Koti Artikkelit Historia Unkarin kansannoususta 60 vuotta

Unkarin kansannoususta 60 vuotta

8

Unkarin kansannousu vuonna 1956 ei ole nykypäivänä kaikkein tunnetuimpia aiheita, mutta mitä tulee sen historialliseen painoarvoon, on se lunastanut paikkansa historiassa.

1956-lyukaszaszlo1

Tuona vuonna ajalla 23.10.–10.11. Neuvostoliiton satelliittivaltiona toimineen Unkarin kansallismieliset nousivat kapinaan, joka onnistui ainutlaatuisella tavalla taivuttamaan teräksenlujana pidetyn kommunisti-imperiumin rakenteita. Vaikka vapaustaistelu päättyi unkarilaisten häviöön, inspiroi tuolloin henkensä ja vapautensa kotimaan puolesta antaneiden vapaustaistelijoiden esimerkki edelleen kansallismielisiä ympäri maailman.

Kansannousun alkunäytös käytiin, kun lokakuussa poliitikko Imre Nagy erotettiin Unkarin kommunistisesta puolueesta. Vaikka Nagy oli kommunistisen puolueen jäsen, ulottuivat hänen juurensa Itävalta-Unkarin armeijaan, jossa hän oli palvellut ensimmäisessä maailmansodassa. Jäätyään tuolloin sotavangiksi hänet oli kuljetettu Venäjälle ja koulutettu uudelleen kommunistiksi.

Palveltuaan puna-armeijassa Nagy palasi Unkariin ja omisti elämänsä maanviljelyn kehittelyyn. Vuoden 1944 jälkeen hän toimi Unkarin maatalousministerinä. Vuosina 1953–55 hän työskenteli pääministerinä ja aloittikin mittavat neuvostovastaiset toimet lopettaen useita kommunistisia vankileirejä, höllentäen lehtien sensuuria ja siirtäen useita kolhooseja takaisin yksityisomistukseen.

Nämä toimet johtivat lopulta Nagyn erottamiseen puolueesta. Erotettu Nagy kehotti julkisesti kaikkia unkarilaisia, niin opiskelijoita, työläisiä kuin älymystöäkin, vaatimaan vapaita vaaleja, neuvostojoukkojen vetämistä Unkarista ja maan itsenäisyyttä.

Nagyn puheita seuranneen kansannousun voi katsoen alkaneen 23. lokakuuta, kun 50 000 työläistä ja opiskelijaa marssi osoittamaan mieltään parlamenttitalolle. Iltaan mennessä joukko oli kasvanut jo 300 000 henkeen. Illalla kello 20 kommunistisen puolueen pääsihteeri Ernő Gerő piti radiossa puheen, jossa hän tuomitsi mielenosoituksen. Tästä suivaantuneet mielenilmaisijat marssivat Radio Budapestin toimitilojen eteen, missä he ottivat voimalla yhteen miliisin kanssa.

Unkarin salainen poliisi ÁVH käytti kyynelkaasua ja kovia luoteja mielenosoittajia vastaan surmaten monia. Tämä taas johti siihen, että mielenilmaisijat alkoivat mellakoida ympäri Budapestia tuhoten kaikki näkemänsä punatähdet ja muut kommunistiset symbolit. Yö huipentui siihen, kun Sankarien aukiolla kaadettiin Stalinin patsas. Kadulle alkoi nousta myös ”reikälippuja” eli Unkarin lippuja, joista mielenosoittajat olivat leikanneet kommunistien tunnuksen irti. Yhteenotot salaisen poliisin ja mielenosoittajien välillä jatkuivat. Poliiseilla oli aseita ja kyynelkaasua, mielenilmaisijoilla kaikkea, mitä he käsiinsä saivat.

Gerő yritti saada tilannetta vielä hallintaan nimittämällä Nagyn takaisin virkaansa ja neuvottelemalla Moskovan kanssa neuvostojoukkojen väliintuloa. Neuvostoliiton vastaus oli tyly: Gerő erotettiin virastaan, ja hänen korvaajakseen asetettiin rautakourainen kommunisti János Kádár.

Seuraavan päivän aamuna radiossa ilmoitettiin Nagyn perustaneen uuden hallituksen Unkariin. Seuraavana päivänä Nagy piti julkisen puheen, jossa hän ilmoitti Unkarin eronneen kansanliitosta. Tästä taas seurasi se, että puna-armeija lähetettiin puuttumaan tilanteeseen. Neuvostoliitossa pelättiin, että Unkarin esimerkki saattaisi innoittaa myös muita satelliittivaltioita, joten kapina päätettiin tukahduttaa heti alkuunsa.

Unkarilaiset vaativat vapaita vaaleja, täydellistä itsenäisyyttä, uskonnon– ja sananvapautta, tehtaiden itsehallintoa, oikeutta yksityisomistukseen sekä puna-armeijan vetäytymistä Unkarista. Niinpä he olivat alkuun varmoja, että Yhdysvallat saapuisivat heidän avukseen – olivathan Amerikan tiedotusvälineet tuoneet Unkarin tapahtumat suuren yleisön tietoon. Presidentti Dwight Eisenhover kuitenkin pelkäsi konfliktia Neuvostoliiton kanssa niin paljon, että apu jäi unkarilaisilta saamatta, ja heidän oli tultava toimeen omillaan.

