Suomen Vastarintaliikkeen vuosi 2014

Vuonna 2014 Vastarintaliikkeen pääkaupunkiseudun aktivistiryhmä aloitti säännöllisen katuaktivismin, mikä tarkoitti, että jalkauduimme suomalaisten pariin vähintään kerran kuussa. Selvästi aiempaa aktiivisempi julkinen toiminta merkitsi muun muassa sitä, että vuoteen 2013 verrattuna sivujemme kokonaiskävijämäärä lähes kaksinkertaistui.

Paikallisen katutoiminnan lisäksi järjestimme pitkin vuotta erilaisia kampanjoita, joista näkyvimmät olivat kevään kansanmurhan vastainen viikko sekä syksyn katupartiointi maahanmuuttajarikollisuutta vastaan. Toiminta on tuottanut näkyviä tuloksia, sillä syyskuussa Suomen sisäministeriö ilmoitti sisäisen turvallisuuden ohjelmassaan, että Suomen Vastarintaliike kasvaa. Olemme tahtoneet osoittaa esimerkillämme kaikille suomalaisille, ettei kotimaan rappiota tule seurata toimettomana sivusta, vaan maahanmuuttorikollisuuden kaltaisiin ongelmiin voi puuttua järjestäytyneesti. Suomen eliittiä kehitys ei ole miellyttänyt, vaan esimerkiksi Helsingin poliisi on ilmoittanut tehostavansa vuonna 2015 toimintaansa muun muassa “äärioikeiston katupartioinnin” vuoksi.

Vaikka eliitin suhtautuminen katutoimintaan on ollut nuivaa, ovat monikulttuurisesta arjesta kärsivät tavalliset suomalaiset lähettäneet meille vuoden kuluessa runsaasti positiivista palautetta. Vuonna 2014 julkisuudessa on puhuttu paljon kansan pirstoutumisesta, “ääri-ilmiöiden” noususta ja paluusta sotienväliseen aikaan. Toden totta, Elias Simojoen Sinimustille pitämässä 1935-vuoden puheessa on jotain kovin tuttua – mutta vain myönteisessä mielessä:

“Se nuoriso, jonka on temmannut mukaan uusi kansallinen elämänkatsomus, tuntee taistelevansa kansallisen vapaudenajatuksen puolesta. Tämä kansallinen vapausliike tahtoo vapauttaa Suomen kansan vieraasta rodusta, vieraasta kulttuurista, puolueista [ja] puoluejohtajista…”

Suomalaisten tyytymättömyyttä on kanavoinut tänä vuonna kirjava joukko lyhytkestoisia kansanliikkeitä, jotka tukahtuivat, koska niillä ei ollut pitkäjänteisyyttä, strategiaa tai kokonaisvaltaista vastausta Suomen kulttuurillisiin, taloudellisiin ja väestöllisiin ongelmiin. Tunnetuin kuluneen vuoden protestiliikkeistä oli keväällä syntynyt Nyt Saa Riittää, joka alkoi näyttävästi mutta kuihtui kokoon kesän päättyessä. Vastarintaliikkeen aktivistipäivillä pidetyssä esitelmässä painotettiinkin kokonaisvaltaisen yhteiskunnallisen ohjelman rakentamista. Yhä useampi vanhoihin puolueisiin pettynyt etsii Suomessakin uutta poliittista kotia. Mikäli kansallismieliset tahtovat olla uskottava vaihtoehto, on meidän ehdottomasti terävöitettävä poliittisia linjauksiamme muihinkin ilmiöihin kuin esimerkiksi maahanmuuttoon. Raivokas julkinen keskustelu elinkeinoelämän vaatimasta röyhkeästä leikkauspolitiikasta ja toisaalta laiskistuneiden suomalaisnuorten hiipuvasta työmoraalista suorastaan huutaa kolmannen tien talouspoliittista vaihtoehtoa. Tämä on meille suuri mahdollisuus.

Kansallismielisen populismin tilalle on nyt arvokas tilaisuus tarjota radikalismia, sillä perussuomalaisten kannatus sukeltaa. Puolue ei onnistunut lainkaan täyttämään 2011 vaalijytkyn lupauksiaan, vaan on käytännön politiikallaan osoittanut edustavansa EU-johtoista monikulttuurista finanssikapitalismia muiden puolueiden tavoin. Kun perussuomalaiset tarjoavat Suomen nuorisolle rasisminvastaisuutta, pasifismia ja sukupuolivähemmistöjä, tarjoamme me rehellisiä ratkaisuja Suomen kansan, ympäristön ja talouden pelastamiseksi.

