Koti Artikkelit Historia Suuruuden mitta

Suuruuden mitta

19

hitler

Julkaistu ensimmäisen kerran National Vanguard -lehden numerossa 110. Maaliskuu–huhtikuu 1989.

Tämän vuoden (1989 suom. huom.) 20. huhtikuuta on aikamme suurimman miehen 100. vuosipäivä. Miehen, joka oli rohkeampi ja aikaansaavempi kuin muut. Hän asetti tähtäimensä korkeammalle ja saavutti enemmän, hän vaikutti syvemmin ja mahtavammin ihmisten mieliin kuin kukaan muu. Hän oli lähemmässä yhteydessä Elämänvoiman kanssa, voiman, joka täyttää maailmankaikkeuden ja antaa sille tarkoituksen ja päämäärän. Hän palveli Elämänvoimaa enemmän kuin yksikään aikalaisistamme.

Silti hän on aikamme herjatuin ja vihatuin mies. Vain muutamat kymmenettuhannet ympäri maailmaa jakautuneet miehet ja naiset juhlivat hänen syntymäpäiväänsä rakkaudella ja kunnioituksella. Samalla kontrolloidun median kommentaattorit, poliitikot ja kirkonmiehet lausuvat valheitaan ja vihaansa hänestä. Sadat miljoonat ihmiset uskovat nuo valheet.

Mikä on miehen suuruuden mitta?

Vain kaikkein sivistymättömin ja dogmaattisin demokraatti yhdistäisi suuruuden suosioon, vaikkakin kysyessä keskivertokansalaisilta heidän valintaansa vuosisadan suurimmaksi mieheksi merkittävän osan äänistä keräisi Elvis Presley, John Kennedy, Billy Graham, Michael Jackson ja useat muut erittäin tunnetut “kevytsarjalaiset” – karismaattiset viihdyttäjät politiikan, musiikin ja urheilun alueilta.

Vakavammin äänestävät kansalaiset ohittaisivat kevytsarjalaiset ja valitsisivat henkilöitä, jotka ovat muuttaneet maailmaa jollakin tavalla. Kuulisimme ehdokkaista kuten Franklin Roosevelt (“hän pelasti maailman fasismilta”), Albert Einstein (“hän opetti meitä maailmankaikkeuden rakenteesta”) ja Martin Luther King (“hän auttoi meitä saavuttamaan rodullisen tasa-arvon”), riippuen siitä, onko henkilökohtainen kiinnostuksen kohde suuntautunut enemmän politiikkaan, tieteeseen vai rodulliseen rappioajatteluun.

Mikäli kysyttäisiin vuosisadan pahinta, vihatuinta ja negatiivisimmin vaikuttanutta miestä, ainakin kolme neljäsosaa sini- ja valkokauluskansalaisista äänestäisi yhtä miestä: Adolf Hitleriä. Tämä heijastaa enemmän kontrolloidun median luomaa kuvaa kuin hyvin tietoista ja perustelua kuvaa hänestä.

Kaikki nämä seikat tuovat esille mielenkiintoisia kysymyksiä. Esimerkiksi kuinka olemme tulleet nykyiseen tilanteeseen, jossa kansamme, planeettamme ja rotumme kohtalo on annettu äänestäville massoille, joiden arvostelukykyyn vaikuttaa se, mitä tulee tv:stä parhaaseen katseluaikaan. Kun tiedämme, kuinka helposti massat ovat johdettavissa harhaan, yhtä merkittävä kysymys on, miksi käytännössä koko viihde- ja massamedian on annettu valua sellaisen rodun käsiin, jonka intressit asettuvat täysin vastakkain omien intressiemme kanssa.

adolfhitler-1

Ehkä vielä tärkeämpi kysymys pohdittaessa suuruuden käsitettä on, kuinka arvojärjestelmämme on kääntynyt päälaelleen. Franklin Rooseveltiä pidetään sankarina ja Adolf Hitleriä pahuuden ruumiillistumana. Kieroutuma käsittää massojen ohella enemmistön älyllisellä riippumattomuudellaan ylvästelevästä “sivistyneestä” eliitistä.