Koska Nagy oli ilmoittanut Unkarin erosta Varsovan liitosta, lähti Neuvostoliitto suoriin sotatoimiin sitä vastaan. Ensimmäinen puna-armeijan väliintulo tapahtui 23.10.–3.11. Kansa taisteli kaduilla puna-armeijaa vastaan kaikella, millä pystyivät. Lopullinen taistelu käytiin Budapestissa 4. marraskuuta, kun 100 000 neuvostosotilasta marssi kaupunkiin. Taisteluissa sai surmansa yli 3 000 unkarilaista nuorta. Puna-armeijan tappiot olivat reilut 600 miestä.

Taistelujen jälkeen kaupunki oli kuin sodan jäljiltä, kun talot ja kadut oli tuhottu palasiksi ja kaduilla lojui palavien tankkien seassa ruumiita. Pravda vakuutteli toistuvasti, että kansannousu oli kukistettu rauhanomaisesti, mutta totuus oli jotain muuta. Kansannousun jälkeen 200 000 unkarilaista pakeni maasta, kymmeniätuhansia suljettiin pakkotyöleireihin ja vankilaan ja 229 teloitettiin, heidän joukossaan myös Imren Nagy.

Aivan vaille saavutuksia eivät unkarilaiset jääneet. Kansannousun jälkeen Neuvostoliitto antoi poistaa kommunistisen tunnuksen maan lipusta ja salli kansalliset tunnukset muun muassa armeijassa. Yhtiöitä kansallistettiin – esimerkiksi unkarilais-neuvostoliittolainen Maszovlet-lentoyhtiö muutti nimekseen Malév.

Pohjoismainen Vastarintaliike muisti loka–marraskuun vaihteessa erilaisilla aktiviteeteilla Unkarin sankareita.

Oulun aktivistiryhmä osallistui Unkarin kansannousun muistotempaukseen levittämällä tarroja Kaakkurin alueella.

unkarioulu

Helsingissä aktivistit kävivät laittamassa tapahtumista kertovia tarroja eräälle kuntoilijoiden suosimalle kukkulalle.

hki14281048

Turussa muistettiin kansannousun sankareista levittämällä Unkari 1956 -teemaista materiaalia kaupungille.

tkuunkari1 tkuunkari2

Myös Lahdessa kampanjamateriaalia levitettiin keskustan alueelle.

lah3-768x576 lah4-768x576

Tampereella Unkari-aiheinen aktivismi jakautui kahdelle viikolle. Tämä piti sisällään tarrakierroksen, banderollien viemistä teiden varteen sekä huipentumana keskustassa Tammerkosken rannalla soihtujen kanssa tehdyn banderollitempauksen.

tre14279798 tre14281047

8 KOMMENTIT

  1. Muistan erään unkarilaistaustaisen opettajan kertoneen näistä vaiheista. Rinnasti pakkoruotsin Ruotsin miehitysvaltaan, koska heidän piti opiskella pakkovenäjää. Todella hieno kansallismielinen mies!

    Legendaarista.

  2. Oikein hyvä kirjoitus. Oikein hyvä. Eikä sovi tempauksiakaan moittia.

    Vielä tänä päivänä voi Budapestissa nähdä talojen seinissä luotien reikiä. Niitä ei ole korjattu tarkituksella. Vanha halutaan muistaa. Halutaan muistaa se että juuri kun vanhasta isännästä päästiin eroon, uutta ei haluta niskaan. Siitä kumpuaa unkarilaisten vahva itsetunto sekä negatiivinen suhtautuminen matuihin.

    Suomella olisi Unkarin historiasta paljon oppimista. Mm. se että NATO-kiimaiset voisivat ymmärtää sen että konfliktin syntyessa Venäjän kanssa, NATO ei auta meitä millään tavalla. Päinvastoin, isäntämaasopimuksen mukaan se voi käskeä Suomen hyökkäämään Venäjälle.

  3. Hieno kirjoitus. Aitona oikeistolaisena ja sotaveraani vanhempieni näiden – ”natsien” – edustavan ihmisen ansiosta sain suomalaisen ja isänmaallisen kasvatuksen, johon eivät ”partaradikaalien” ja jo silloisen propakandatuutin YLE:n Taistolaiskommunistinen Neuvostoliiton kritiikitön ihailu ja ylistys. Aivan kuten tämänpäiväinen valtamedian ja eliitin Nato-intoilu.
    Tietysti Neuvostoaikoina Suomessa v. 1956 Unkarin Kansannoususta esitettiin historiantulkinta, joka oli kauniisti sanottuna ”muunneltua totuutta”. Verisimmät kommunistit Suomessa nielivät sen kokonaan ja laittoivat vielä ”omiaan” päälle. Muiden puolueiden suomettuneet vaikuttajat kiemurtelivat kuin mato koukussa, mutta ymmärtäen ”ystävyyspolitiikan” vaatimukset älysivät katsoa vain omaa etuaan ja kaippa vielä noihin aikoihin maan etua.