Vuosi 2014 alkoi vauhdikkaasti tammikuun katuaktivismilla Vantaalla, kun aktivisteja uhkaillut monikulttuurisuusfanaatikko aloitti nujakan. Aktivistit olivat saapuneet Myyrmäkeen paikallisen asukkaan pyynnöstä, sillä maahanmuuttajien rikollisjengien lisääntyminen on herättänyt huolta suomalaisissa. Palasimme Vantaalle uudelleen myös maaliskuussa ja elokuussa, jolloin monet paikalliset tunnistivatkin jo järjestön lipun.

Keväällä liike nousi otsikoihin jälleen Porin vapputempauksen myötä; aktivistit ripustivat jättikokoisen banderollin kerrostalon seinään ja muistuttivat vappukansaa kansallismielisestä vaihtoehdosta. Porin poliisi on suhtautunut alusta lähtien hieman hysteerisesti järjestöön, joten kaikki aktivistit otettiin kiinni epäiltyinä monista tuulesta temmatuista rikoksista, kuten “kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” – vaikka aktivistit eivät maininneet puheessaan maahanmuuttajia tai mitään muutakaan ihmisryhmää sanallakaan! Suurin osa rikosepäilyistä ei johtanutkaan syytteisiin, mutta syyttäjä vaatii edelleen muun muassa, että valtion on takavarikoitava järjestön banderolli. Vasemmiston ummehtuneen vappupuheen keskeyttänyt räväkkä tempaus sai paljon kiitosta suomalaisilta ja kansallismieliset julkaisut kirjoittivat siitä myös ulkomailla.

Kevään kohokohta oli kansanmurhan vastainen kampanja, joka järjestettiin samaan aikaan YK:n “rasisminvastaisen viikon” kanssa. Tiedotimme intensiivisesti suomalaisia muun muassa Etelä-Afrikan valkoisten painajaismaisesta arjesta; rotuerottelujärjestelmän kaatumisen jälkeen mustat ovat murhanneet jo yli 70 000 valkoista rasistisissa iskuissa, minkä lisäksi Etelä-Afrikasta on tullut maailman raiskauskeskus. Haastoimme viikolla Punaisen Ristin ja koululaitoksen väitteet “rasismin” juurista ja valkoisten syyllisyydestä. Muistutimme, ettei monikulttuurisuus ole toiminut koskaan historian aikana, vaan se on johtanut väkivaltaan, kulttuurien kuolemaan ja yhteiskuntien tuhoon. Kysyimme suomalaisilta, tahdommeko todella kulkea samaa polkua kuin Etelä-Afrikan valkoiset. Suomalaiset pystyivät myös lataamaan kampanjamateriaalia sivuiltamme ja levittämään sitä omatoimisesti. Kampanja toi sivuillemme toistakymmentätuhatta uutta kävijää ja se poiki myös yhteydenottoja jäsenyydestä kiinnostuneilta kansallismielisiltä.

Valtakunnallisten kampanjoiden lisäksi paikalliset ryhmät järjestivät totuttuun tapaan paljon oma-aloitteista toimintaa eri puolilla Suomea. Aktivismiraporttiarkistosta voi selata tarkemmin ryhmien kuluneen vuoden toimintaa, johon kuului muun muassa lukuisia patikointi-, selviytymis-, kalliokiipeily-, suunnistus-, kamppailulaji-, paikallismatkailu- ja kulttuuritapahtumia. Suuri osa tapahtumista oli avoimia myös järjestön ulkopuolisille kansallismielisille. Kohokohtiin kuului huhtikuun viikonlopun mittainen selviytymiskurssi luonnossa, joka oli jatkoa toimintakeskus Kodissa pidetylle teoriakurssille.

Paikallista yhteiskunnallista aktivismia puolestaan järjestettiin tänä vuonna Heinolassa, Pudasjärvellä, Nurmijärvellä, Lahdessa, Järvenpään kevätmarkkinoilla, Lohjalla, pakolaiskunta Punkalaitumella ja Neste Oil Rallya juhlistaneessa Jyväskylässä. Heinolassa ja Nurmijärvellä monikulttuurisuus on kuuma puheenaihe, sillä päättäjät ovat valtion tukien toivossa vaatineet kuntiin pakolaisia. Kunnallispoliitikkojen kannalta on yhdentekevää, elävätkö maahanmuuttajat veronmaksajien kustannuksella, sillä valtion tukiraha valtuustoille riippuu asukkaiden määrästä eikä laadusta. Vastarintaliike on ollut ainut järjestö, joka on protestoinut kunnissa julkisesti pakolaisvirtaa vastaan.