Mittaammepa suuruutta luonteenlaadun tai saavutusten perusteella, Adolf Hitlerin suuruus oli korkeaa luokkaa rotumme perinteisillä standardeilla. Emme tietenkään voi tehdä vertailuja kaikkien Matti Meikäläisten kanssa, joilla ei ole minkäänlaisia näkyviä saavutuksia heidän mahdollisesta potentiaalistaan huolimatta. Kun Hitleriä verrataan 20. vuosisadan muihin poliittisiin johtajiin, hän on kuin jättiläinen kääpiöiden joukossa.

Arkipäiväisellä tasolla voimme verrata Hitlerin askeettisia elämäntapoja Winston Churchillin yleiseen juopotteluun ja hedonismiin, tai henkilökohtaista lojaalisuutta tovereita kohtaan Joseph Stalinin tapaan murhata entiset toverinsa potentiaalisina kilpailijoina, kun heistä ei enää ollut hänelle mitään hyötyä. Adolf Hitlerin suoraa, avointa ja vilpitöntä käytöstä voi myös verrata Franklin Rooseveltin petolliseen juonitteluun.

Henkisellä tasolla Hitlerin ero aikalaisiinsa nähden oli vielä silmiinpistävämpi. Hitler oli alusta alkaen mies, jolla oli tehtävä. Elämänsä alusta loppuun läheisten ihmisten lausunnot puoltavat vähemmän läheisten ihmisten havaintoja: Hitlerillä oli mystinen tunne kohtalosta, tunne korkeammasta voimasta, joka kutsui häntä omistamaan elämänsä rotunsa palvelemiselle.

Hänen lapsuuden toverinsa August Kubizek on esittänyt erikoislaatuisia todisteita ajalta, jolloin Hitler oli 16-vuotias (August Kubizek, Adolf Hitler, mein Jugendfreund [Graz, 1953], s. 127–35). Ollessaan 20 vuotta myöhemmin vankilassa epäonnistuneesta vallankumouksesta, Hitler kirjoitti ajatuksistaan tavalla, joka osoitti hänen visionsa laajuuden:

“Meidän täytyy taistella turvataksemme rotumme ja kansamme jatkuvuus ja olemassaolo, lastemme tulevaisuus ja veremme puhtaus … jotta voisimme kehittyä täyttämään universumin Luojan määräämän tehtävän.”

 “Jokainen ajatus ja jokainen idea, jokainen doktriini ja kaikki tieto palvelkoon tätä tarkoitusta. Kaikki tutkittakoon tästä näkökulmasta ja käytettäköön tai hylättäköön hyödyllisyytensä mukaan. Tällöin yksikään teoria ei hyydy kuolleeseen doktriiniin, sillä elämä yksistään on se, mitä kaiken tulee palvella…”

“…Kansallissosialistinen filosofia pitää tärkeänä ihmiskunnan rodullista pohjaa. Pääperiaatteet ovat vain keinoja saavuttaa päämäärä, joka on rodullisen olemassaolon säilyttäminen…”

“Niin kansallissosialistinen elämänfilosofia vastaa luonnon perimmäistä tahtoa, sillä se vapauttaa voimat, jotka johtavat aina vain korkeampaan elämänmuotoon, kunnes parhaimmat hallitsevat planeettaa ja kaikkea sen läheisyydessä.”

“Me kaikki aistimme ihmiskunnan tulevaisuuden ongelmat, jotka vai korkein rotu hallitessaan koko planeettaa on kykenevä ratkaisemaan…”

“Kansallissosialistisen valtion korkein tarkoitus on säilyttää alkuperäinen rodullinen aines, joka synnytti kulttuurin ja loi kauneuden ja arvon korkeammalle ihmisyydelle. Me arjalaiset käsitämme valtion ainoastaan elävänä organismina, joka ei vain huolehti kansan säilymisestä, vaan kehittää kansan hengellisyyttä ja ihanteita kohti korkeimpaa vapautta…”

“Kansallissosialistisen valtion täytyy nostaa avioliitto-instituutio rodullisesta rappiotilasta pyhäksi sakramentiksi, jotta jälkeläisemme olisivat jumalankaltaisia luomuksia eivätkä kuvottavia ihmisen ja apinan välimuotoja…”

“Sen täytyy tehdä rodusta elämän keskipiste. Sen täytyy huolehtia rodun puhtaudesta. Lasten täytyy olla kansan arvokkain aarre. Vain terveiden tulee saada lapsia…”

“Kansallisen valtion täytyy pitää huolta siitä, että nuorisoa sopivalla tavalla kasvattamalla saadaan tämän maapallon viimeisten ja suurimpien ratkaisujen varalle säilytetyksi terve ihmissuku.”

