Koti Artikkelit Historia Sotahistoriaa Hämeenlinnassa

Sotahistoriaa Hämeenlinnassa

3

parola88

Suomen Vastarintaliike järjesti Hämeenlinnassa museokierroksen, jossa tutustuttiin sekä Parolassa sijaitsevaan panssarimuseoon että Hämeenlinnan keskustassa olevaan Museo Militariaan.

Aloitimme päivän panssarimuseolta, jonne meille oli varattu myös opas kertomaan hieman tarkempaa tietoa museon tankeista ja esineistä.

Kierros aloitettiin esittelemällä koulutuksessa käytettyä T-54-taistelupanssarivaunua, josta oli poistettu osa panssaroinnista koulutuksen helpottamiseksi. Ensimmäiset T-54-tankit hankittiin Suomen puolustusvoimille vuonna 1959 ja niiden poistaminen palveluskäytöstä aloitettiin vasta vuonna 1991. Tämä oli varmasti hyvä asia, sillä ensimmäiset tankit oli valmistettu jo vuonna 1947 ja ne olivat jo auttamattomasti vanhanaikaisia.

parola2

T-54:n jälkeen olikin esittelyvuorossa hieman vanhempi tankki, Renault FT modèle 1917. Kuten nimestä voi päätellä, oli malli otettu käyttöön vuonna 1917. Se on maailman ensimmäisiä panssarivaunuja, joissa tykki oli asennettu rungon päällä pyörivään torniin. Tornin kääntämiseen ei käytetty moottoria, vaan tankin johtaja, joka toimi myös ampujana, käänsi sitä lihasvoimin. Tankissa oli vain kaksi miehistön jäsentä – ajaja sekä johtaja/ampuja.

Suomeen vaunuja hankittiin vuonna 1919 32 kappaletta, ja se olikin puolustusvoimiemme ensimmäinen panssarivaunutyyppi. Tankit kuitenkin vanhentuivat nopeasti tekniikaltaan, ja talvisodassa niitä käytettiin enää vain lähinnä maahan kaivettuina kiinteinä pesäkkeinä.

parola3

Seuraavaksi tarkempaan esittelyyn tuli englantilaisvalmisteinen Vickers-Armstrong 6-ton -tankki, jota Suomi tilasi kokeiltavaksi vuonna 1933. Kenttäkokeiden jälkeen niitä päädyttiin tilaamaan 32 kappaletta ilman aseistusta, optisia laitteita ja viestintävälineitä.

Alkuun tankkeihin asennettiin Renault-tankeista siirrettyjä tykkejä sekä konekivääreitä. Myöhemmin niihin asennettiin Valtion Tykkitehtaan valmistamat 37 mm:n panssarivaunukanuunat.

Museossa olevaan Vickers-tankkiin oli maalattu talvisodassa käytetyt sinivalkoraidalliset tunnukset. Neuvostoliitossa valmistettiin Vickers-tankin kopiota vuosina 1931–1941 yhteensä yli 11 000 kappaletta, ja suomalaiset saivatkin näitä tankkeja runsaasti sotasaaliiksi niin talvi- kuin jatkosodassa. Ne muodostivatkin jatkosodan alussa panssarijoukkojemme pääkaluston.

Museon todellisia harvinaisuuksia edusti muun muassa neuvostoliittolaisvalmisteinen BA-10-panssariauto, joka on ainoa alkuperäiskuntoisena säilynyt yksilö maailmassa. Tämän lisäksi auto on vielä ajokuntoinen. Aseistuksena BA-10:ssä on 45 mm:n tykki sekä kaksi kappaletta 7,62 mm:n konekivääriä.

parola4

Saksalaisvalmisteisia tankkeja edusti muun muassa Sturmgeschütz-rynnäkkötykki eli suomalaisittain ”Sturmi”, jonka valmistus aloitettiin Saksassa vuonna 1940. Rynnäkkötykki eroaa tavallisesta taistelupanssarivaunusta siten, ettei siinä ole kääntyvää tykkitornia. Sturmin pääaseena toimi 75 mm:n tykki, jonka lisäksi oli siihen asennettu 7,62 mm:n konekivääri.

