12. marraskuuta 2016 tulee jäämään historiaan päivänä, jona Vastarintaliike näytti poliittiselle eliitille olevansa varteenotettava poliittinen voima.
Runsaat 700 suoraselkäistä miestä ja naista marssi Tukholman Kungsträdgårdenista kuninkaanlinnan ja eduskuntatalon välissä sijaitsevalle Mynttorgetille. Tämä tarkoittaa, että mielenosoituksen osanottajamäärä oli yli kaksinkertainen verrattuna viime vapun mielenosoitukseen Borlängessä!
Itse marssi sujui rauhallisesti. Jälkikäteen on selvinnyt, että marssiin olisi osallistunut vielä jopa 200 ihmistä enemmän, mutta tämä ihmisjoukko tuli kokoontumispaikalle Kungsträdgårdeniin liian myöhään eikä poliisi päästänyt heitä enää jatkamaan mielenosoitusalueelle. Jos poliisi olisi tehnyt työnsä kuten sen kuuluisi, kulkueessa olisi siis ollut ainakin 900 ihmistä, ehkä jopa tuhat!
Mielenosoittajien asettuessa paikoilleen Mynttorgetilla järjestäjäryhmä laittoi äänentoiston sekä puhujanpaikan kuntoon ja samalla tarjoiltiin kahvia sekä lämmintä kaakaota. Ennen puheiden alkua yrittivät vastamielenosoittajat puolivakavissaan murtaa poliisin saartorenkaan heitellen paukkupommeja ja soihtuja. Vastarintaliikkeen kilvenkantajat olivat nopeasti paikalla, ja he rakensivat kilpimuurin poliisia ja äärivasemmistoa vastaan.
Kuten tavallista, äärivasemmistolaiset saivat kerättyä rohkeutta poliisin läsnäollessa. Monia heistä pidätettiin ja vietiin poliisiautolla pois paikalta. Yhden säälittävän yrityksensä jälkeen äärivasemmistolaiset vetäytyivät, eikä Mynttorgetilla enää tämän jälkeen tapahtunut levottomuuksia.
Sitten alkoivat puheet. Puhujina ensimmäisenä oli Vastarintaliikkeen Ruotsin 5. ryhmän ryhmänjohtaja Pär Sjögren. Hän puhui muun muassa yhteiskunnan rappiotilasta sekä monikulttuurin hirvittävistä seurauksista. Seuraavaksi puhui liikkeen parlamentaarisen siiven johtaja Pär Öberg aiheenaan eduskunnan ja hallituksen takainen piilotettu valtaeliitti eli sionistiset globalistit, jotka pakottavat Pohjoismaat ja koko muun Euroopan sietämään joukkomaahanmuuttoa ja vierasta käskyvaltaa. Kolmas puhuja oli 88-vuotias kansallissosialisti Vera Oredsson, joka kertoi kasvuympäristöstään kansallissosialistisessa Saksassa sekä 50-vuotisesta taistelustaan pohjoisen kansan hyväksi.
Oredssonin jälkeen puhujanpaikalle astui Jörgen Kromann, joka kertoi aiemmasta elämästään kommunistina ja kuinka hän Oredssonin tavoin on nähnyt Ruotsin muuttuneen monikulttuuriseksi sulatusuuniksi vuosien varrella. Hän nosti esille faktan, että kansallismielinen oppositio on ainoa todellinen kansanliike tämän päivän Ruotsissa. Kromann mainitsi nykyisen vasemmiston tanssivan täysin globalistien ja finanssieliitin pillin mukaan.
Toiseksi viimeisenä puhujana nähtiin Nordfrontin päätoimittaja ja Vastarintaliikkeen poliittinen strategi Fredrik Vejdeland. Vejdeland halusi muistuttaa yleisöä siitä, ettei muukalaisinvaasiolla ole koskaan ollut kansan tukea takanaan. Hän puhui myös juutalaisomisteisesta mediasta, heidän kontrollistaan yleiseen mielipiteeseen sekä siitä, kuinka he yrittävät kaikin tavoin tukahduttaa sananvapauden.
Vejdeland jatkoi, ettei oikeastaan ole eroa neuvostoliittolaisen median ja tämän päivän valtamedian välillä, kun puhutaan näiden työskentelytavoista ja metodeista. Viittaus oli kohdistettu ennen kaikkea juutalaiseen mediaperhe Bonnieriin, joka muun muassa Dagens Nyheterin (juutalaisen) päätoimittajan Peter Wolodarskin kautta yrittää vaikuttaa myös siihen, kuinka valtiollinen media raportoi kansalle kansallismielisestä oppositiosta.
Päivän viimeinen puhuja oli odotetusti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtaja Simon Lindberg. Lindberg, joka on teini-ikäisestä asti toiminut pohjoisen rodun hyväksi, halusi painottaa yhtenäisyyden tärkeyttä, jotta voimme voittaa kansamme viholliset. Hän jatkoi, ettei ole tekosyitä pysyä kotona sellaisina päivinä kuin lauantai. Lindberg eritteli puheessaan väärinymmärrettyjä kansallissosialistisia periaatteita ja selitti, mitä Vastarintaliike tarkoittaa sanalla kansanyhteisö ja kansallinen sosialismi. Hän kertoi, kuinka tämä on suuressa ristiriidassa vasemmiston puolesta puhuman materialistisen, marxilaisen sosialismin kanssa.
