Keskusrikospoliisin aloittama operaatio Turunmaan saaristossa liittyen Airiston Helmi -nimiseen osakeyhtiöön, sen hämäriin maakauppoihin sekä mahdollisiin Venäjä-yhteyksiin on ollut otsikoissa jo kohta viikon ajan.
Huoli Suomessa tehdyistä maakaupoista on ilman muuta aiheellinen, kun otetaan huomioon näiden mahdollisesti strategiset sijainnit ja yleisesti ottaen järjettömyys, jossa omaa isänmaata lähdetään myymään ulkomaalaisille. Operaation suuruus ja sille annettu näkyvyys sen sijaan vaikuttavat turhankin ylimitoitetuilta ja uhkakuvia maalailevilta. Näiden mukaan Venäjä valmistelisi invaasiota jo valmiiksi Euroopan unionin ja pankkimafian miehittämään Suomeen.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 24.9.2018 annetaan hieman realistisempaa kuvaa tilanteesta – ongelman synnyttämästä reaktiosta ja todennäköisimmästä ratkaisusta:
“Viikonlopun tapahtumilla on väistämättä vaikutusta myös kotimaiseen keskusteluun. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi perjantaina – siis päivää ennen Turunmaan saariston operaatiota – mietintönsä, joka koski tiedustelulakien säätämiseen liittyvää perustuslain muutosta ja sen mahdollista kiireelliseksi julistamista. Lakien sisällöstä on jo saavutettu laaja poliittinen yhteisymmärrys, mutta kiireelliseksi julistamisen tarve on herättänyt kysymyksiä, koska eduskuntavaalit ovat jo ensi vuoden keväällä.”
Ottaen huomioon yllä olevan pääkirjoituksen on erittäin todennäköistä, että valtaapitävät tarvitsevat vielä vahvistusta tiedustelulakien säätämiselle, koska liian monet niitä vastustavat. Erityisen huomioitavaa on se, että perustuslakivaliokunta pui asiaa vain päivää ennen alkanutta suuroperaatiota. Tästä syystä ei voi sulkea pois sitä todennäköisintä vaihtoehtoa, että operaatio Turunmaan saaristossa haluttiin toteuttaa siten, että se varmasti näkyy, kuuluu ja saa kansalaiset myötämielisimmiksi lakipaketille, joka toteutuessaan ajaa vahvasti poliisivaltiokehitystä eteenpäin.
Valtamedian toimittajat ovatkin maalailleet meheviä lööppejä ja uhkakuvia sotatilanteessa laivaväylilleen tuhotuista ruotsinlaivoista – aina Venäjän valtion ylläpitämään sukellusvenesatamaan asti – mikä onkin varmasti synnyttänyt jonkinasteisen pelon suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällä hetkellä tutkinta kohdistuu kuitenkin vain ja ainoastaan massiiviseen talousrikosepäilyyn, jossa tarkoitus on ollut tämän hetken tietojen mukaan muuttaa ilmeisesti pimeää rahaa kiinteäksi maaksi. Tällaiseen toimintaan on Suomessa valtavan hyvät mahdollisuudet, koska maatamme johtavat kansanpetturit ja rahalle kumartelevat rötösherrat.
Kansallinen Vastarinta kirjoitti aiheesta jo tämän vuoden alussa otsikolla “Kansanedustaja: tiedustelulaki tarvitaan Vastarintaliikkeen vuoksi!”. Kyseinen artikkeli käsitteli SDP:n Tytti Tuppuraisen pitämää puheenvuoroa liittyen tiedustelulakiin:
“Arvoisa rouva puhemies! Esityskokonaisuus on perusteltu ja tarpeellinen. Suomeenkin kohdistuu uudenlaisia turvallisuusuhkia: kyberhyökkäykset, hybridisodankäynnin muoto tai vaikkapa väkivaltaiset poliittiset ääriliikkeet niin kuin Pohjoismainen vastarintaliike, Krimin kriisi — nämä kaikki perustelevat sitä, että päivitämme tiedustelulainsäädännön ajan tasalle.”
