Monet lukijoistamme ovat tietoisia Etelä-Afrikassa tapahtuvasta valkoisen vähemmistön suoranaisesta kansanmurhasta. Apartheid-järjestelmän kaatumisen jälkeen ennen kaikkea maata viljelevät valkoiset buurit ovat saaneet kärsiä erittäin raakojen murhien aallosta, jota Etelä-Afrikan valtio ei ole kyennyt tai edes kiinnostunut lopettamaan. Arviolta jo yli 85 000 valkoisten murhaa on tapahtunut vallanvaihdon jälkeen, ja Genocide Watchin mukaan maa onkin jo kuudennella tasolla heidän kansanmurha-asteikossaan. Tämä merkitsee sitä, että vielä laajamittaisempi kansanmurha on suunnitteilla. Seitsemännessä vaiheessa siirrytään jo intensiivisempään hävitysprosessiin.
Vastikään aloitetulla Boer Projectilla on tavoitteenaan kerätä kokoon vähintään 100 000 kruunua (noin 10 200 €), jotta näillä varoilla pystyttäisiin toteuttamaan dokumentin teko kyseisestä aiheesta, josta länsimaiden valtamediat eivät halua kertoa. Projektin takana on Ruotsin kansallismielisessä liikkeessä pitkään vaikuttanut valtiotieteilijä Jonas Nilsson. Nilssonia Etelä-Afrikan tilanne kiinnostaa suuresti, ja hän on vieraillut maassa useita kertoja. Nordfront oli yhteydessä Nilssoniin kysyäkseen muutamia kysymyksiä.
Miksi pohjoismaalaisten tulisi tukea dokumenttiprojektianne? Millä tavoin Etelä-Afrikan tilanne on kiinnostava meidän pohjoiseurooppalaisten kannalta?
Etelä-Afrikka on selvä esimerkki siitä, että politiikassa on pohjana rodulliset intressit. Se on myös esimerkki siitä, mitä tapahtuu tilastojen rajun muutoksen myötä. Etelä-Afrikka symboloi selviä varoitussignaaleja Euroopassa asuvalle valkoiselle väestölle. Tämän lisäksi myös meidän on kannettava vastuu maan nykytilanteesta. Etelä-Afrikan nykyiset tapahtumat ovat suoraa seurausta eurooppalaisesta ja erityisesti ruotsalaisesta vaikutuksesta Etelä-Afrikan aiempaan Apartheid-hallintoon.
Länsimaat ovat tavallisesti melko nopeita reagoimaan niitä vastaan, joita he kutsuvat “itsevaltiaiksi” kuten he kutsuivat Libyan Gaddafia. Länsimaat perustelevat tätä niin, että nämä itsevaltiaat eivät kykenisi ylläpitämään kansalaistensa turvallisuutta. Samaa perustelua käytetään myös oikeuttamaan sotilaalliset väliintulot näissä maissa. Täällä ollaan aivan hiljaa Etelä-Afrikan tilanteesta, minkä vuoksi meidän on tärkeää nostaa tämä kysymys päiväjärjestykseen lisätäksemme poliittista painetta järjelliseen muutokseen.
Vaihtoehtomedioiden jo nyt hyvin julki tuomien valkoisten maanviljelijöiden murhien lisäksi haluatte tuoda esille Etelä-Afrikan valkoisten surkean taloudellisen tilanteen. Kuinka valkoisia syrjitään Etelä-Afrikassa ja mihin tämä syrjintä on johtanut?
Valkoisia syrjitään työmarkkinoilla sillä perusteella, että he kuuluivat aiemmasta yhteiskuntajärjestelmästä hyötyneisiin ihmisiin. Toisen perusteen mukaan valkoisten aiempi menestys oli riippuvainen mustan väestön riistosta. Maan mustan hallituksen mukaan sen nyt tekemät markkinataloudelliset uudistukset tehdään aiempien niin kutsuttujen epäoikeudenmukaisuuksien tasoittamiseksi. Uudistukset ovat johtaneet siihen, että valkoinen vähemmistö on jäänyt taloudellisesti tyhjän päälle ja he joutuvat elämään äärimmäisessä köyhyydessä.
Uudistukset eivät ole koskettaneet vain nyt “ammattitaidottomaksi työvoimaksi” luokiteltavia, vaan ne ovat vaikuttaneet myös palvelusektoriin. Yritykset eivät enää palkkaa työntekijöitä heidän ansioidensa vaan heidän rotunsa perusteella. Tämä ei ole mitään muuta kuin järjestelmällistä rasismia vähemmistökansaa kohtaan, ja Etelä-Afrikasta onkin tullut maa, jossa vähemmistön oikeuksia poljetaan enemmistön kustannuksella. Todellisuudessa tämä on vain päälaelleen käännettyä Apartheidia.
Matkustaminen maapallon toiselle puolelle ja dokumentin tuottaminen siellä on varmasti hyvin kallis projekti. Oletteko varmoja, että selviätte tästä kaikesta 100 000 kruunulla?
Budjettimme 100 000 kruunua on vain minimi sille, että pystymme toteuttamaan tämän projektin. Sekä minulla että kameratiimillä on palava kiinnostus tätä aihetta kohtaan, eikä työaikamme ole sisällytetty budjettiin. 100 000 kruunua kattaisi vain suorat ja isoimmat kustannukset. Mikäli saamme kokoon enemmän kuin minimitavoitteen, on se tietenkin tervetullutta. Se antaisi meille enemmän liikkumavaraa ja takaisi sen, ettei meidän tarvitsisi rasittaa henkilökohtaista talouttamme aivan liikaa.