    Unksarin Kansannousu on sellainen tapahtuma Euroopassa ja koko maailmankin mittakaavassa, että sen kunniaksi ja etenkin tuossa mullistuksessa kuolleiden sankarillisten uhrien muistoksi sytyttää kynttilä, jotka taistelivat yksin suurta miehittäjän armeijaa vastaan. Tietäen sen, ettei sitä mittelöä ole mahdollista voittaa sotilasteknisesti,, eikä elävänä säilyä. Ja jos säilyi, joutui teloituskomppanjan eteen.
    Tämänpäivän ylivalttaa ei enää edusta Neuvostoliitto, vaan EU ja ylikansalliset korporaatiot, jotka haluavat murskata jalkoihinsa Euroopan vapaat kansallisvaltiot ja suistaa ne monikulttuurisuuden helvettiin, jossa ei tule ainoakaan valkoinen saamaan rauhaa ja oikeutta puollustaakseen omia oikeuksiaan sekä turvatakseen lastensa tulevaisuuden ja vielä tulevaisuuden sukupolvien terveet elämänehdot. Jos edes tulevan verilöylyn jälkeen on enää yhtäkään eurooppalaista sukuaan jatkamassa ja tuottamassa geneettisesti puhtaita kansalaisia, joilla on maailmansivu historian aikana kehittyneet parhaimmat elämänarvot, jotka tunnustavat korkeimmat ihmisoikeudet ja yksilönvapaudet toteuttaa itseään vapaasti yhteiskunnassa, jossa vallitsee laki ja järjestys,

  4. Tämä kansannousu ehdottomasti tulee käsitellä USAn ja NL:n välisen globaalisen taistelun kontekstissä. Kumpikin osapuoli halusi ulottaa etuvartiostonsa mahdollisimman lähelle vihollisensa maaperää (aivan kuten nyt USA/NATO pyrkii tehdä Suomesta oman etuvartioston Venäjää vastaan ja laajentaa NATOa itään). Sekasorto ja ongelmat vastustajan valtapiirissä on aina hyvä uutinen toiselle osapuolelle! Ei ole sattuma, että Suezin kriisi alkoi samanaikaisesti!!!

    Konflikti oli pääosin unkarilaisten välinen, unkarilaiset kansallismieliset ja antikommunistit – unkarilaista kommunistihallinotoa vastaan. 1950-luvulla kommunistinen aate oli hyvinkin laajasti levinnyt – myös Unkarissa. NL:n sotajoukot eivät puuttuneet konfliktiin alkuvaiheessa. Huomattava osa Unkarin armeijaa oli pysynyt hallitukselle uskollisena koko kansannousun ajan, asevoimien enemmistö ei osallistunut taisteluihin lainkaan. Budapestin valloituksen aikana neuvostojoukkuja vastaan taisteli vain ja ainoastaan kolme unkarilaista rykmenttiä ja muutama pienenpi perusyksikkö.

    Tarkoitan, että Unkarilainen kansakunta oli hyvinkin jakautunut ja ristiriitainen itsestään, ja se on väärin nyt esittää, että muka unkarilainen kansa yhtenä miehenä oli noussut yhtä ulkomaista miehittäjää vastaan. Kansannousuun osallistui vain pieni osa unkarilaisista, 1%-2%. Yhteensä 2652 kapinallista kaatui, heitä vastaan taisteleva Unkarin Kansanarmeja menetti 53 ja NL:n joukot n. 710 sotilasta. Siviilejä kuoli 348, mm. kapinallisten terrorissa.

    Ikävä on, että Unkarista ei olisi tullut itsenäinen kansallisvaltio vaikka kansannousu voittaisi; kommunistinen rutto olisi vaihtunut judeo-amerikkalaiseksi syöväksi, enkä tiedä kumpi vitsaus on vaarallisempi kansallisvaltiolle (ehkä jälkimmäinen!).

    Tämä kapinallinen Erika Szeles on muuten juutalainen, jostakin syystä ne on aina mukana goyimien kansannousuissa: http://tinyurl.com/zlyovhb

    valokuvia: http://varjag-2007.livejournal.com/8545419.html
    http://humus.livejournal.com/27187

    • Myös kommunismin takana on juutalaiset. Jos noista kahdesta pahasta pitää pakolla valita,niin judeo-amerikkalainen syöpä.joka kerta.

      • Juu. Molemmissa maissa aikaa viettäneenä voin todeta USAn olevan helpompi paikka ulkomaanelävälle ja kyseisen maan kaikesta kaistapäisyydestään huolimatta edustavan pienempää uhkaa.

  5. David Irving on kirjoittanut kirjan Hungarian uprising, jossa väittää että kansannousulla oli juutalaisvastainen motiivi.. mielenkiintoinen teos.

  6. Nopea yhteenveto aiemmista kommenteista. EI juutalaisia, EI ongelmaa.

    Hyväksyttänee….hyväksytty!

Comments are closed.