Simon Lindbergin puhe Kristiansandissa

Olemme suomentaneet alle Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtajan Simon Lindbergin puheen, jonka hän olisi pitänyt homojen etujärjestöjen vastaisessa mielenosoituksessa Kristiansandissa, mikäli häntä ei olisi pidätetty Norjan ja Ruotsin rajalla.

Nyt minun pitäisi oikeastaan seisoa Fredrikstadissa ja pitää puhetta mielenosoituksessa, jonka sanoma on “Murskatkaa homojen etujärjestöt”. Miksi en sitten ole siellä? Miksi olen sen sijaan Kristiansandissa?

Kyllä, poliisi antoi meille luvan osoittaa mieltämme Kristiansandissa peruakseen sen kuitenkin paria viikkoa myöhemmin. Viralliset perusteet tälle olivat pelko väkivallasta, kaaoksesta ja levottomuuksista, joista he eivät olisi omien sanojensa mukaan selvinneet. Tämä voikin kuulostaa loogiselta, mutta ensiksi: poliisin tulisi olla tottunut tällaisiin tilanteisiin ja heidän tulisi kyetä noudattamaan perustuslakia ja muita niin tärkeitä demokraattisia sääntöjä.

Toinen, vielä huomionarvoisempi seikka on se, ettei poliisi missään vaiheessa väittänyt epäilevänsä väkivallan suunnittelusta Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenosoittajia vaan sananvapautta vihaavia laitavasemmistolaisia. He siis peruivat meiltä luvan mielenosoitukseen vastamielenosoittajien uhan pelossa. Poliisivoimat antoivat siis periksi terroristeille!

Ajatelleenpa päinvastaista tilannetta, jos esimerkiksi HLBT-liike saisi luvan osoittaa mieltään rappiollisessa Pride-kulkueessaan Kristiansandissa. Me ilmoittaisimme puolestaan, että tulisimme järjestämään valtavan vastamielenosoituksen. Uskotteko, että poliisi tässä tilanteessa epäisi Pride-kulkueelta mielenosoitusluvat? Ei, ei puhettakaan! He olisivat väkipakolla rahdanneet tänne joka ikisen poliisin, poliisikoulutettavan ja jopa vasta eläköityneitä poliiseja koko Norjan alueelta ja pyytäneet vielä Ruotsista lisäapua.

He olisivat laittaneet Norjan suojelupoliisin eli PST:n vainoamaan jäseniämme heti vastamielenosoituksen julkistamisen jälkeen. He olisivat uhkailleet ja painostaneet sosiaalisilla rangaistuksilla ja käyttäneet jokaisen tilaisuuden ollessamme matkalla mielenosoitukseen meidät pysäyttääkseen. He olisivat tehneet kotietsintöjä, pidättäneet ja käyttäneet väkivaltaakin, jos he vain saavat siihen mahdollisuuden.

Norja on osoittanut, ettei se ole enää rauhallinen oikeusvaltio vaan demokraattinen diktatuuri, jossa sinun sallitaan äänestävän vain yleisesti hyväksyttyjä vaihtoehtoja samaan aikaan kun vähemmän yleisesti hyväksyttyjä vainotaan. Valtio, jossa niitä, joilla on samat mielipiteet eliitin kanssa, käsitellään yhdellä tavalla, ja niitä, jotka ovat eri mieltä valtaapitävien kanssa, käsitellään toisella, ankarammalla tavalla. Norja on osoittanut olevansa sionistien vasallivaltio ja omaa kansaansa vihaava demokratuuri!

Miksi asiat ovat Norjassa tällä tavalla? Miksi Norjan valtio käsittelee meitä kansallissosialisteja eri tavoin, ja miksi meitä on niin tärkeää käsitellä vihamielisesti, että he ovat päättäneet riisua naamiot ja tehdä sen aivan avoimesti? Samaan aikaan he kuitenkin puhuvat siitä, että olemme niin merkitsemätön ja marginaalinen ryhmä, ettei meistä koskaan tule mitään. Koko keskustelu muuttuukin pian ristiriitaiseksi.

On vain yksi vastaus sille, miksi meitä käsitellään tuolla tavoin. Se on, että Norjan hallitus, aivan kuten Ruotsin ja Suomenkin hallitukset, pelkää kuollakseen kansallissosialistista järjestäytymistä. He nimittäin tietävät, että ajatuksillamme on valtavaa kasvupotentiaalia. He tietävät oman järjestelmänsä olevan korttitalo, joka ennemmin tai myöhemmin tulee sortumaan. He tietävät aivan hyvin myös sen, että vain meillä Vastarintaliikkeessä on riittävän vahva järjestörakenne ja maailmankatsomus, jota vaaditaan silloin, kun korttitalo todella romahtaa.

