Koti Artikkelit Simon Lindbergin 1.5. puhe

Simon Lindbergin 1.5. puhe

2

1. toukokuuta, koronapandemian vuoksi Pohjoismainen Vastarintaliike lykkäsi vuoden 2020 vappumielenosoituksensa. Sen sijaan vappupäivää juhlistettiin digitaalisesti Nordisk Radion kautta, jonka lähetyksessä kuultiin puheita ja esitettiin muuta ohjelmaa. Alla Simon Lindbergin puheen suomennos.

Hyvää päivää, kansantoverit. Haluaisin aloittaa toivottamalla teille kaikille hyvää vappua!

Minun pitäisi oikeasti olla seisomassa Uppsalan keskustassa juuri nyt, katsomassa teitä kaikkia silmästä silmään ja aistimassa taistelun hengen ilmassa – ja kaikkien pohjoismaisten vapaustaistelijoiden sisällä kiehuvan testosteronin. Olisin kuullut työväen asiaa vastustavien vasemmistolaisten ämmämäisen valituksen. Olisin nähnyt tottelevaisten sinipukuisten orjien käyttävän väkivaltaa tovereitani vastaan heidän puolustaessa itseään kivien heittelijöitä, likaisilta ja huumeita vetäviltä rastapäiltä ja muilta vastamielenosoittajilta. Olisin myös käynyt antoisia keskusteluja jäsenten ja sympatisoijien kanssa ja nauttinut aidosta toveruudesta ja kansanyhteisöstä. Tämä olisi todennäköisesti ollut elämänmittainen muisto ja ehdottomasti paljon hauskempaa kuin istua täällä ja puhua kuinka asioiden olisi kuulunut olla. Oikea katuaktivismi hakkaa “nettinatseilun” kaikkina viikonpäivinä. Mutta valittaminen ei auta.

Sen sijaan koronapandemia on tullut tiellemme ja siitä on tullut yksi tärkeimmistä globalistisen maailmanjärjestyksen prioriteeteista yhdessä avoimien rajojen ja ison talouden kanssa. Me Pohjoismaisessa vastarintaliikkeessä emme luonnollisesti anna sen hiljentää meitä – ei, taistelumme liikkuu aina eteenpäin kunnes me kansallissosialistit hallitsemme Pohjolaa. Joten toimimme tilanteen mukaan, sen vuoksi puhun teille tämän alustan kautta. Totuuden ääntä ei voi vaientaa, vaan sen täytyy tavoittaa – keinolla millä hyvänsä.

Aiheeseen liittyen on tärkeää mainita, että emme ole perumassa mielenosoitustamme Uppsalassa, vaan olemme enemmänkin lykkäämässä sitä kunnes asiat palaavat normaaliksi. Käsittäkää tämä puhe enemmänkin bonuksena. Voimme nyt kokea oikean katuaktivismin ja kaiken siihen liittyvän lisäksi tämän toissijaisen vaihtoehdon. Loppujen lopuksi olen varma, että te kaikki, jotka kuuntelette, olette kunniallisia miehiä ja naisia, jotka ette vain tyydy kuluttamaan taisteluumme kuuluvaa sisältöä, mutta haluatte myös liittyä riveihimme ottaaksenne osaa katuaktivismiin ja mielenosoituksiin. Sen vuoksi odotan innolla näkeväni, tapaavani ja puhuvani kanssanne Uppsalassa kunhan tuo päivä koittaa.

Päivän kunniaksi me Pohjoismaisessa Vastarintaliikkeessä olemme kiinnittäneet julisteita kaikkialle Pohjoismaihin selittämään, että me olemme oikea vaihtoehto työläisille. Ajattelin siksi tarttua mahdollisuuteen puhua enemmänkin tästä aiheesta, – eli, millainen on oikea työläinen ja miksi me olemme se – eikä Löfvenin johtama vasemmisto ja hänen vastineensa muissa Pohjoismaissa – ketkä ovat oikean työläisen paras vaihtoehto.

Aito työläinen osallistuu tuottavaan työhön esimerkinomaisesti, mutta hän ei työskentele vain tulojen vuoksi. Ei vain saadakseen kovalla työllä ansaittuja ykkösiä ja nollia tilillensä kuun päätteeksi. Ei, aito työläinen kokee ammattiylpeyttä kättensä työstä ja on onnellinen ollessaan osa yhteisöä, joka vie kansaa eteenpäin. Aito työläinen ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja täydentävät toisiaan – ja siksi ajatustyötä tekevät eivät ylenkatso käsityöläisiä, ja työnantajat eivät hyväksikäytä työläisiä – tai toisinpäin. Aidolla työläisellä on tärkeämpiä arvoja kuin maksimaalinen voitto, olkoon tuo työläinen työnantaja tai työntekijä.

