Ruotsalainen tutkija vaatii: ”Antakaa tutkijoiden päästä genuspakkopaidasta!”

Tukholman Kuninkaallisen Teknillisen Korkeakoulun dosentti ja tutkija teknisen mekaniikan alalla, kritisoi Ruotsin nykyistä poliittisesti ohjattua tutkimusta ja kehoittaa tutkimusta rahoittavaa Ruotsin tutkimusneuvostoa (Vetenskapsrådet) vapauttamaan tieteellisen tutkimuksen.

Virtausmekaniikan dosentti Erik Lindborg kertoi, että hän oli äskettäin vieraillut Vetenskapsrådetin nettisivuilla lähettääkseen rahoitushakemuksen tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin heikkoja aaltoliikkeitä akustisessa kentässä. Tuolloin hän yllätyksekseen huomasi, että hakemuksessa vaadittiin vastaus siihen, mikäli tutkimuksessa voidaan käyttää ”sukupuoli- ja genusperspektiiviä”. Sen lisäksi, että kysymykseen vastaisi vain ’kyllä’ tai ’ei’, tuli hakijan myös motivoida vastaus.
Vetenskapsrådet onkin saanut Ruotsin hallitukselta ”tehtävän toimia sukupuoli- ja genusperspektiivin sisällyttämisen puolesta rahoitettavissa tutkimuksissa”. Tämä tehtävä on osa ”hallituksen työtä tasa-arvon puolesta” joka ”tähtää tutkimuksen laatuun ja hyödyllisyyteen”.

Lindborgin mielestä on helppo nähdä millaisella ideologialla varustettu tutkija saa helpommin menestystä, mutta hän itse haluaisi mieluummin olla ”ohittamatta naurettavuuden rajat”. Ehkä joku muu onnistuisi tunkemaan hiukan genusperspektiiviä tutkimusprojektiin Westfalenin rauhasta, teoretisoi hän ironisesti.

Lindborg toteaa, että vaikka tällainen tutkimuksen poliittinen ohjaus saattaakin ensisilmäyksellä vaikuttaa harmittomalta, tulee se pidemmällä aikavälillä vahingoittamaan tutkimuksen laatua. Lindborg huomauttaa, että ”kaikki historiallinen kokemus näyttää, että tutkimus, jota tehdään ääneen lausuttujen tai ääneen sanomattomien tiettyyn ideologiaan liittyvien odotusten alla, on huonompaa kuin vapaassa ilmapiirissä tehty tutkimus”.

Lindborg viittaa kulttuurin ja journalistiikan ympärillä käytyyn väittelyyn sananvapaudesta, jossa toisinajattelijat ovat muotoilleet periaatteen ”käsivarren etäisyydestä”. Sen mukaan valtaapitävien tulee mahdollistaa toiminta ilman, että se puuttuu sen sisältöön. Tämän periaatteen tulisi Lindborgin mukaanpäteä myös tieteelliseen tutkimukseen. Hän osoittaakin kehoituksensa ”Antakaa tutkijoiden päästä genuspakkopaidasta!” tutkimusneuvoston johdolle, toivoen, että hänen kritiikkinsä ei tule vaikuttamaan tutkimuksen rahoituspäätökseen.

Tutkimuksen politisoituminen on ollut paitsi länsimainen ilmiö, minkä seurauksena jopa liberaalia ajatusmaailmaa parodioivia ”valetiedeartikkeleja” on päässyt julkaistaviksi, ja myös Suomessa voidaan nähdä tieteellisen tutkimuksen lukkiutuminen tietyille urille. Sen lisäksi, että vihervasemmistolaisia arvoja ja näkemyksiä jotka koskevat esimerkiksi ”äärioikeistoa” ja ”äärioikeistopopulismia” negatiivisessa valossa esittävä tai sukupuolipoikkeavuutta tai monikulttuurisuutta komppaava tutkimus saa paitsi taattua rahoitusta, ”oikeinajattelevat” saavat myös päivittäisen paikkansa median parrasvaloista, toistuvasti esitettyinä asiantuntijoina, muutamana esimerkkinä mainittakoon sananvapauden rajoittamiseen pyrkivä Ylen ”vakioasiantuntija” Kimmo Nuotio, historiantutkija Oula Silvennoinen, monikulttuurisuustutkija Karmela Liebkind, äärioikeistotutkijat Vesa Puuronen ja Tommi Kotonen, islamtutkija Karin Creutz sekä demlalainen Martin Scheinin.

Lindborg huomauttaa, että yhteiskunnan ajatusilmapiiri on muuttunut, ja tulee muuttumaan vielä enemmän, kohti kansallismielistä suuntaa. ”Ne tutkijat, jotka tänä päivänä tuntevat olonsa mukavaksi genusperspektiivivaatimusten kanssa tulevat taatusti tuntemaan olonsa vähemmän mukavaksi vaatimuksen ”kansallismielisestä perspektiivistä” kanssa sinä päivänä kun se tapahtuu”.

Lähde: Nordfront

Lue myös: Suomen Uutiset, YLE Watch