Matalat vedenpinnat ovat alkukesällä harvinainen ilmiö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus varoitteli viime viikolla ennätyksellisen matalalla olevien vedenkorkeuksien ja -virtaamien vaikutuksesta vesistöihin. Ensimmäisenä kuivuus näkyy ojissa ja puroissa ja niistä pakenevissa eliöissä.
Pintavesivaikutteiset ekosysteemit kuten ojanpohjat ja kangasmailta tulevat norot ovat niitä, joissa kuivuus alkaa näkyä. Pohjavesivaikutteisilla alueilla ei ole kuitenkaan vielä hätää.
– Sellaiset alueet, missä tulee vain sadevesiä ja pintavesiä, alkavat olla aika kuivia, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin piirisihteeri Teemu Tuovinen toteaa.
Noro eli puroa pienempi luonnontilainen vesiuoma saattaa kuivua lähes kokonaan eikä niiden lajisto ole Tuovisen mukaan tottunut kausittaiseen kuivuuteen. Pienet joet, purot ja norot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja esimerkiksi eläinten juomapaikkoina.
Kuivuus koettelee myös etenkin taloudellisesti ahtaalla olevia maatiloja. Viljelytekniikan on nyt oltava kunnossa, jotta tilat pääsevät edes tyydyttävään tulokseen. Tärkeään asemaan viljatiloilla nousevat nyt maan huolellinen muokkaus, rakenteesta huolehtiminen sekä kastelu. Tuholaistilanne on toistaiseksi melko rauhallinen. Maa tarvitsee nyt pitkäkestoista sadetta.
Viime syksy oli hankala, kun viljaa jäi sateiden vuoksi puimatta. Kuivatuskustannukset nousivat korkeiksi, kun viljaa jouduttiin korjaamaan märkänä.
– Jos sadetta ei saada pian, viljan oraat jäävät heikoiksi tai niitä ei tule ollenkaan, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Eino Heinola ProAgriasta.
Lue myös: Tee kansallissosialistinen teko, jätä vettä ulos eläimille
Osittain norojen, purojen ja jokienkin kuivuudesta johtuu siitä, että luonnollisia vesivarastoje eli soita on kuivatettu valtavia hehtaarimääriä pohjanmaalla.
Suot monipuolisena biosfäärinä on luonnollinen vesiallas, se myös suodattaa epäpuhtauksia ja hillitsee veden virtausta.
Kun tällainen kuivataan shekelien kuvat silmissä, poistuu luonnollinen vesivarasto ja tilalle saadaan humuksen sekä raskasmetallien saastuttamaa valumavettä joka taasen kumuloituu valumavesillä muihin lampiin ja järviin, rehevöitäen ja lopuksi tukahduttaen niiden eläimistön.
Suot toimivat myös hiili-ja metaaninieluina, jotka ojituksen ja kuivatuksen avulla vapautetaan.
Tässäkään ei puhuta, että ensisijaisesti suurtilat ovat kovilla, koska ne pääsääntöisesti toimivat velkarahalla ja tukiaisilla, peltoala on suhteeton yhdelle tilalle. Kun kato tulee, niin myös alijäämä tuloissa on suhteettoman suuri.
Kun on monta pikkutilaa, niin kato ei kosketa kaikkia paikasta riippuen, eikä myöskään tarvitse investoida suurella velalla tai tukiaisilla koneisiin. Myös lannoituksen ja veden tarve on suhteessa pienempiä pientiloilla, joten se ei myöskään rasita luonnon kantokykyä, rasitus monen tilan kesken jakaantuu tasaisemmin.
Soiden — äärimmäisten tärkeiden ekosysteemien — tuhoaminen on yksi sairaimpia ja typerämpiä asioita jonka tiedän. Näen tämän osana suomalaisen kulttuuriperinnön ja identiteetin tuhoamista. Vapo (Valtion Polttoaine) ym. toimijat — juutalaisen rahan ajamina — harrastavat tätä luontomme raiskaamista, tekosyynä se että soilta voidaan nostaa naurettavan ohut kerros turvetta energiaksi lämpölaitoksiin. Enpä typerämpää energiantuottamistapaa kyllä keksisi ihan heti kuin turpeen polttamisen.
Siellä menee ihmisten sieni- ja hilla-apajat, lintujen pesimis- ja muuttoreittipaikat jne. jne. jne. Toivottavasti tulee loppu tämän maassamme riehuvan saatanalauman touhulle. Ajatelkaa kuinka perkeleen typerää porukkaa (nk. “isänmaallisia”) täällä on: äänestivät mehut housuissaan sionisti-Huhtasaarta ja sionisti-Soinia. Saisi tulla se iso tulinen kivi taivaalta ja pyyhkiä kaiken tämän paskan pois.
Mitäs mieltä, muuten, olette näistä teorioista että lentokoneista suihkutetaan ilmaamme kemikaaleja tai että H.A.A.R.P.:in kaltaisilla mekanismeilla hallitaan säätä ja ympäristöämme? Tämä kuivuus kyllä ihan oikeasti tekee pian pahaa tuhoa sadoillemme.