Lakimies, insinööri, ekonomi tai johtaja ymmärtää, että hän ei olisi mitään ilman puuseppää, hoitajaa, tehdastyöläistä tai lastenhoitajaa, tai toisinpäin. Työnantaja ymmärtää ja on ylpeä työntekijän saavutuksista ja siitä, että he yhdessä luovat kokonaisuuden, suuremman yhteisön. Siten heillä on suuri keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan.

Aito työläinen pitää mukanaan tämän ylpeyden ja velvollisuudentunnon mukanaan senkin jälkeen kun kello lyö viisi ja on aika lähteä kotiin. Ylpeys olla elintärkeä osa historian menestyneintä ja maailman edistyneintä kansaa. Velvollisuudentunto joka kertoo sinulle oman osasi tekemisen olevan elämän edellytys – joka on peräisin kunnioituksesta meidän esi-isiemme vastoinkäymisiä kohtaan ja äärimmäistä huolehtimisesta tulevien sukupolvien poikia ja tyttöjä kohtaan.

Tämä panos ei ole tehty vain tehtaissa, toimistoissa, talleissa tai maatiloilla, vaan myös kotona ja vapaa-ajalla koko valveillaoloajan. Aito työläinen on aina valmiina puolustamaan kansan selviytymistä ja vapautta, kuten niin monet muutkin ovat tehneet historian aikana, varmistaen olemassaolomme ja säilyttäen identiteettimme. Hän ei ole ikinä ulkopuolinen auttaakseen muita, olkoon hän sukulainen, naapuri tai vain tuntematon heimojäsen avun tarpeessa.

Mutta tietenkään elämä ei ole vain työtä, taistelua ja vakavuutta. Aito työläinen tietää myös, että elämästä tulee nauttia ja pitää hyödyntää jokainen tilaisuus rentoutumiselle ja virkistymiselle. Kuuden tunnin työpäivä voisi tarjota runsaasti mahdollisuuksia tähän. Kenties ulkoilu kauniissa, puhtaassa ja hoidetulla maaseudulla kaikkien lapsien kanssa? Tai ehkä iltakävely turvallisessa sisäkaupungissa?

Aito työläinen on osa kansan kokonaisuutta – veriyhteisöä joka on olemassa 24 tuntia vuorokaudessa, kehdosta hautaan.

Tai ainakin… kaikki tämä määrittäisi aidon työläisen jos aito työväenpuolue olisi vallankahvassa maassamme. Puolue joka pitäisi huolen kaikista ihmisen tarpeista ja antaisi kaikille mahdollisuuden saavuttaa heidän täyden potentiaalinsa. Puolue joka todella pitäisi huolen omasta kansastaan koko maailman syleilyn sijaan. Aito työväenpuolue, joka antaisi parhaansa aidon työväen ja heidän perheidensä eteen, sukupuolesta, iästä tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Mutta todellisuus vuonna 2020 näyttää huomattavan erilaiselta. Kuvailemani skenaarion sijaan meillä pitää valtaa sosialidemokraattinen puolue. Puolue joka kerran, ehkä isoisäsi ollessa vielä nuori, piti aitojen työläisten puolta, mutta joka vuosi vuodelta on kasvavissa määrin hylännyt heidät ulkomaalaisten työnhakijoiden nimissä. Väestön suojeleminen on vaihtunut väestönvaihtoon.

Sosialistien Ruotsissa marxistinen luokkataistelu ja liberaali kapitalismi hallitsevat käsi kädessä. Valtaapitävät ovat ylpeitä feministisestä hallituksestaan monikulttuurisessa maassa. Tosin tämä on heille ainoa ylpeydenaihe. Samalla sorretun kansan osan tulee olla kiitollisia ja tuntea häpeää.

Itsekeskeisyys, jatkuvat konfliktit, selkäänpuukotus – molemmat kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti. Rappiollinen antikulttuuri hukuttamassa olemassaoloamme. Huumeet ja todellisuudenpako.

Sosialistien Ruotsissa sinut ryöstetään työkaluistasi ensin jengiläisten toimesta, jotka eivät edes osaa ruotsia, paitsi sen verran, että he kertovat mitä pervouksia he haluavat tehdä äidillesi. Sen jälkeen sinut ryöstää työnantajanasi toimiva suuryritys, kun he antavat sinulle tasan minimipalkan verran, jotta pysyt ruodussa tottelevaisena orjana. Kolmantena sinut ryöstää valtio, kun palkastasi verotetaan puolet pois. Mutta ainakin saat loistavia vastineita verorahoillesi – autat tuomaan jopa lisää rotumuukalaisia ja katujengejä tänne, jotta he voivat ryöstää sinulta puhelimen ja lompakon, kun kävelet kotiin töistä.

