Koti Artikkelit Historia Nordenskiöld ja Koillisväylä

Nordenskiöld ja Koillisväylä

1

Adolf Erik Nordenskiöld syntyi 18. marraskuuta Helsingissä. Nordenskiöldien suku tuli alun perin Ruotsista, mutta oli 1600-luvulla asettunut Suomeen. Adolf Erik Nordenskiöld tunnettiin elinaikanaan mineralogina, sukututkijana, tiedemiehenä ja Ruotsin akatemian jäsenenä, mutta ennen kaikkea naparetkeilijänä.

Vuonna 1857 sattui tapaus, joka sai Nordenskiöldin aloittamaan naparetkensä. Suomi kuului tuohon aikaan Venäjälle, ja toverijuhlan aikana suomalainen nationalisti Nordenskiöld piti puheen aiheesta ”Suomen muistot ja toivot”, mistä Venäjän kuvernööri Suomessa ei pitänyt. Nordenskiöld kieltäytyi pyytämästä anteeksi ja hänet pakotettiin lähtemään maanpakoon. Nordenskiöld muutti Ruotsiin.

Vuosi tämän tapauksen jälkeen Nordenskiöld lähti ensimmäiselle viidestä Huippuvuorten-tutkimusmatkastaan, jotka tehtiin vuosina 1858–1873. Niiden välissä hän ehti matkustaa Länsi-Grönlantiin ja lähivuosina arktiselle Karanmerelle Jenisei-joen suulle jäämerelle. Ensimmäiset tutkimusmatkat rahoitettiin julkisista varoista ja niillä tutkittiin saarten maaperää, fossiileja ja myös meteoriitteja. Karanmeren- ja Jenisein-matkojen tarkoitus oli tieteellisen lähtökohdan lisäksi myös tutkia mahdollisuudet matkustaa pidemmälle itään. Jenisein-matkojen jälkeen Nordenskiöld tiesi, että Pohjoinen jäämeri oli kulkukelpoinen.

Pohjoisesta meritiestä Atlantin, Tyynenmeren ja Aasian välillä oli tiedetty vuosisatoja. Ensimmäiset Koillisväylän tutkimukset tehtiin 1500-luvun lopulla, ja sekä venäläiset että tanskalais-venäläinen Vitus Behring olivat tehneet matkoja ympäristöön. Kukaan ei ollut kuitenkaan onnistunut ennen Nordenskiöldiä purjehtimaan läpi Koillisväylän.

SS_Vega-460x294
Vega-alus Jacob Häggin maalaamana.

22. kesäkuuta 1878 Vega-alus lähti tutkimusmatkalle Karlskronasta. Vega oli kolmimastoinen, 70 hevosvoiman purjehdusalus. Meriamiraali Louis Palanderista tehtiin Vegan kapteeni, ja hänen lisäkseen tutkimusmatka-aluksella oli mukana luonnontieteilijöitä, upseereita ja 21 hengen miehistö. Tutkijoiden joukossa oli kaksi eläintieteilijää (joista toinen oli myös tulkki), kasvitieteilijä, meteorologi, hydrografi ja myös lääkäri ja jäkälätieteilijä. On mainitsemisen arvoista, että aluksen lääkäri ja jäkälätieteilijä Ernst B. Almqvist kirjoitti teoksia kuten ”Ruotsalaisen rodun olemassaolosta”, ”Pohjoisen kansan elinkamppailu” ja ”Kansainvälinen vaara”, joista Svea rikets förslag julkaisi monia.

Nordenskiöld nousi Vegaan Tromssassa, jossa myös Lena-alus oli odottamassa. Kaksi muuta alusta olivat purjehtineet edeltä, mutta vain Vega oli suunniteltu purjehtimaan koko reitti halki Koillisväylän. Reitti kulki Karanmeren kautta, jolla Nordenskiöld oli käynyt aikaisemminkin. 28. syyskuuta 1878 Vega purjehti Tšuktšien niemimaalla Koillis-Venäjällä, missä heidän oli talvehdittava monta kuukautta. Talvehtiminen sujui vaihtokaupan ja ystäviksi muodostuneiden tšuktšien etnologisten tutkimusten parissa. Matkan aikana otettiin myös vesinäytteitä eläinmaailman tutkimiseksi.

nordenskiold21

Kesti heinäkuuhun asti, kun jää seuraavan kerran lohkesi Vegan ympäriltä. Alus kulki eteenpäin Tyyntämerta kohti, ja 20. heinäkuuta saavuttiin Beringinsalmelle. Tämän jälkeen vuorossa oli Euraasian mantereen itäisin kolkka Dežnevinniemi. 2. syyskuuta 1879 saavuttiin Jokohamaan, Japaniin, josta voitiin lähettää sähkösanoma, että Koillisväylän läpi oli purjehdittu. Japanissa oli pysyttävä lähes kaksi kuukautta, koska Vegaa oli korjattava. Tänä aikana keisari soi retkikunnalle audienssin ja retkikuntaa kunnioitettiin niin Japanissa, Hongkongissa kuin muuallakin.

Kotimatka taittui pitkin Aasian etelärannikkoa, Suezin kanavan läpi ja siitä pohjoiseen Eurooppaa kohti. Tästä tuli hyvin voitokas matka, ja he ottivat vastaan kunnianosoituksia Kairosta, Napolista, Kööpenhaminasta ynnä muista kaupungeista. 24. huhtikuuta 1880 kello 22.00 Vega saapui Tukholmaan 22 189 merimailin matkan jälkeen. Tuhannet ruotsalaiset tervehdyksineen olivat vastaanottamassa miehistöä. 24. huhtikuuta merkittiin myöhemmin almanakkaan ”Vega-päiväksi”.

vegas_rutt

Koillisväylän löytämisen lisäksi Nordenskiöld oli myös osa kokoonpanoa, joka inspiroi tulevia löytöretkiä ja kilpaili muiden kanssa. Nordenskiöldin kirja Grönlannista inspiroi amerikkalaista Robert Pearya ylittämään Grönlannin päästäkseen Pohjoisnavalle, jota norjalainen Fridtjof Nansen oli siihen asti päässyt lähimmäs. Ehkä suurimman vaikutuksen Nordenskiöld teki toiseen ruotsalaiseen Sven Hediniin, joka myöhemmin tutki Aasiaa ja joka oli ollut yksi tuhansista katsojista Nordenskiöldin saapuessa Tukholmaan. Tuona talvipäivänä nuori Hedin näki Nordenskiöldin Drottninggatanilla ja ryhtyi seuraamaan hänen lumisissa jalanjäljissään.

Nordfront.se

1 KOMMENTTI

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus!
    Kiitos tästä. On itse suomenruotsalaisena aina mukava lukea kuinka suomenruotsalaiset eivät aina ole olleet ”mätäpaise” suomineidon kehossa, niin kuin RKP ja muut kätyrit tänä päivänä…
    Historia on täynnä hienoja esimerkkejä ylpeistä ja pelottomista suomenruotsalaisista jotka ovat tehneet suuria tekoja suomen kohtalon tähden.
    Kieli on vain kieli, veri ja sielu ratkaisee.

Comments are closed.