“Kuka haluaakaan parantaa läpikotaisesti mädän ja sairaan aikakautemme, täytyy ensin selvittää sairauden aiheuttajat. Tämän tulisi olla kansallissosialistisen liikkeen tehtävä: työntää syrjään kaikki ahdasmielisyys ja kerätä kansakuntamme joukosta ne voimat, jotka kykenevät toimimaan uuden elämän filosofian esitaistelijoina…”

“Emme ole niin yksinkertaisia, että uskoisimme täydellisen ajan ikinä koittavan. Tämä ei silti poista velvollisuutta korjata tiedostettuja virheitä, voittaa heikkouksiamme ja tavoitella täydellisyyttä. Kylmä todellisuus itsessään luo liian paljon rajoitteita. Siitä syystä ihmisen täytyy aina pyrkiä palvelemaan itseään suurempaa päämäärää eikä lannistua vastoinkäymisistä. Eihän oikeusjärjestelmääkään hylätä siksi, että virheitä sattuu, tai lääkkeitä siksi, että aina tulee olemaan sairauksia niistä huolimatta.”

“Me kansallissosialistit tiedämme olevamme vallankumouksellisia nykyisessä maailmassa. Ajatuksemme ja toimintamme eivät saa missään nimessä määräytyä sen mukaan, arvostaako aikamme niitä vai ei. Sitoudumme vain tunnustamaamme totuuteen.” (Taisteluni)

Hitlerin vastustajat Churchill ja Roosevelt olivat puoluepoliitikkoja poliitikkojen mielin ja sieluin. Suuret persoonattomat päämäärät, kuten totuus, eivät merkinneet heille mitään. Ainoa heille tärkeä asia oli heidän aikakautensa hyväksyntä: vaalien tulokset, lehdistön suosio ja äänet. Ainoastaan Stalin jakoi jossain määrin Hitlerin ajatuksen persoonattomasta ideologiasta. Stalinin palvelema ideologia oli kuitenkin vieras ja tuhoisa juutalainen marxismi. Kun Hitler palveli Elämänvoimaa edelläkävijän vaistoillaan, Stalin palveli marxismia byrokraattina ja teurastajana. Elämänkaarien vertailu johtaa samanlaiseen järjestykseen kuin suuruuden vertailu. Churchill ja Roosevelt syntyivät poliittiseen yläluokkaan. He työskentelivät järjestelmässä vuosi toisensa jälkeen omaa etuaan tavoitellen. Ainoastaan sattuma, ei heidän omat ansionsa, tarjosi heille paikan maailman historiassa.

Stalin raivasi tiensä historiaan suuremmassa määrin kuin kumpikaan hänen länsiliittolaisistaan, ja hän oli selkeästi vahvempi kuin kumpikaan heistä. Hän oli kova, armoton, äärettömän viekas ja täysin määrätietoinen voittamaan kaikki esteet tieltään. Silti hänen kamppailunsa vallasta ja asemasta rajoittui bolshevikkipuolueeseen ja sen edeltäjiin. Hän oli taitava virkamies ja vallankaappaaja, ei keksijä tai uuden luoja.

Vain Adolf Hitler aloitti kirjaimellisesti tyhjästä, ja yli-inhimillisen tahdonvoimansa avulla hän loi fyysisen pohjan haaveensa toteutumiselle. Toipuessaan vuonna 1918 veteraanien sairaalassa brittien myrkkykaasuhyökkäyksestä hän teki päätöksen siirtyä politiikkaan palvellakseen haavettaan. Hän oli 29-vuotias invalidi, jolla ei ollut rahaa, perhettä, ystäviä, suhteita, akateemista koulutusta tai kokemusta. Liberaalit, juutalaiset ja kommunistit hallitsivat hänen maataan, tehden hänestä ja kaikista hänen potentiaalisista tukijoistaan ulkopuolisia.