Suomeen näitä ostettiin vuosina 1943–1944 yhteensä 59 kappaletta. Vuonna 1943 saapuneet 30 kappaletta sijoitettiin Karjalan kannakselle, missä ne tuhosivat yhteensä 87 vihollispanssarivaunua. Esimerkiksi pihalla olevalla ”Marjatalla” (tankit nimettiin usein vaimojen tai tyttöystävien mukaan) tuhottiin neljä vihollistankkia yhdessä minuutissa.

parola5

Suomalaisvalmisteista kalustoa edusti esimerkiksi kranaatinheittimellä varustettu Patria AMV 8×8 -pyöräpanssariajoneuvo sekä vuodelta 1937 oleva Sisu-merkkinen panssaroitu ajoneuvo, joka oli valmistettu poliisien käyttöön. Rikolliset taisivat olla kovin pahapäisiä 30-luvulla, kun poliisi tarvitsi kolmella konekiväärillä varustetun panssaroidun ajoneuvon.

Kaikki museon tankit eivät toki olleet ”museotavaraa”, vaan löytyipä sieltä myös nykykalustoa, kuten Leopard 2 -taistelupanssarivaunu. Leopard 2:n paino on 55 tonnia ja siinä on V-12-turbodieselmoottori, joka tuottaa 1 479 hv. Tankin huippunopeus on 68 km/h, pituutta sillä on lähes 10 metriä ja leveyttäkin 3,75 metriä. Aseistuksena on 120 mm:n tykki sekä kaksi kappaletta 7,62 mm:n konekivääriä.

Panssarimuseon ajoneuvoja on käytetty myös elokuvissa; esimerkiksi pihalla olevan ISU-152:n (malli tunnetaan myös nimellä Josif Stalin) voi nähdä elokuvassa Tali-Ihantala. Museossa on esillä myös panssaritorjunnassa käytettyä esineistöä kuten saksalaisvalmisteisia panssarinyrkkejä. Niin ikään pienoismalleja, miehistön univormuja ja muuta pienempää tavaraa on esillä museossa, esimerkkinä luutnantti Albert Räsäselle myönnetty Mannerheimin-risti.

Panssarimuseo on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Kannattaa ottaa kierrokselle opas mukaan, jolloin museosta saa huomattavasti enemmän irti kuin sitä itsekseen kiertelemällä.

parola6

Panssarimuseon jälkeen suuntasimme Hämeenlinnan keskustaan, missä kävimme ensin SA-kaupassa. Tämän jälkeen siirryimme Hämeen linnan vieressä olevaan Museo Militariaan. Museossa ovat edustettuina pioneerit ja tykistö, ja lisäksi viestintä- ja näyttelytiloja on kolmessa kerroksessa.

Museossa on myös elokuvasali, jossa esitetään dokumenttifilmejä. Ensimmäisessä kerroksessa ovat näyttelyn vanhimmat esineet, kuten suusta ladattavat kiväärit ja tykit sekä Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiset asepuvut.

parola7 parola8

Ensimmäisessä kerroksessa on myös huomattava määrä jääkärien esineistöä, kuten kunniamerkkejä ja jääkärilippu vuodelta 1916. Niin ikään Pro Patria -sali, jossa on esillä Suomea puolustaneiden miesten ja naisten kunniamerkkejä, on ensimmäisessä kerroksessa.

Toisessa kerroksessa suurin osa esineistöstä on talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikaista. Lisäksi siellä on omat osastonsa myös suojautumisesta kemiallisia aseita vastaan sekä viestien salauksesta. Esillä on muun muassa saksalaisten salakirjoituskone Enigma sekä Nokian 4100-salaajapuhelin.

Kolmannessa kerroksessa onkin jo osin nykyään käytössä olevaa esineistöä. Lisäksi kerroksessa on näyttely Mannerheimista sekä Mannerheim-ristin ritareista.

Pihalta löytyy vielä huomattava määrä tykkejä sekä erilaisia ajoneuvoja. Pihalla on myös tykkihalli, jossa ovat esillä museon historiallisesti arvokkaimmat tykit.

Kiitos kaikille osallistujille antoisasta päivästä sekä erityiskiitos oppaallemme panssarimuseolla!

 

 

Antti Niemi

3 KOMMENTIT

  1. Kiitos Antti artikkelista. Kyseinen reissu oli todella mielenkiintoinen ja mukava. Näitä saisi olla paljon enemmänkin.

  2. Oppaalla riitti hauskoja kaskuja joka tankista ja panssarikauhusta. Panssarijuna oli todella jytky. Ja tietysti on ain vaihtaa kuulumisia tovereiden kanssa. 8/8 reissu.

Comments are closed.