Pudasjärvellä kävimme tutustumassa paikalliseen vastaanottokeskukseen ja keskustelimme kuntalaisten kanssa aiheesta. Kunta tyhjensi esimerkiksi mielenterveyspotilaiden asuntolan ja vanhainkodin, jotta niihin saatiin asutettua pakolaisia. Monet uskovat, että päättäjillä oli sama motiivi, kun he tyhjensivät keskustassa sijaitsevan suuren peruskoulun. Radikaalille sanomalle oli tilausta, sillä Pudasjärvellä esimerkiksi perussuomalaiset eivät edes kelpuuta “pakolaisvastaisia” ehdokkaita listoilleen.

Ryhmät järjestivät pienkampanjoita sekä historiallisista että ajankohtaisista aiheista. Etenkin Porissa, Loviisassa ja Oulussa levitettiin paljon huumeidenvastaista materiaalia. Loviisassa paikallislehti Östra Nyland julkaisi Vastarintaliikettä käsittelevän artikkelin, jossa haastateltiin Vantaan poliisia, suojelupoliisia sekä helsinkiläistä “ääriliikkeiden asiantuntijaa”. Turussa osoitettiin tukea sekä Ruotsissa vangituille kansallismielisille että Israelia vastaan taisteleville palestiinalaisille. Vastarintaliike on tukenut tänä vuonna myös Kosovon serbiväestöä. Suomen katukuvaan levitettiin lisäksi materiaalia historiallisten merkkihenkilöiden kunniaksi. Helmikuussa muisteltiin murhattua SA-mies Horst Wesseliä ja huhtikuussa Hitlerin syntymäpäivää. Julkaisimme myös uusintapainoksen Mika Waltarin suomentamasta vauhdikkaasta Horst Wessel -kirjasta, jonka voi hankkia Kadulle.comista. Myös Suomen itsenäisyystaistelijoita, kuten Eugen Schaumania ja Paavo Susitaivalta, muistettiin. Eurovaalien alla suomalaisia muistutettiin valtapuolueiden petollisuudesta.

Verevän aktivismin vuoksi järjestön toimintaa käsiteltiin läpi vuoden valtamediassa, ehkäpä hieman yllättäen jopa Seiskan ja Seuran kaltaisissa laatujulkaisuissa. Laatujournalismia tarjosi myös MTV3, joka väitti Oulun aktivistiryhmän “rampauttaneen” laittomien maahanmuuttajien salaisesti toimivan terveysklinikan. Kuten edellisenä vuonna, myös 2014 Vastarintaliikkeen kamppailulajiharjoituksia on julkisuudessa vaadittu kiellettävän. Vasemmistoliiton viimeiseksi toivoksi tituleerattu Li Andersson yritti painostaa Porin kaupunkia kieltämään paikallisen aktivistiryhmän kuntopiirin. Vasemmiston harmiksi kaupunki ilmoitti, ettei asukkaiden liikunta ole kenenkään etujen vastaista. Verkkosivujemme vuoden luetuimpiin uutisiin lukeutuivatkin humoristiset tosielämän kertomukset vasemmiston “rasisminvastaisesta” toiminnasta: “Rasisminvastainen viikko sai erikoisen käänteen Porissa” ja “Suomen äärivasemmisto uhkaili jälleen väärän asunnon asukasta”.

Liike nousi otsikoihin myös syyskuussa, kun muun muassa sanomalehti Kaleva uutisoi “uusnatsijärjestön johtajan” todistavan Magneettimedian oikeudenkäynnissä. Suomen juutalaiset ovat jo muutaman vuoden ajan yrittäneet saada ylivieskalaislähtöisen julkaisun kielletyksi, minkä vuoksi Kansallinen Vastarinta on seurannut tiiviisti lehden oikeudenkäyntejä. Järjestön näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja ulkomaisilla verkkosivuilla on lisääntynyt etenkin syksyn myötä. Muun muassa tunnettu kansallismielinen verkkoradio Renegade Broadcasting haastatteli Vastarintaliikettä syksyllä.

Turun toimintakeskus Koti uudisti ilmettään ja on aktiivisempi kuin koskaan. Säännöllisen nyrkkeilytreenin lisäksi toimintakeskus on järjestänyt muun muassa erilaisia luentoja ja vierailuja. Toukokuussa Kodissa järjestettiin Irlannin vallankumouksellista taistelua käsittelevä esitelmä- ja elokuvatilaisuus. Syyskuussa taas järjestettiin tapahtuma, jossa käsiteltiin muun muassa poliisin toimintaa, lainsäädäntöä ja realistista itsepuolustusta.