Viisi ja puoli vuotta myöhemmin hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan poliittisen toimintansa takia, jolloin hänen vihollisensa luulivat sen tarkoittavat loppua hänelle ja hänen liikkeelleen. Alle yhdeksässä vuodessa tuomionsa julistamisesta hän oli Saksan kansleri, Euroopan vahvin ja kehittynein maa hallinnassaan. Hän rakensi kansallissosialistisen liikkeen ja johti sen voittoon syrjäyttäen koko oppositiossa olleen eliitin: konservatiivit, liberaalit, kommunistit, juutalaiset ja kristityt.

Päästyään valtaan hän nosti Saksan talouslamasta (samanaikaisesti soppajonojen pysyessä Rooseveltin johtamassa Amerikassa), stimuloi tieteellistä ja taiteellista luovuutta palauttaen Saksan tilaan, jota muut kansakunnat ihailivat (tai jossain tapauksissa vihasivat ja halveksivat). Tapaus on historiassa ainutlaatuinen, ja jopa niiden, jotka eivät ymmärrä hänen luomisensa todellista merkitystä, täytyy tunnustaa tosiasiat.

Mikä oli Hitlerin aikaansaannosten todellinen merkitys? Yksi hänen suurimmista ihailijoistaan, Savitri Devi, on vastannut kysymykseen:

Kansallissosialismin idea ei käsitä vain Saksaa ja meidän aikaamme, vaan koko arjalaisen rodun ja ihmiskunnan kaikkina aikakausina … Se on tapa, jolla luonto ilmaisee elämän ja luomisen salaperäistä ja pettämätöntä viisautta: ikivanhojen metsien, merten syvyyksien ja avaruuden pimeiden syövereiden persoonatonta viisautta … Adolf Hitlerin suurin ansio on luonnon viisauden palauttaminen käytännönläheisten, maailmanlaajuisten uudistusten pohjaksi ylikansoituksen, ylisivilisoitumisen ja teknisen ylikehittyneisyyden vaivaamassa maailmassamme. Aikana, jolloin ihmisen lapsellinen usko ”kehitykseen” tai “älykkyyteen” sekä rikolliset pyrkimykset alistaa luonto ovat voimissaan.” (Savitri Devi, The Lightning and the Sun [National Socialist World No. 1, s. 61])

Arkisemmin ilmaistuna Hitlerin aikaansaannokset – verrattuna aikalaisiinsa – olivat politiikan, talouden ja nationalismin yläpuolella. Hän valjasti voimakkaan modernin valtion palvelemaan rotuamme, jotta rotumme voisi kehittyä palvelemaan Elämänvoimaa. Terävät ja idealistiset nuoret miehet joka puolelta Eurooppaa – ja monista maista Euroopan ulkopuolelta – huomasivat tämän ja halusivat palvella häntä ja taistella hänen asiansa puolesta, huolimatta kapeakatseisten maanmiestensä halveksinnasta. SS, vailla vertaistaan eliittijoukkojen historiassa, piti sisällään II maailmansodan lopussa enemmän ei-saksalaisia kuin saksalaisia sotilaita.

Sotaa pidetään Hitlerin suurena epäonnistumisena – vastustajiensa mukaan jopa osoituksena hänen kyvyttömyydestään. Sota kuitenkin todisti hänen ihmisyytensä. Hän ei ollut jumala; vaikka Luoja olisikin toiminut hänen kauttaan, ei hän kyennyt tekemään ihmetekoja. Hän ei kyennyt puolustamaan itseään ikuisesti lähes koko maailman liittoutuessa totaaliseen sotaan häntä ja hänen luomustaan vastaan, palauttaakseen “normaaliuden” tilan. Tästä huolimatta hän saavutti enemmän kuin yksikään hänen vihollisistaan.

Lopulta tärkeintä määrittäessä Adolf Hitlerin suuruutta ei ole se, voittiko hän sodan vai ei, vaan se, palveliko hän vai hänen vihollisensa Elämänvoimaa. Voimme katsella ympärillemme ja todeta, etteivät kyseessä olleet ainakaan ne, jotka palvelivat “totuutta” ja “kehitystä”.

