Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire varoittaa, ettei Ranskan poliittisen kuohunnan pahin osuus ole välttämättä vielä edes alkanut. Keltaliivit voivat saada aggressiivisille hallitusvastaisille protesteilleen valtavasti lisää voimaa, mikäli Italian talousongelmat leviävät Ranskaan.
Italian ja Ranskan valtiovarainministerit tapaavat tällä viikolla keskustellakseen mahdollisesta tulevasta talouskriisistä. Italian vaikeudet voivat kärjistyä nopeasti, mikäli ulkomaalaiset pankkiirit toteuttavat uhkauksensa ja aloittavat finanssisodan maata vastaan.
Pankkiirit ja EU ovat vastustaneet rajusti Italian omapäistä talouspolitiikkaa, joka on toisinaan asettanut tavallisen kansan edun rahaeliitin edun yläpuolelle. Hallitus on muun muassa suunnitellut megapankkien pilkkomista pieniin osiin sekä luvannut vahvistaa tavallisen kansan sosiaalista turvaverkkoa, mikä tekee kansalaisista vauraampia ja vähemmän riippuvaisia pankeista.
Ulkomaalaiset pankkiirit ovat vastanneet Italian suunnitelmiin uhkaamalla nostaa Italialta vaadittavia korkoja, mikä merkitsee käytännössä rahahanojen sulkemista. Tämä voisi johtaa siihen, että Italia ajautuisi keinotekoiseen lamaan. Laman negatiiviset seuraukset moninkertaistuisivat siksi, että monet Italian tärkeimmistä pankeista ovat jo kauan olleet konkurssin partaalla.
Pahimmillaan Italia saattaa ajautua siis täysiveriseen pankkikriisiin, mikä tulisi romahduttamaan maan valtionvelkakirjojen arvon. Näin kriisi leviäisi pian Ranskaan ja muihin Euroopan maihin, joiden pankit ovat ostaneet Italialaista valtionvelkaa suurilla rahasummilla vuosien ajan. Italian kriisi tekisi sijoituksista lähes arvottomia, mikä merkitsisi verisiä taloudellisia tappioita ulkomaalaisille pankeille.
Nyt Ranska pelkää, että Italiassa kytevä kriisi saastuttaa lopulta myös Ranskan talouden, mikä ajaisi suuret ihmismassat kaduille taistelemaan Rothschild-pankkiiri Emmanuel Macronin hallintoa vastaan. Italian ja Ranskan yhteistä taloudellista kohtaloa heijastaa myös se, että valtiot jakavat monia tärkeitä monikansallisia yhtiöitä, minkä lisäksi ne käyvät keskenään kauppaa noin 80 miljardin euron edestä vuosittain.
Lähde: Bloomberg
Pötypuhetta. Todellinen syy, miksi ministeri sanoo noin on, että Ranska haluaa ylittää EU:n asettamat budjettirajat, ja reilusti. Keltaliiveillä on nyt hyvä ratsastaa, mutta mikä tahansa syy kyllä kelpaa pelotteluun.
— Ainoa millä on merkitystä Ranskalle on raha, ja mistä sitä saa helpolla.
P.S.
Ei minulla, vaikka niin huhutaan, ole alkoholiongelmaa.
Ainoa ongelma on siinä, mistä sitä saa lisää!
Miten Ranska ja ranskalaiset pankit voivat ostaa mitään velkakirjonja?? Ranskahan on euroopan velkaisin maa jos maan velkaa mitataan asukasta kohti. Myös kokonaissummana mitattaessa Ranska on velkaisin. On hauskaa katsella miten naapurimaat ovat paljon paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin Ranska. No, mutta niillä ei olekkaan ollut sossu-vetoisia johtajia.
Ei ihme että ranskalaiset halusivat aikoinaan Saksan maat itselleen. Ehkä ne kuvittelivat että ahkerat saksalaiset tekisivät valloittajille sen työn johon ranskalaistenkin pitäisi osallistua. No, laiskat rasnkalasiet ehkä oppivat että joskus pitää tehdä töitä itsekkin. Työperäinen maahanmuutto kun on sieläkin mennyt täysin kiville. Ei ole avaruuslentäjistä ja aivokirurgeista tai metsäkonekuljettajista ollut verotulojen kasvattajaksi sieläkään.
^ voi sentään. Yksityinen liikepankki luo tyhjästä velkaa ja sitä vastaan saa valtiolta velkakirjoja. Pankkihan tässä ei häviä mitään. Veronmaksajat maksavat tyhjästä korkoineen päivineen. Ainoa ongelma pankille tulee silloin jos valtio lakkaa olemasta.
Rahanluontioikeus omalle kansalliselle keskuspankille.
Olen melko varma, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on käyttänyt Tenoja jo muutaman kuukauden, joten siinä perheessä käyttäjiä on nyt kokonaiset kaksi kappaletta, sillä “perheen lisäystä” lienee turhaa odottaa sattuneesta syystä.
Niin, “vanhassa vara parempi” vai miten se meni?
Comments are closed.