Vuoden teemaksi Kodissa muodostui kansallismielisen aktivismin nykytila Saksassa. Heinäkuussa Koti järjesti matkakertomustapahtuman, sillä Vastarintaliikkeen aktivisteja oli osallistunut kahteen suureen mielenilmaukseen Saksassa: Plauenin vappumarssiin ja Tag der deutschen Zukunft -marssiin kesäkuussa. Lue lisää Tag der deutschen Zukunftista ja Der Dritte Weg -puolueesta täältä ja täältä! Marraskuussa Kodissa vieraili puolestaan Jugend für Pinneberg -ryhmän aktiiveja, jotka pitivät esitelmän toiminnastaan. Lisää Saksasta kuultiin itsenäisyyspäivänä, kun dresdeniläinen Maik Müller kertoi kotimaansa mielenosoituskulttuurista. Matkailu ei rajoittunut tähän, sillä elokuussa aktivisteja matkusti Ruotsin Vastarintaliikkeen järjestämille Pohjola-päiville.

Vuosi 2014 huipentui loppuvuodesta, kun pääkaupunkiseudun kaduilla alkoi käydä kuhina. Syyskuun lopulla järjestimme toimintapäivän Helsingissä. Päivä alkoi kaupungin keskustassa pidetystä talousaiheisesta katutapahtumasta, jota seurasi luentotilaisuus. Päivän teemana oli työllisyys sekä kansallismielisen asema työelämässä.

Lokakuussa maahanmuuttajajengien suomalaisvastainen väkivalta nousi otsikoihin. Maahanmuuttajat olivat pahoinpidelleet julmasti kymmeniä suomalaislapsia ja -nuoria. Uhrit oli valikoitu heidän heikkoutensa ja syntyperänsä perusteella. Suomalainen media ja poliisi olivat järjestelmällisesti valehdelleet rikosaallosta, jotta uutinen ei särkisi tarkoin varjeltua illuusiota monikulttuurisuuden eduista. Monet suomalaiset alkoivat puhua katupartioinnista, mutta Vastarintaliike oli ainoa järjestö, joka siirtyi sanoista tekoihin. Partiotoiminta sai erittäin paljon julkisuutta, ja siitä syntyi spontaani kolme viikkoa kestänyt kampanja. Siinä, missä kansanmurhan vastainen kampanjamme toi sivuille toistakymmentätuhatta uutta kävijää, synnyttivät turvapartiopäivitykset noin 100 000 uuden lukijan piikin. Facebookissa partiopäivitykset tavoittivat satojatuhansia käyttäjiä. Jopa valtamedian jatkuva valehtelu katupartion toiminnasta kääntyi Iltalehden toimittajan räikeän ylilyönnin vuoksi Vastarintaliikkeelle pr-voitoksi. Turvapartiokampanjan taustoista voi lukea artikkelista “Katuturvaa ja suomalaisapua”. Suomalaisaputoimintaamme kuului tänä vuonna myös verenluovutus sekä joululahjoitus eläinsuojelujärjestölle.

Itsenäisyyspäivänä monet järjestöstä osallistuivat isänmaalliseen 612-soihtukulkueeseen, minkä lisäksi järjestimme kansallismieliset itsenäisyyspäiväjuhlat. Juhlissa oli puhujia Suomesta, Saksasta ja Italiasta. 612-kulkue oli ainutlaatuinen tapahtuma Suomen poliittisessa lähihistoriassa ja osuva huipennus onnistuneelle vuodelle. Marssin järjestänyt 612.fi-ryhmä on luvannut järjestää tapahtuman myös tulevina vuosina, joten pohja erittäin tervetulleelle perinteelle on rakennettu. Vuoden viimeinen katutapahtuma järjestettiin joulun alla Turussa hilpeällä asenteella.

Aktivistien lisäksi korvaamattoman arvokasta työtä kuluneen vuoden aikana ovat tehneet Kansallisen Vastarinnan toimitus, tukijäsenemme sekä Kadulle.com-kannatuskauppa, joka on edustanut Vastarintaliikettä myös järjestöön sitoutumattomissa tapahtumissa. Suuri kiitos myös kaikille järjestöön vielä liittymättömille ystäville, jotka ovat osallistuneet avoimeen toimintaamme tänä vuonna! Ensi vuodesta on tulossa Suomen politiikassa erityisen vilkas, joten Vastarintaliike tullaan näkemään lukuisien kaupunkien kaduilla!

Hyvää uutta vuotta! Liity vastarintaan!

Juuso Tahvanainen