[author] [author_image timthumb=’off’]http://i51.photobucket.com/albums/f378/Kvisler/william-pierce-1.jpg[/author_image] [author_info]William Luther Pierce (1933–2002) oli amerikkalainen ydinfyysikko, kirjailija ja poliittinen aktivisti. Hän perusti National Alliance -nimisen järjestön 1970-luvulla ja toimi sen johdossa aina kuolemaansa saakka. [/author_info] [/author]

19 KOMMENTIT

  1. Valkoisen rodun suurimman sankarin ja tiennäyttäjän muistoa kunnioittaen ja elävöittäen!

    “Pohjoisessa Suomi taistelee, todellinen sankareiden maa, jonka laajassa tilassa se luottaa omaan voimaan, omaan urhoollisuuteen ja periksiantamattomuuteen.” -A.H. 3.10.41

    • Artikkeli on hieno siksi, että siinä ei esiinny kirjoitusvirheitä.

      Historiallisia asiavirheitä sitäkin enemmän.

  2. Kunnioitus suurelle valtion päämiehelle kautta aikain. Suuri esimerkki nykypäivän kansallissosialistille.

  3. Loistavasti käännetty artikkeli Pierceltä, pidän tätä tekstiä itse yhtenä hänen ehdottomasti parhaimmista. Lisäksi tekstin voi esittää helposti myös ihmisille, jotka tapaavat vierastaa A.H:n “hehkutusta” ilman aivopesun poispyyhkivää *perustelua*.

    Tämän verran muuttaisin käännöksestä (viimeinen virke):

    “And what will count in the long run in determining Adolf Hitler’s stature is not whether he lost or won the war, but whether it was he or his adversaries who were on the side of the Life Force, whether it was he or they who served the cause of Truth and human progress. We only have to look around us today to know it was not they.”

    se voitaisiin korjata muotoon:

    “Lopulta tärkeintä määrittäessä Adolf Hitlerin suuruutta ei ole se, voittiko hän sodan vai ei, vaan se, palveliko hän vai hänen vihollisensa Elämänvoimaa. Voimme katsella ympärillemme ja todeta, etteivät kyseessä olleet ainakaan hänen vihollisensa”

    Muuten hienoa jälkeä!

  4. “Hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen.”
    -Risto Ryti

  5. Sleipnir:
    “Opa, ich vermisse Dich”

    “Die Oma sagt Du varst ein held und gabst dein leben fur das Land
    Ihre tränen lugen nicht
    Und zu gern hätte ich Dich gekannt”

  6. Käännös edelliseen:

    Osa lyriikasta mielestäni hyvin vaikuttavasta, melodisesta Sleipnirin kappaleesta, jossa kuvataan isoäidin (Oma) ja lapsenlapsen tapaamisesta sekä isoisän (Opa) muistosta.

    Kappale jää elämään jo kertakuuntelulla.

    Sleipnirin kappaleet ovat aitoja, sydäntäraastavan aitoja.

    Paljon Onnea Syntymäpäiväsankarille!

  7. Helkkari, sitten vielä se käännös:

    “Isoisä, kaipaan Sinua”

    “Isoäiti sanoo, että olit sankari ja annoit elämäsi Isänmaan puolesta
    Isoäidin kyyneleet eivät valehtele
    Ja niin mielelläni olisin Sinut tuntenut”

  8. Kun muistelemme tätä suurta päämiestä niin ei kannata haikailla menneitä aikoja sillä ne ovat menneitä. Meidän tulee asettaa samanlaiset tavoitteet itsellemme nykypäivänä. Nykypäivänä on mahdollista kasvaa henkisesti yhtä suureksi kuin Toimitusjohtaja. Ja ehkä joka kansainvölisesti yhtä suureksi johtajaksi joka rakastaa sisariaan ja veljiää. Kaikkia niitä jotka ovat valmiita tekemään työtä yhteisen paremman tulevaisuuden puolesta.

    Ne jotka eivät ole, niitä ei ole syytä pelastaa. Ne ovat itse oman kohtalonsa valinneet. Vanha sanonta:”Ei luoja laiskoja elätä” pitää paikkansa tänäkin päivänä. Toimitusjohtaja näytti meille polun jota kulkea pois kurjuudesta. Se polku ei aina ole lavea tai helppo. Mutta sitä seuraamalla on mahdolllista löytää “Shangri La”. Siksi meidän jokaiset tulee joka päiväisessä elämässä seuata tuota polkua joka joktaa parempaan ja valoisampaan tulevaisuuteen.

Comments are closed.