin.

Van Dijkiä vastaan pidettiin myöhemmin erillinen oikeudenkäynti, ja petos-syytenimikkeeseen oli laitettu tuolloin 23 syytekohtaa. Van Dijk pyysi armahdusta, sillä hän väitti toimineensa itseään suojellakseen. Päivää ennen hänen teloitustaan van Dijk otti henkilökohtaisesti etäisyyttä juutalaisesta kulttuuristaan ja antoi katolisen papin kastaa itsensä.

Anne Frank -museon puhemies kertoo museon ottaneen yhteyttä Kremeriin hänen kirjansa vuoksi, mutta museon mukaan Kremer ei ole kyennyt osoittamaan todisteita van Dijkin toiminnasta.

– Näemme Gerard Kremerin kirjan kunnianosoituksena hänen vanhemmilleen. Se perustuu siihen, mitä hän on nähnyt ja kuullut, puhemies kommentoi.

Anne Frank -museo tutki pari vuotta sitten toimintaa Frankin perheen pidätyksessä sekä neljää salaisessa lisärakennuksessa piileskellyttä henkilöä. Museo ei kuitenkaan löytänyt tälle tai muille väitettyjä petturuuksia käsitteleville väitteille todisteita. Oikeusprosessin yhteydessä vuonna 1980 Saksan valtion rikostekninen laboratorio Bundes Kriminal Amd (BKA) tutki Anne Frankin “päiväkirjan” alkuperäistä käsikirjoitusta. Viranomaiset tulivat analyysissään siihen tulokseen, että merkittävä osa työstä oli kirjoitettu sellaisella kuulakärkikynällä, joita ei ollut edes myytävänä ennen vuotta 1951. BKA selvitti myös, ettei kirjan käsiala täsmännyt missään kohtaa Anne Frankin käsialanäytteisiin. Hän kuoli pilkkukuumeeseen sodan lopulla maaliskuussa 1945, jolloin Eurooppa oli pommitettu maan tasalle ja yli 60 miljoonaa ihmistä oli kuollut.

Anne Frankin säätiön oikeuksien päätyttyä kirjaan vuonna 2016 säätiö pakotettiin tunnustamaan, että kirjan oli todellisuudessa kirjoittanut Anne Frankin isä Otto Frank. Näin oikeudet kirjaan säilyivät samojen tahojen käsissä vuosikymmeniä. Säätiö jatkaa kuitenkin edelleen rahan tienaamista ennennäkemättömällä “lypsylehmällä”, joka on tahkonnut yhtä paljon rahaa kuin mitä siihen on panostettu holokaustihuijauksen levittämisessä.

Edellä mainitun syyn vuoksi “päiväkirjan” nimi ei ole englanniksi enää Anne Frankin päiväkirja, vaan Nuoren tytön päiväkirja. Sen kerrotaan puolestaan nykyään olevan lopullinen versio kirjasta. Kirjoittajiksi on nyt merkitty Anne ja Otto Frank sekä Mirjam Pressler. “Lyhentämättömän ja alkuperäisen” painoksen kirjoittajaksi väitetään tosin edelleen itse Anne Frankia, ja kirjalla on edelleen nimi Anne Frankin päiväkirja. Edellisen painoksen mainoksessa romaania kutsutaan yhdeksi holokaustin tärkeimmistä “asiakirjoista”.

Lähteet: Nordfront, Ynet News