Kaikki puhujat saivat yleisöltä innostuneen vastaanoton. Kaikki puheet voi kuunnella täältä: https://www.youtube.com/watch?v=oGWcrNbx_xs.
Lindbergin puheen päätyttyä osanottajat siirtyivät vanhankaupungin metroasemalle tarkoituksenaan mennä takaisin kokoontumispaikalle Kungsträdgårdeniin. Aikana, jolloin mielenosoittajamme olivat Riddarholmin sillan kohdalla, aloittivat äärivasemmistolaiset hyökkäyksensä heitellen tällä kertaa jäätä ja kiviä meitä kohti. Kilpimiehet suojasivat mielenosoittajia, ja tässä kohtaa myös poliisi aloitti oman hyökkäyksensä; he löivät Vastarintaliikkeen mielenosoittajia pampuilla ja käyttivät pippurisumutetta ilman mitään syytä.
Monet aktivistit saivat pippurisumutetta silmiinsä ja haavoittuivat pampuniskuista. Tästä huolimatta äärivasemmistolaiset ajettiin menestyksekkäästi takaisin sinne, mistä he olivat tulleetkin.
Tilanteen myöhemmin rauhoituttua osanottajat jatkoivat kohti metroaseman lähtölaituria. Metroaseman sisällä poliisi kuitenkin hyökkäsi uudelleen mielenosoittajien kimppuun ja löi pampuillaan kaikkia tielleen osuvia päähän. Eräs aktivisti haavoittui tilanteessa niin pahasti, että hän menetti tajuntansa, ja hetken vaikutti siltä, että hän olisi menettänyt jopa henkensä.
Lopulta mielenosoittajat pääsivät takaisin Kungsträdgårdeniin, mistä he lähtivät kohti kotejaan. Onnistunut päivä oli päättynyt. Se keräsi yhteen 700 osallistujaa, ja luku olisi todellisuudessa ollut vieläkin suurempi. Vastarintaliikkeen järjestämä mielenosoitus ei koskaan aikaisemmin ole kerännyt näin suurta määrää väkeä eri ikä- ja yhteiskuntaluokista.
12. marraskuuta Vastarintaliike osoitti, että se kykenee mobilisoimaan joukkoonsa muitakin kuin “nuoria vihaisia miehiä” ja niitä ihmisiä, jotka ovat jo pitkään olleet kansallismielisiä. Tulevaisuudessa mobilisoimme koko kansan riveihimme; Tukholman tapahtumat ovat vasta alkusoittoa.
Litteroidaanko puheita jälkikäteen suomeksi?
Oli hieno ja ikimuistoinen kokemus olla paikalla tässä tapahtumassa. Suosittelen, että jatkossa muutkin suomalaiset käyvät tutustumassa naapurimaan meininkiin.
Seuraavan kerran näemme Helsingissä 6. joulukuuta!
Hieno tapahtuma!
Ja eliitin rakkikoirille tiedoksi: ottakaa nyt ilo irti viimeisistä vallan vuosistanne – hakatkaa pampuillanne toisinajattelijoita ja sikailkaa oikein sydämenne kyllyydestä. Hupi nimittäin loppuu kohta. Pian päädytte lyhtypylväiden koristeiksi. 🙂
Ja tällaisen kommentin jälkeen tulee mietittyä että miksi olisitte yhtään parempi vaihtoehto…
Ja tällaisen kommentin jälkeen tulee mietittyä oliko alkuperäinen kommentti liikkeen edustajan kirjoittama…
En tiedä, että minkä takia “eliitin rakkikoiria”, ei pitäisi laittaa roikkumaan lyhtypylväistä? Kyllä mä lähden siitä, että oikeuden täytyy tapahtua ja näille rakkikoirille ei saa antaa enään yhtään mahdollisuutta, että he pääsisivät tekemään samanlaista petosta, kuin mitä ovat nyt tehneet!
Ja olisihan se opetus tuleville suomalaisille ja rakkikoirille, että näin käy ja pitää tehdä, jos syyllistyy maanpetokseen.
No kyllähän maanpettureille pitää palkka maksaa.
Ehkä se lyhtypylväs kuitenkin varataan lähinnä Soroksille ym. ylemmän tason suurrikollisille. Mutta vallanvaihdoksen tapahduttua on kyllä tehtävä pohjoismaissa perusteellinen pesänselvitys koko sodanjälkeiseltä ajalta. Väärinkäytöksiin syyllistyneet poliisit ja heille käskyt antaneet petturit selvitetään perin juurin, ja pannaan oikeuteen. Tästäkin miekkarista tapahtuma-ajat ja todisteet säilyvät netissä ja poliisin vuorolistoista voidaan selvittää ketkä olivat hakkaamassa mielenosoittajia ja kuka oli esimiehenä.
Comments are closed.