Saisi kyllä sataa jo!
Kyllä saisi, juu. Syreenit muuttuivat ruskeiksi sangen nopeasti. Olisi pitänyt kastella. Ruusuille olen ruiskinut vettä puutarhaletkulla — niiden en halua kuihtuvan yhtä vilkkaan! Viime vuonna istuttamia pieniä kuusia ja mäntyjä täytyy kastelukannulla muistaa tasaisin väliajoin! Täytyy huomenna tsekata pieni ojamme pihan alimmalla laidalla: siellä on aina vettä eli oma kiva pieni ekosynsteeminsä, mutta nytpä voi olla jopa tyhjä tuokin ikikostea paikka.
Juuri keväällä Pohjanmaallakin oli tulvia joka kylässä. Ja etelämmässäkin vedenpinnat olivat ennätyksellisen korkealla. Vielä nytkin vesistöjen pinnat ovat korkeammala kui kahden viimevuoden aikana. Mutta ongelma onkin siinä että viljelijät odottavat tasaista kastelua taivaalta. Sitä ei tule. Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Itämisvaiheessa peltoja tulee kastella, mutta sen kahden viikon jälkeen kun juuret on rakentuneet, saa olla kuivempaakin. Korret ja lehdet kyllä keräävät yöllä kosteutta.
Samalla tavalla kun pihanurmikoiden vihreydessä on eroja, on viljelijöidenkin pelloissa. Osa kylvi ajoissa jolloin siement itivät. Ovat odotteli pidempään jolloin kuiva jakos oli jo alkanut. Onneksi kevätsään voi ennustaa kevättalven luonnonmerkeistä. Ja jos ei osaa niin ostakoon kirjan “ajan kierto”. Siinä kerrotaan luonnon merkit ja niistä laskettavat päivät. Myös täyskuun jälkeiset kolme vuorokautta ovat merkittävät.
Viljely kuten yritystoimintakin on työtä jossa mitään ei saa jättää sattuman varaan. Ja jos ei ole kasteluvälineitä niin on jättänyt suurimman satoon vaikuttavat muuttujan huomiotta.
Oletko paljonkin tehnyt tiloilla töitä? Sillä en voi sanoa että olisin ikinä kuullut että peltoja mekaanisesti kasteltaisiin. Miten edes ajattelit kastella vaikka 200 hehtaarin pelto pinta-alat?
Kyllä vuonna 2018 pitäisi kaikenlaista kastelutekniikkaa löytyä… Rahasta kiinni.
Kyllä niitä on maailmalla näkyny paljonkin mutta Suomessa en ole sellaisiin törmännyt. Normikesänä kun sitä sadetta on saatu ihan riittämiin. Kun pistää kuvahakuun “field irrigation equipment” niin sieltä niitä kurkistelee.
Samat vermeet millä kylvetään lietettä, sopivat myös kasteluun. Ei muuta kuin tankki täyteen joesta ja suihkuttelemaan.
En omista tilaa mutta olen tehnyt maatöitä pyynnostä tulta -85 asti. Saksassa maanmuokkauksen jälkeen pelloille levitetään kasteluletkut ja jos tulee kuiva kevät niin niitä kastellaan öisin. Syksyisin sadonkorjuun jälkeen ne kerätään rullalle jälleen.
En tiedä miten 200ha pelto kasteltaisiin, varmaan samaan tapaan kuin 30-50ha peltokin. Ensin pellon reunaan, korkeudeltaan sopivaan paikkaan reikä. Sitten siihen tuulimylly pumppaamaan vettä säiliöön, joka on maanpinnan ylpuolella. Pieni pumppu riittää päiväsaikaan pumppaamaan vettä säiliöön/torniin. Ja jos oikein tiukalle menee, niin joka kolmas vuorokausi kastelua riittää turvaamaan itämisen ja kasvun.
Yksinkertaisen tuulimyllyn saa vaikka kolmesta tyhjästä öljytynnyristä. Halkaisee ne ja hitsaa toiviinsa lattaraudasta tehdyillä X-kiinnikkeillä. 120-asteen jaolla tuulen vääntömomentti on taisainen ja pyörimisnopeus on suurempi kuin yhdellä tynnyrillä. Hyvin yksinkertainen ja toimiva tuulimylly ja pyörii niin lujaa että joka päivä saa laakeriin laittaa lisää rasvaa.
Näin muualla nostetaan vettä maan pinnalle, jos ei haluta ostaa kaupallista “amerikan tuulimyllyä”, jonka näkee usein elokuvissa. Eikä polttoainetta kulu juuri lainkaan. Korkeintaan jos haluaa putkistoon kunnon paineen. Mutta omalla paineellaankin se kastelee pellot.
Miksi meillä ei voida käyttää niitä keinoja mitä käytetään keskeisessä euroopassa?
Nyt sataa täällä kunnolla — mahtavaa‼
Itse laitoin pihalle juomapaikan mehiläisille ja muille pikkuotuksille tänä kesänäkin. Sen luona on hauska tarkkailla mitä kaikkia vipeltäjiä siinä käykään.
Comments are closed.