Seisoessamme tulevaisuudessa heidän kyhäelmänsä raunioilla norjalaismiehet ja -naiset alkavat rakentaa kanssamme uutta linnoitusta, joka tulee kestämään tuhansia ja taas tuhansia vuosia – mieluummin kuin auttamaan sionisteja saamaan korttitalonsa taas kokoon. Näin kansa tekee, jos se vain muodostaa meistä vapaasti oman käsityksensä – keitä olemme ja mitä puolustamme. Kansanpetturit tietävät myös, että kun tämä uusi linnoitus on valmis, heidät tullaan viemään oikeuden eteen kansantuomioistuimeen kaikista kansaamme vastaan tekemistään rikoksista. Kansa tuskin on tuolloin näitä rikollisia kohtaan armollinen!

Kulttuurimarxisti-idiootit voivat vielä toistaiseksi nauraa tälle kaikelle. He voivat toistella kuin papukaija herrojensa sanoja ja olla sitä mieltä, että luulemme itsestämme aivan liikoja ja ettei meistä koskaan kasva mitään suurta. Kuka sitten oletkin, sanon tämän sinulle: Miksi on sitten faktaa, että järjestelmä työskentelee kuumeisesti meitä vastaan? Miksi meitä vastaan käytetään monien miljoonien resursseja? Nämä miljoonat ovat rahaa, jotka olisi voitu käyttää sen sijaan sairaanhoitoon ja koulutukseen tai oikeiden rikosten selvittämiseen eikä likaisten, modernien Stasi-agenttien taskuihin, jotta he saisivat vainota tavallisia miehiä ja naisia näiden asunnoissa ja työpaikoilla.

Miksi muun muassa maan mediatalot käyttävät tuhansia työtunteja valheiden tehtailemiseen meistä sen sijaan, että he kritisoisivat valtaapitäviä ja välittäisivät uutisia, minkä pitäisi olla median tehtävä? Miksi puheet meidän kieltämisestämme saavat huomattavasti korkeammat ulottuvuudet kuin ehdotukset joidenkin muiden järjestöjen kielloista? Miksei monikulttuuristen ja rikoksilla itsensä elättävien jengien kieltämisestä puhuta sanaakaan?

Luuletteko te kulttuurimarxistit olevanne kovinkin vaarallisia, kun järjestelmä antaa teidän mellastaa vapaasti ja saatte aina vastakaikua vallanpitäjiltä? Te saatte toimitilat, taloudellista tukea ja media kirjoittaa teistä positiiviseen sävyyn. Teillä on poliisilaitos puolellanne, joka ummistaa silmänsä siltä, mihin kaikkeen te syyllistytte.

Hyvä esimerkki löytyy Ruotsista, jossa pari viikkoa sitten osallistuimme politiikkaviikolle Almedalenissa. Meillä oli siellä teltta ja keskustelimme politiikasta ihmisten kanssa. Pohjoismainen äärivasemmisto oli puolestaan samaan aikaan Hampurissa Saksassa osoittamassa mieltään. Ajattelin vertailla, millaisia aineellisia vahinkoja syntyi Hampurissa verrattuna Almedaleniin. Almedalenissa siivosimme “holokaustia” kuvanneen kenkäpinon pois, paria henkilöä epäiltiin käsivartensa pitämisestä vähän liian suorana, äärivasemmiston teltta oli kaatunut kumolleen, homolobbareiden lippu sytytettiin palamaan ja suora lähetys keskeytyi pienen kahakan vuoksi. Siinä kaikki.

Hampurissa, jonne äärivasemmisto oli kokoontunut, 160 poliisia haavoittui, tuhansia tavallisten saksalaissiviilien autoja sytytettiin palamaan ja moni kauppa hajotettiin palasiksi ja ryöstettiin, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Vaakakupissa ovat siis 160 haavoittunutta poliisia ja pois katukuvasta siivottu kenkäpino, sekä homolobbarien palava symboli ja tuhannet poltetut autot. Mistä luulette Pohjoismaiden tiedotusvälineiden kirjoittaneen suurimmat kauhuotsikot?

Almedalenista tietenkin. Järjestelmälle meidän suorittamamme rauhallinen yhteiskunnallinen keskustelu on suurempi uhka kuin naamioituneen äärivasemmiston suoranaiset mellakat. Miksi? Siksi tietenkin, että äärivasemmisto on osa systeemiä ja sen kontrolloitua oppositiota. Me kansallissosialistit taas muodostamme todellisen vastarinnan!