Stressi. Epävarmuus. Kurjuus. Sosialistien Ruotsissa, kansanyhtenäisyyden tavoitteiden vastakohta.

Mutta aito työläinen ei ole tyhmä. Hän ymmärtää että elämä voi olla jotain paljon parempaa. Että olemme tarkoitettu johonkin enempään – johonkin suurempaan. Aito työläinen ei ole myöskään pelkuri. Hän taistelee aktiivisesti paremman huomisen puolesta, uhraten itsensä epäitsekkäästi korkeamman tavoitteen takia. Aito työläinen on suoraselkäinen pohjoismaalainen miehekäs mies tai naisellinen nainen, joka seisoo aidon työläisen vaihtoehdon riveissä – Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen!

Vappu on työläisten juhla. Suuri kiitos sinulle, joka juhlit tätä päivää kanssamme – päivää, joka on anastettu työläisvastaisten ja valkoisten vastaisten voimien taholta. Juhlimalla kanssamme autat meitä ottamaan tämän päivän takaisin meille, aidoille työläisille.

Lopuksi haluaisin muistuttaa kaikkia tärkeästä syystä minkä takia toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli ensinkään päivä jolloin me työläiset asetumme riveihimme. Viittaan aitojen työläisten muistoon, jotka kaatuivat systeemin luoteihin Haymarketin verilöylyssä Chicagossa toukokuussa 1886. Näitä lakkoilijoita, jotka taistelivat kahdeksan tuntisen työpäivän puolesta, nimitetään nykyisin anarkisteiksi, mutta uskokaa minua kun sanon, että he kääntyisivät haudoissaan jos näkisivät kuinka nykypäivän niin sanottu vasemmisto kohtelee heidän perintöään – kuinka he perversioivat vanhojen työväen sankareiden terveitä ihanteita.

Vuonna 1886 he taistelivat urhoollisesti kaduilla, työläisten oikeuksien puolesta suurkapitalismia vastaan – eivät auttaakseen kapitalisteja saavuttamaan apposen avoimia rajoja ja murskaamaan kaikki luonnolliset normit.

Vuonna 2020 me taistelemme urhoollisesti kaduilla työläisten oikeuksien puolesta kapitalismia vastaan – yhtenäisen kansan ja luonnollisen järjestyksen puolesta.

Jos August Spies olisi elossa tänään ja eläisi jossain Pohjoismaassa, voin taata että hän olisi johtavia aktivisteja aitojen työläisten vaihtoehdossa – Pohjoismaisessa Vastarintaliikkeessä!

Joten rentoutukaa tänään ja viettäkää aikaa perheenne kanssa.

Sitten liittykää meihin huomenna ja kunnioittakaa Spiesin muistoa ja niitä monia muita rotumme sankareita, jotka kaatuivat taistelussa vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Liittykää meihin ja varmistakaa, että myös teistä tulee tulevaisuuden vapaustaistelijoiden kunnioittamia sankareita satojen vuosien päästä. Elämä on liian lyhyt pelkuruuteen. Liittykää mieluummin meihin ja taistelkaa ja eläkää ikuisesti!

Eläköön aito työväenluokka, kuolema keinottelijoille. Eläköön Pohjolan kansa, kuolema pettureille. Eläköön kansakunta, kuolema marxismille ja kapitalismille!

Kauan eläköön aidon työväenluokan vaihtoehto – Pohjoismainen Vastarintaliike – ja kauan eläköön voittomme!

2 KOMMENTIT

  1. Our destiny does not tire, nor can it be broken, and its mantle of
    strength descends upon those in its service. The soil of Europe, rendered sacred by the streams of blood which have made it spiritually fertile for a millennium, will once again stream with blood until the barbarians and distorters have been driven out and the Western banner waves on its home soil from Gibraltar to North Cape, and from the rocky promontories of Galway to the Urals.

    The name of the song is “Åkallan och löfte” (Prayer and promise), originally composed by Verner von Heidenstam, here performed by Solblot.

    This video is basically a copy of this one, which i wanted to improve upon https://www.youtube.com/watch?v=WLpvR38vGVk

    Turn on subtitles. Also, thank you to my +1000 subscribers!

Comments are closed.