Onko projektilla jokin aikataulu tai odotatteko keräyksen olevan tehty ennen projektin aloittamista?
Tavoitteemme on olla Etelä-Afrikassa kuvaamassa jo helmikuussa. Viettäisimme kevään kuvaten materiaalia, ja ensi kesänä koko projektin olisi tarkoitus olla valmis.
Niitä, jotka haluavat tukea Boer Projectia, ohjeistetaan ensisijaisesti siirtymään lomakkeelle projektin kotisivujen oikeassa reunassa: http://boerproject.com/. Lahjoittaminen onnistuu myös Swishin kautta (0765804607). Jätä rahansiirtoon viesti “Boer Project”.
Lähde: Nordfront.se
Onhan toki olemassa se mahdollisuus, että kaukaasialaiset löytävät selkärankansa käyttämättömänä kaapistaan ennen kuin on liian myöhäistä. Epäilemättä mantereellamme elää huomattava prosentuaalinen määrä sellaisia naiiveja tolloja, jotka aidosti uskovat siihen herttaiseen ajatukseen, jossa meidän ihanat liberaalit ja demokraattiset arvomme ovat istutettavissa muidenkin mantereiden maaperään. Heiltä on kenties jäänyt historiantunneilla panematta merkille, että kuinka kertakaikkisen joviaaleja me eurooppalaiset olemme vuosisatojen ajan olleet muita kohtaan. Amerikan alkuperäiskansat hävitettiin, Afrikka orjuutettiin ja ryöstettiin, Lähi-Itää vastaan käytiin ristiretket, Kiina syöstiin perikatoon oopiumilla ja Australia asutettiin vangeilla. Tai sitten nämä ajattelevat, että kukapa sitä noin vanhoja jaksaa enää muistella ja kaivella…? Kyllä meitä eurooppalaisia rontteja kurmootetaan usean vaikuttajan yhteispelillä. Ja kun aivan tarkkoja ollaan, niin tavallaan isiemme syntien (röyhkeyden+tehokkuuden)vuoksi sen ansaitsemme. Propagandan vaikutusta tässä kokonaisvaltaisessa vaikuttamisessa ei pidä suinkaan aliarvioida. Viimeisenä mainittakoon se muuan uskontokunta, joka vetelee merkittäviä lankoja informaatiovaikuttamisessa. Se samainen esinahaton väestöryhmä, jolla on mielestään kaikki mahdolliset perusteet antaa 30- ja 40-lukujen kansanmurhan vuoksi meille sitä itseään, perieurooppalaista sikaa. Maailma on jännä paikka.
Kysymys lähinnä kuuluukin, että missä vaiheessa meiltä länsimaisilta miehiltä vietiin munat? Vastaus: Siinä vaiheessa, kun naiset päästettiin huseeraamaan parlamentteihin, valiokuntiin, virkamieskoneistoihin ja muihin ratkaiseviin asemiin. Hassuinta on se, että naiset itse eivät tietenkään tunnista heidän osuuttaan asemamme menettämiseen maailman johdossa. 1900-luvun alkuun asti valkoinen mies antoi muiden kamppailla rippeistä. Sitten tuli hameväki mukaan ruoriin, ja lopun tiedättekin.
Herran pelko ja tosiasioiden tunnustaminen ovat viisauden alku.
Tässä sitä ollaan. Kun minä synnyin tähän maahan ja maailmaan hintit vietiin linnaan, Etelä-Afrikka oli hyvinvointivaltio ja Suomi velaton maa. No entäs nyt? Maa on kuralla, hintiti juhlii ja E-A on valkoisten kansanmurhan näyttämö. Jos tänne jotain pakolaisia pitää ottaa niin ne on Buurit.
Siinä on muuten hyvä pointti, kuinka monta Etelä-Afrikan valkoista ollaan vastaanotettu turvapaikanhakijana kokemansa rodullisen syrjinnän takia? No eihän me sellaisa oteta, kun ovat väärän värisiä..
Kanadassa ei Etelä-Afrikan valkoisille edes myönnetty turvapaikkaa, koska heidän kokemansa vaino ei kuulemma ole todellista. Päätöksessä kerrottiin maan olevan toki vaarallinen, mutta koska se on vaarallinen kaikille, ei valkoisilla ole erityisoikeutta saada turvapaikkaa.
85 000 “parempaa murhaa”!!! Kun eurooppalaiset valkoiset tahtoisivat nähdä oman tulevaisuutensa ja kohtalonsa. Se selviää katsomalla Etelä-Afrikkaa ja sen “yhteiskunnallista elämää” ja buurien ihmisoikeuksia tuossa “monikulttuurisessa” valtiossa, joka on laitettu lasivitriiniin esimerkiksi maailman hyveenä ja korkeinpana ihmisyyden arvon mittarina sekä maanpäällisenä paratiisina, joka paljastuukin samaksi Helvetiksi kuin Stalinin, Maon, PolPotin, Vietkongin ja Eric Honeckerin vastaavat “yhteiskuntakokeilut”.
Comments are closed.