Joku voisi ehkä mieltää puheeni sävyltään hieman valittavaksi, ikään kuin seisoisin tässä käyttämässä uhrikorttia ja kertomassa, kuinka tukalat meidän kansallissosialistien oltavat ovat. Tämä ei todellakaan ole tarkoitukseni; totuus on, että emme tavallaan edes haluaisi meitä käsiteltävän eri tavoin. Nimittäin silloin, jos järjestelmä ei työskentele meitä vastaan täydellä teholla, olemme kaukana mistään valtaanpääsystä tai siitä, että olisimme järjestelmälle enää uhka.

Totta kai haluaisin kansallissosialismin olevan vieläkin lähempänä valtaanpääsyä kuin mitä olemme nyt, mutta olen tyytyväinen siihenkin, että meitä jahdataan, ruoskitaan ja vangitaan; pahinta olisi, jos tämä vinoutunut systeemi ei enää näkisi meitä vaarallisina. Mieluummin se, että mielenosoituksemme yritetään torpata kaikin keinoin kuin se, että valtaapitävät ottaisivat ne avosylin vastaan!

Kaikki, jotka todella haluavat vastustaa ympäri maailmaa tapahtuvia kauheuksia – sotaa, ympäristötuhoja ja kansanmurhia – ja kaikki, jotka haluavat rakentaa parempaa maailmaa ja turvata selviytymisemme: tulkaa mukaamme Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen taistelemaan nukkehallituksiamme käsissään pitäviä valonarkoja tahoja vastaan. Me muodostamme yksin todellisen uhan rahavaltaa ja sionistien maailmanjärjestystä vastaan!

Koska alkuperäisen mielenosoituksen teemanamme oli tarkoitus olla “Murskatkaa homojen etujärjestöt”, katson tarpeelliseksi sanoa muutaman sanan tästä aiheesta. Homolobbarit ovat nimittäin työkalu niille, jotka tänä päivänä hallitsevat maailmaa. Elitistit käyttävät homolobbya sotiakseen kansaamme vastaan. Media yrittää puolestaan kaiken aikaa johdattaa kansalaisia harhaan pudottamalla pois sanan “lobbarit” ja saada asian näyttämään siltä, että haluamme vastustaa yksittäisiä homoseksuaaleja henkilöitä koko homoliikkeen sijasta. Tämä osoittaa selvästi, että he haluavat hallita ihmisiä ja saada heidän ajatuksensa pois todellisista ongelmista.

Emme nimittäin välitä siitä, mitä aikuiset ihmiset vapaaehtoisesti tekevät sängyssä suljettujen ovien takana. Me Vastarintaliikkeessä taistelemme homolobbareita vastaan. Siis koko homoliikettä vastaan, jota järjestelmä suosii halutessaan normalisoida seksuaaliset perversiot luonnollisen käyttäytymisen sijasta. Vastustamme liikettä, joka haluaa kuolettaa ydinperheinstituution ja seksualisoida lapsemme.

Järjestöt, kuten RFSL ja RFSU sekä Priden kaltaiset marssit tulee siis mielestämme lakkauttaa. Kuinka on mahdollista, että tietyt ihmiset näkevät eräänlaisena kansanjuhlana sen, että miehet pukeutuvat paraatissa naisten vaatteisiin ja ahdistelevat viattomia lapsia? Taitavat Harald Hårfagare tai Max Manus kääntyä haudoissaan!

Jouduimme tänään Fredrikstadin sijasta siis Kristiansandiin. Meitä ei tietenkään ole nyt täällä koossa läheskään niin paljon kuin mitä olisi ollut Fredrikstadissa. Ei siksi, että meillä olisi suurempi edustus Fredrikstadissa kuin täällä, vaan siksi, että poliisin kielto pakotti meidät mobilisoimaan mielenosoitusta salassa ja kaikessa hiljaisuudessa sen sijaan, että olisimme tiedottaneet Internetissä ja levittäneet sanaa Norjan kansalle. Siitä huolimatta olemme nyt täällä – aivan yhtä suoraselkäisinä ja ylpeinä kuin olisimme Fredrikstadissa olleet mutta vieläkin vakuuttuneimpina asiamme oikeellisuudesta ja taistellen yhä päättäväisemmin!

Järjestelmä voi yrittää asettaa esteitä tiellemme, mutta se ei voi pysäyttää meitä. Me kierrämme esteet, ja mikäli vain mahdollista, menemme suoraan niiden lävitse! Täyttä vauhtia eteenpäin, mitä tahansa sitten tiellemme tuleekin. Murskatkaa homolobbarit! Murskattakoon kansanpetturit ja sionismi! Kukaan ei voi pysäyttää meitä matkallamme kohti kansamme vapauttamista. Eespäin, MEIDÄN Pohjolamme puolesta!

Simon Lindberg

Nordfront.se