Kuva: Ehud Barak
Kun Yhdysvaltain kongressi eväsi tämänviikkoiset ydinaseneuvottelut Iranin kanssa, otti se asiantuntijoiden mukaan huomattavan askeleen kohti sotatoimia. Kongressin päätöksessä Yhdysvaltoja kehotetaan hyökkäämään aseellisesti Iraniin heti, kun maa kykenee rakentamaan ydinaseen. Sotaa vastustavien upseereiden mielestä päätös muistuttaa erehdyttävästi Irakin sotaa edeltäneitä aikoja.
Yhdysvallat ja juutalaisvaltio Israel ovat toimineet aktiivisesti Irania ja sen ydinohjelmaa vastaan. Keinoina on käytetty poliittista painostusta ja salaisia operaatioita kuten tietokoneviruksia, tiedemiesten salamurhia sekä pakotteilla yritettyä vallanvaihdosta Iranissa.
Jokin aika sitten Ehud Barak sanoi New York Times -lehden haastattelussa, että päätös hyökkäyksestä täytyy tehdä tämän vuoden puolella. Jos hyökkäys venähtää 6–9 kuukautta pidemmälle, Iran ehtii suojata tietotaitonsa, uraanivarastonsa ja muut ydinohjelmansa osat mahdolliselta hyökkäykseltä.
Israel on aiemmin 1981 iskenyt Irakin ydinohjelmaa vastaan ja vuonna 2007 Syyrian ohjelman kimppuun. “Ennaltaehkäisevät” iskut ulkomaille ovat siten Israelin vakiintunutta politiikkaa.
Isku Iraniin olisi aiempia hyökkäyksiä vaikeampi toteuttaa yllätyksenä pidemmän välimatkan vuoksi. Israelin ilmavoimat on jo ehtinyt harjoitella pitkän matkan operaatiota lähettämällä lentokoneita länteen Gibraltarille. Välimatka on sama kuin Israelista Teheraniin.
Hyökkäyksen uskotaan hidastavan Iranin ydinohjelmaa, jonka ei ole edes todistettu tähtäävän ydinaseen valmistamiseen. Hyökkäys ei siis pysäytä Irania, vaan siirtää ”ongelmaa” myöhemmäksi.
Voidaan kysyä, mitä Iran voittaisi käyttämällä ydinasetta Israelia vastaan? Iskussa kuolisi väistämättä arabialaisia sunnimuslimeja ei-arabialaisten shiiamuslimien tappamana ja se tuhoaisi mahdollisesti muslimeille pyhät paikat Jerusalemissa. Voisi käydä niin, että juutalaismyönteinen länsi saisi sunniarabeista kostonhimoisen liittolaisen shiia-Irania vastaan. Iranin ydinuhka onkin pelkkä olkiukko juutalaisvaltion ja Yhdysvaltojen väkivaltaisessa voimapolitiikassa.
Aiheesta muualla:
