Koti Uutisia Ulkomaat Unkari lisää kultavarantojaan

Unkari lisää kultavarantojaan

10

Unkarin keskuspankki kymmenkertaisti kultavarantojen määrän turvatakseen omistuksiensa arvon. Unkarilla on viimeisimmän hankinnan jälkeen 31,5 tonnia kultaa, joka vastaa valtion kassan arvosta 4,4:ää prosenttia.

Puola on tehnyt samankaltaisen liikkeen jo aiemmin tänä vuonna. Heinä–elokuussa Puola osti noin yhdeksän tonnia kultaa. Myös muut kuin EU-maat ovat viime vuosina lisänneet kultavarantojaan. Esimerkiksi Venäjä on ostanut noin 20 tonnia kultaa kuukaudessa tänä vuonna.

Unkarin kultavarannot ovat vielä melko pienet. Yhdysvalloilla on omistuksessaan 8 133 tonnia kultaa. Unkarin naapurimaalla Romanialla taas on omistuksessaan noin 104 tonnia kultaa.

Lähde: Bloomberg

10 KOMMENTIT

  1. Yhdysvalloilla ei ole juurikaan kultavarantoja, koska ne ovat siirtyneet yksityisomistukseen federal reserven kautta.
    Kultavarastoon Fort Knoxiin oli viimeksi audienssi 1953, joten kukaan ei tänä päivänä tiedä siellä varastoidun kullan määrää.
    Samaan paikkaan on myös tallennettu kansainyhteisön ryöstösaaliina saksan kultavaranto, josta osa piti saada takaisin mutta tästäkin erästä osa oli kullattua Tungstenia.

    • “This is no new topic. One of the first written accounts questioning the amount of gold really stored in Fort Knox appeared in 1974 in a tabloid, the National Tattler. An unnamed informant claimed that there was no gold left in Fort Knox. The sensational nature of the story, and of the newspaper, didn’t contribute to the credibility of the account but it was later revealed that the informant, Louise Auchincloss Boyer, secretary to Nelson Rockefeller, had fallen out of the window of her New York apartment and died three days after the publication in the Tattler. The tragic incident resulted in controversies over the possibility that the U.S. Bullion Depository may have misstated the actual amount of gold held in Fort Knox.”
      https://adask.wordpress.com/2013/01/04/no-gold-in-ft-knox/

  2. ”…tästäkin erästä osa oli kullattua Tungstenia.”
    Miksi kirjoitat jostakin hurrien tungstenista? Etkö muka tiedä, että hurrit sanovat volframia (kem. merkki W) tungsteniksi?

    • Valistuneet henkilöt kyllä tiedostavat mistä puhutaan, kutsutaan metallia tungsteniksi, volframiksi (latinaksi wolfranium) taikka CAS-numerolla 7440-33-7.
      Volframin englanninkielinen nimi on tungsten, joka tulee ruotsin kielen sanoista tung = raskas, sten = kivi eli puhutaan lainasanasta joka on hyvinkin yleisesti käytetty joka kielessä.
      Pitäisikö vielä alkaa kirjoittamaan suomea ilman vieraskirjaimia jolloin em. muuttuisi tunksteniksi tai volhramiksi, siitähän voisi saata rankaistuksen ja täten tuomita vankittavaksi. 😉

  3. Fyysisen kullan kauppakustannukset ovat melko isoja, koska koko kultaerä pitää ensin sulattaa ja sitten valaa harkoiksi uudelleen ennen siirtoa uudelle omistajalle.

    — Silloin, kun kulta on maksuvälineenä, ei tietenkään kultaa siirrellä edes takaisin. Vain sen verran, mikä ylittää kauppakumppanille tai hallitukselle annetun luottorajan.

    Kultakaupassa ei ole ”luotettuja miehiä”, jotka voisivat taata kullan aitouden. — Asetetaanpa valvojaksi kuka tahansa, aina hän on jonkin valtion kansalainen ja siten alistettu hallituksen määräyksiin.

  4. Selkeästi eniten kultaa ostavat ne, jotka vähiten luottavat dollariin.

    Kulta on valtion vakuutus (itsenäisenä selviämiseen) sen tilanteen varalta, että maailman pankkijärjestelmä romahtaa. Romahduksen jälkeen tulee lyhyt, mutta useita vuosia kuitenkin kestävä, periodi, jolloin kulta on maksuväline ulkomaankaupassa.

    Romahduksen jälkeen ne, joilla on kultaa, pystyvät välittömästi jatkamaan taloudellista toimintaa keskenään. Samalla maailmantalouden painopiste siirtyy niihin maihin, jotka omistavat kultaa.

    Yhtenäinen kultamarkkina-alue edistää kultaomistusten pysyvyyttä. On vaikea kuvitella, että markkinoista fyysisesti erillään oleva yksittäinen valtio voisi säilyttää kultansa. Ulkomainen asevoima tulee ja ”pelastaa” kullan maan hallituksen käsistä.

  5. Joka jätkällähän sitä nyt on ämpärillinen kultaa komeron nurkassa. Turhan pehmeetä käyttää alasimena, eikä siitä valetut haulitkaan ole yhtään lyijyhauleja parempia, mutta kelpaa kyllä paperipainoksi. Kaiken kaikkiaan ihan yliarvostettua tavaraa, mutta nätin lentokonepinssin siitä sai. Bf109n.

  6. Suomen fyysinen kulta on ”turvassa” englannin keskuspankin ja yhdysvaltain fedin holveissa.
    Paperikultaa on kymmeniäkertoja enemmän kuin fyysistäkultaa tässä ponzi-kuviossa.
    Käy kuin musikaalisissa tuoleissa.. viimeiselle ei jää mitään.

    • JA vähän aikaa sitten koijarit ilmoittivat että suomi luopuu kultavarannostaan, taisi olla vielä Soinin lanttu uutisen kuvassa.
      Mitäs sillä kullalla kun ei omaa valuuttaakaan ole kuten ei itsenäisyytttäkään.
      Loput maaperässä olevasta kullasta viedään ilmaiseksi hyödyttömänä malmina ulkomaille, jossa se erotellaan ja jalostetaan, ulkomaisten toimijoiden toimesta.

Comments are closed.