Viiden aikaan lauantai-iltapäivällä Uumajan Döbelninpuistossa Ruotsissa järjestettiin “rasismin ja vihan vastainen mielenosoitus”. Vasemmistolaisilla oli kiire saada tällainen mielenosoitus järjestettyä mahdollisimman pian perjantaisen Tukholman terrori-iskun jälkeen.
Mielenosoituksen pääjärjestäjänä oli vasemmistoaktiivi Hanna Jerndal. Yhdessä Punaisen Ristin sekä Refugees Welcome -verkoston kanssa heidän onnistui kerätä kokoon noin sata osallistujaa mielenosoitukseen.
Jerndal oli vakuuttunut, että juuri nyt on tärkeää osoittaa mieltä sekä väkivallan käytön että “vihan ja rasismin” tuomitsemiseksi: “Olemme kokoontuneet tänne tuomitsemaan sekä väkivallan käytön, mutta myös väkivallan rinnalla yleistyvän vihan ja rasismin. Vihan ja rasismin on tapana lisääntyä tällaisten tapahtumien jälkeen”, Jerndal kommentoi lauantaina.
Ympäri Ruotsin on järjestetty perjantain jälkeen samankaltaisia mielenosoituksia. Sunnuntaina Sergelsin torilla Tukholmassa pidettiin laajuudeltaan edellisiä suurempi niin kutsuttu “rakkausmielenosoitus” väkivaltaa ja terroria vastaan. Järjestäjä Damon Rasti kuvaili tapahtumaa epäpoliittiseksi. Tapahtumassa pidettiin puheita ja siellä esiintyi useita artisteja. Sergelsin torilla osoitettiin kuitenkin mieltä poliittisesti korrektisti myös “rasismia” vastaan.
Lähde: Nordfront.se
Tapahtuiko sitten sen terrori-iskun jälkeen minkäänlaisia välikohtauksia joissa ruotsalaiset olisivat käyneet fyysisesti pahoinpitelemässä satunnaisesti vastaantulevia ulkomaalaisia?
Jos ei, niin silloin tuollaiset tempaukset ovat ihan pelkkää tuenosoitusta terroristeille.
Minusta tuo oli rasistinen mielenosoitus. Rasisteina muslimit ja kohteina valkoiset kristityt. Se oli siis rasistinen mielenosoitus.
Antirasismi on koodisana antivalkoisuudelle.
Joskus minä todella ihmettelen, mitä näiden ihmisten päässä liikkuu. Eivätkö he muka oikeasti ymmärrä sitä, että keskiverto ihminen on enemmän huolissaan terrorismista, kuin terrorismia pääasiassa harjoittavaan kansanryhmään kohdistuvasta vihamielisyydestä.
Hänelle ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen vaikkapa vierailla 11-vuotiaan koulusta palaavan koulutytyön vanhempien tykönä esittämässä surunvalittelunsa heille ja kunnioittaa pienen tytön elämän väkivaltaista ja lävitse pahan ihmisen väkivaltaisesti teurastamalla sen lopettamista ennen kuin se tuskin olis edes päässyt alkuun.
Miehiä on pojettu nevan silmäkkeeseen ja avantoon pienemmistäkin syistä. Muutamasta taalerista tai kopeekasta.
Vain se, että meidän on oltava ylempänä häntä (vassari-lutka) sitovat kätemme siitä mitä ajattelemme.
Comments are closed.