Tiedustelulakien tuominen suomalaiseen yhteiskuntaan tarkoittaa siis samalla poliittisesti toisinajattelevien ihmisten joukkovalvontaa. Kansallismielisestä näkökulmasta lakimuutos ei näytä hyvältä tilanteessa, jossa Suomen itsenäisyyttä ei käytännössä enää ole, ja liittovaltiokehitys ottaa jatkuvasti isoja harppauksia eteenpäin.
Jani Ketola
Lähteet: Kansallinen Vastarinta (1, 2), Helsingin Sanomat
problem – reaction – solution
?
Juuri sitä.
Vastarintaliike rankataan samalle viivalle kuin Venäjän “vihreät miehet”. Suojelupoliisin mukaan Vastarintaliike ja SKE ovat vakavimpia “turvallisuusuhkia”. Kumpi sitten olisi pahempaa – olla Venäjän vallanalla vai EU:n ja finanssieliitin?
Venäjän vallan alla pärjäisi hyvin, kun muistaisi ylistää tsar Putainia kaikissa mahdollisissa käänteissä, mutta PVLn kaltainen omaehtoinen oppositiotoiminta murskataan siellä kovalla kädellä. Ja kun tuskin monikaan meistä haluaa teekutsua tai tapaturmaista parvekeputoamista, pidetään tuo itäraja toistaiseksi siell, missä se nyt on.
Suomen hallituksen “false flak” isku omien kansalaistensa täydellisen vakoilun mahdollistamalle nk. “Tiedustelulaille”.
Tietoisesti synnytetään ongelma ja sitä myötä kysyntä, eli myydään omaan plakkarriin voitolla periaatteella kriittisiltä alueilta tietoisesti maata ja rakennuksia, kunnes aika on kypsä sadonkorjuuseen.
Tässä tapauksessa on hyvin läpinäkyvää, kuinka välinpitämättömiä viranomaiset ovat olleet (ohjeistustahan he nuodattavat tietysti) kansalaisten sekä oikeiden asiantuntijoiden varoituksille, kuinka tulee käymään näissä tonttikaupoissa, selvääkin selvempää kohdennettu ostaminen ja rahoituksen saaminen.
Mutta nyt kun aika on kypsä, niin käännetään koko paperinivaska nurin päin ja aletaan käytttämään tapausta tiedustelulain kiirehtämiselle sekä opposition vaientamiselle, toiki media hieman valjuilee rahanpesusta ja Niinistökin pasteeraa tietäväisenä *minä varoitin* tyyliin jotta kansalle sadaan ajettua alitajuntaan lain oikeutus.
Niinhän se Niinistö lupaili ensimmäisissä pressanvaaleissa olevansa yrittämisen puolestapuhuja, ei vain maininnut että suurteollisen ja globalistisen yrittämisen ei PK yrittämisen, sai kuitenkin monen yrittäjän äänen.
Kunhan laki saadaan aikaan, alkaa “hyvien tapojen vastaisia”toimijoita tipahtelemaan tuomiolle enenevissä määrin. Latu on avattu ja sitä pitkin on helppo hiihtää.
Tällä tavoin keskittämällä huomio kokonaan toiseen asiaan, viedään hämärissä läpi vaikka mitä.
Kuka muistaa “presidentin valtaoikeuksien kaventamisen”?? Kuka muistaa mitä silloin tapahtui? Esim. perustuslaista poistettiin kohta “Suomi on puolueeton valtio”. Jo aikaisemmin poistettiin “Työvoima on valtion erityisessä suojelussa”. Ja pljon muuta joista maksamme hintaa nyt.
Eli, aina kun lehtien lööpit kirkuvat jotain, niin silloin pitää katsella ympärilleen ja miettiä mitä nyt oikeasti tapahtuu.
Comments are closed.