Koti Uutisia Kotimaa Tuleva väitöskirja käsittelee rahanluontioikeuden siirtämistä valtiolle

Tuleva väitöskirja käsittelee rahanluontioikeuden siirtämistä valtiolle

7
Kierrossa oleva raha on yksityisten liikepankkien luomaa velkaa.

Talousdemokraattiliikkeessä toiminut Patrizio Lainà on tehnyt väitöskirjan siitä, millaisia vaikutuksia rahanluonnin kansallistamisella olisi Suomen kannalta. Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa ja siinä tutkitaan muun muassa täysireservipankkijärjestelmän eli kansallistetun rahajärjestelmän historiaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Tällä hetkellä lähes kaikki kierrossa oleva raha on yksityisten liikepankkien luomaa velkaa. Vaikka valtaosa kansasta luulee edelleen valtion “painavan” käyttämämme rahan, ei valtiolla ole todellisuudessa juuri lainkaan sananvaltaa rahataloudessa.

Nykyinen yksityistetty rahajärjestelmä on johtanut siihen, että pankkiireista on tullut poliitikkoja tärkeämpiä päättäjiä, minkä lisäksi yksityisten pankkien luomat velkakuplat ovat tuhonneet miljoonien ihmisten kohtalot rikastuttaen rikkaita ja köyhdyttäen köyhiä.

Lainàn mukaan rahanluonnin kansallistaminen olisi Suomen talouden eduksi, sillä rahan liikkeelle laskusta syntyvä tulo – noin kuusi miljardia euroa vuosittain – tilitettäisiin vastaisuudessa valtiolle eikä yksityiselle finanssieliitille. Summa “vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä”, Lainà taustoittaa.

– Tilastojen mukaan kokeilut eivät aiheuttaneet taloudellista epävakautta, vaan pikemminkin suurin osa makrotaloudellisista indikaattoreista osoitti ylöspäin, Lainà kuvailee kansallistettujen rahajärjestelmäkokeilujen historiaa.

Lähde: Helsinki.fi

7 KOMMENTIT

  1. Tottakai kansallisten valuttojen käyttäjät ovat vakaampia kuin globalistien talutusnuorassa olevat. Sillä heiltä puuttuat korrutoitunet ja sielunsa rahasta myyneet johtajat jotka tekevät niinkuin käsketään. Ja toisaalta, heitä ei hetkauta kansainväliset keinottelut tai kauppasaarrot.

    Omavaraisuus on itsenäisyyttä. Ja itsenäisyys on vapautta.

  2. Pätevä nimi väitöskirjan laatijalla ja ideakin kannataisi ottaa vakavasti. Tosin, monikaan ei ole uskaltanut III Valtakunnan jälkeen yrittää, kun kokeilijat (kuten Libya & kultadinaari) on järjestään joko pommitettu takaisin demokratiaan tai kadonneet maailmankartalta.

    • Sellaiset maat joilla on jättimäiset luonnonvarat ovat aivan eri asia kuin joku Suomen kaltainen maa. Fedillä on kuitenkin omalla reviirillään sananvaltaa yli presidentin, ja USA on ainoa maa maailmassa joka voi toistaiseksi velkaantua mielin määrin. Kuuba pärjäsi hyvin niin kauan kuin Neuvostoliitolla oli varaa maksaa sokerista moninkertainen maailmanmarkkinahinta, Venezuela kansallisti öljyvarat ja Chavez ei ymmärtänyt että öljyntuotanto vaatii teknologiaa jota sillä ei ole ja systeemi rupesi nikottelemaan parissa vuodessa, Venäjä elää edelleen myymällä luonnonvarojaan niinkuin perinteinen kehitysmaa, Muutenkin taloutensa voi ryssiä, mm. Etelä-Afrikka ajautuu kohti romahdusta yhteiskunnallisista syistä. Jalometalleihinkin perustuvan rahan arvo laski kun seosta huononnettiin ja kolikoiden reunoista veisteltiin. Paperirahan arvo on kuitenkin melkoisessa määrin suhteessa yhteiskunnan talouden toimeliaisuuteen, kun taas siirtomaa-ajan Espanjan kaltaiset maat unohtavat luonnonvaroihin tai ryöstelyyn perustuvan taloutensa kehittämisen ja silloin ei kansallinen valuutta pelasta. Velanotolla voi pärjätä vähän aikaa mutta kun luotto ja luottamus loppuu niinkuin kasinotalous-Suomella, Kreikalla, Argentiinalla ja monella muulla maalla niin suunnan täytyy muuttua tai sitten on pakko antautua ulkopuoliselle sanelulle. Kuplia on ollut niin kauan kuin on ollut raha käytössä. Jospa EU:n pienten maiden “hansa-liitto” näyttäisi oikean suunnan.

      • Mikä Flyin’ Finnin kommentissa mielestäsi oli pielessä, olettaen että “johan pomppas” viittasi kommentin snobimaiseen dissaukseen?

        On totta että Suomen kokoinen talousalue noudattaa ympäröivän ekosysteemin trendejä ja että muutoksen tulee tapahtua isot edellä kuten ennenkin. Näin oli tapahtua 30-luvulla. On täysin mahdollista järjestää talous niin että välistävetäjälle jää luu käteen, kuten Flyin’ Finn tuossa esitti esimerkkejä. Mainitsi myös täysin oikein miten (((kansainvälinen yhteisö))) sellaiseen kapinointiin reagoi.

        Tutustumisen arvoinen esimerkki muuten, myös 30-luvulta, löytyy Itävallan Wörglistä jossa paikallisella ekonomisella ratkaisulla päästiin lupaaviin tuloksiin kunnes keskuspankki, yllätys yllätys, pani kokeilulle stopin ja syöksi asujamiston takaisin lamaorjuuteen. Järjesteltäessä esim lojalistien vaihtoehto / varjotaloutta voi sieltä löytyä käyttökelpoisia käytännön malleja.

        http://www.metronomegazette.com/2013/02/the-worgl-experiment.html?m=1

        Kasinotalous Suomi oli suoraa seurausta ulkomaisten hyeenoiden päästämisestä maan lainamarkkinoille ja se joka ei ymmärrä 90-luvun laman olleen suora seuraus tarkoin harkitusta ja kylmäverisesti suoritetusta _kansalaisomaisuuden_ ryöstöstä kuuluisi menettää syyntakeettomana imbesillinä vähintään kansalaisluottamuksensa.

        Senkin pykälän poisto käytöstä kertoo kaiken oleellisen “systeemistämme” ja sen sisäisestä luonteesta kun harkintakyvyttömyys ja epävakaus käännetään järjestelmän tukipilareiksi!

        • Nimimerkkini on otettu urheiluprojektista jonka kanssa minulla ei sinänsä ole mitään tekemistä, olipahan vaan hauska ja monimerkityksellinen. Sitä on käytetty muuallakin kuin minä tällä foorumilla, niiden kanssa minulla ei ole mitään tekemistä.

          Kasinotalouden aikana lähinnä SKOP roudasi rahaa ulkomailta, jotkut ehkä muistavat “Ahaa-raha” mainoksen. STS-pankin kaltaiset hölmöt lähtivät soitellen Amerikan markkinoille siinä vaiheessa kun tarjolla ei ollut enää kuin Junk Bondeja. Suurin osa Suomen ongelmaluotoista oli muita kuin asuntoluottoja, mutta niissäkin osa pärjäsi ja osalle jäi luu käteen. Kansallisessa rahassa ei tietenkään olisi huijareita vaan kaikki puhaltaisivat rehellisesti yhteen hiileen – not. Maksuvälineen pitäisi olla turvallinen, joidenkin maiden muovista tehdyt setelit ovat kai vaikeimpia väärentää.

          Mikä katastrofi tulisikaan jos jostain löytyisi aivan hirveästi kultaa tai laadukkaita timantteja! Varmaan on sellainenkin salaliittoteoria että löytöjä onkin tehty, mutta markkinoille tuloa säädellään.

  3. OK, kiitos selvennyksestä nimimerkin suhteen. Seuraan sivua ja kommentteja vain silloin tällöin joten oletin sen olevan viesti edelliselle kommentoijalle.

    Tietenkin kaikki tanssii kultaisen vasikan ympärillä mutta on ihan eri asia ollaanko samaa väkeä ja viimekädessä yhteisessä rintamavastuussa vai ollaanko ulkopuolisia haaskalintuja ja ryöstöretkellä.

    80-luvun Suomi oli jokatapauksessa jotain aivan muuta kuin nykyinen painajainen.

Comments are closed.