Koti Artikkelit Yhteiskunta Monarkia – perusteellista teatteria

Monarkia – perusteellista teatteria

0

On kulunut viikko sekä oikeiston että vasemmiston täydellisen mahtipontisesta Bernadotte-suvun juhlistamisesta. Kysymys kuuluu, täyttääkö nykymonarkia kriteerit edustaakseen niin kutsuttuja perinteisiä arvoja?

Kaikki tietänevät, että 23.2.2012 syntyi pieni tyttö. Tämä tyttö, joka on saanut nimen Estelle, on Ruotsin ”kruununperillinen”.

Lehdissä on ollut suuria otsikoita pienokaisen syntymästä. Kansallisilla kotisivuilla on tapahtumasta kirjoitettu suorastaan naurattavan mahtipontisesti, ja jopa kehotettu kannattamaan monarkiaa niin kutsuttujen perinteisten arvojen vuoksi. Minä en usko niin.

Tästä syystä olin iloisesti yllättynyt nähdessäni Sanna Hillin kirjoituksen aiheesta. Sanna suhtautuu kriittisesti siihen, että Bernadottet perivät kuninkaallisen aseman. Kuten Sanna kirjoittaa, tilanne oli toinen ennen, kun vahvimmat yksilöt valittiin päälliköiksi tai kuninkaiksi. Nykyään kuninkaitten entisestä loistosta on jäljellä vain mahtipontisuutta ja hehkutusta. Ruotsin kuninkaallinen perhe täyttää saman viran kuin juorulehdistön lööpit Big Brotherista, Euroviisuista tai Hollywoodin tähdistä. Kaikki syvällinen on mennyttä, ja jäljellä on vain kiillotettu ja iloisen oloinen timattien ja glamourin peittämä pinta, jonka pitäisi saada meidät ”tavalliset ihmiset” ihailun valtaan. Kunnioitukseni ja ihailuni kuningasperhettä kohtaan on yhtä vähäinen kuin kunnioitukseni Whitney Houstonia tai muita julkkiksia kohtaan.

Ymmärtäkää minut oikein. Jos meillä olisi kuningas, joka olisi saanut kruununsa kamppaillen ja uhraten itsensä maansa ja kansansa puolesta, olisi hän ehkä kruununsa ansainnut. Mutta nykyinen kuningas on pelkkä sätkynukke. Hänellä ei ole edes oikeutta omiin mielipiteisiin. Hän ei saa valita uskontoaan eikä sanoa, mitä mieltä hän on tärkeistä asioista. Lisäksi pitäisi suhtautua epäillen siihen, että kuningasperhe on nyky-Ruotsissa vapautettu vastuunkannosta. Aivan kuten Sanna kirjoitti, näitä uskomattoman rikkaita ihmisiä ei voi rangaista jos he tekevät rikoksen. Sana ”korruptio” kuvaa tilannetta hyvin.

Ymmärrän, että aikana ilman perinteitä ja kulttuuria ihmiset takertuvat oljenkorsiin tunteakseen olemassaolon syvemmän tarkoituksen. Ruotsalaiset tarvitsevat ankkurin ja vakautta, ja pienen prinsessan syntymän juhliminen ehkä täyttää tämän tyhjiön. Ehkä jotkut kansalismieliset valitsevat ratsastaa kansan epätoivolla ja juurettomuudella, ja uskovat siten saavansa lisää kannattajia, mistäpä minä tiedän? Lisäksi kiinnostus ja kunnioitus uutta elämää kohtaan on juurtunut meihin ihmisiin. Monet täti-ihmiset ihastelevat pientä tyttövauvaa. Eivät siksi, että hän on prinsessa, vaan koska media tekee hänestä koko maan pienokaisen. Sinällään se on terveyden merkki; on syntynyt lapsi, ja rotu jatkuu. Tähän asti olen samaa mieltä.

Voisi kuvitella, että monet vanhemmat ihmiset olisivat kiinnostuneita kuningashuoneen olemassaolosta ja perinteistä, mutta viime päivinä olen saanut eri käsityksen. Vanhemmat sukupolvet eivät ikään kuin ole yhtä kuningasperheen kanssa. Ei, monet ovat tajunneet korruption ja hoidetun julkisivun. Tapasin kaupassa noin 80-vuotiaan pariskunnan, joka oli lievästi sanottuna kyllästynyt puheisiin kuningasperheestä ja uudesta prinsessasta. ”Telkkaria ei voi avata kuulematta asiasta”, sanoi mies, ja hänen vaimonsa oli samaa mieltä, ja lisäsi: ”Mitä hyötyä heistä oikeastaan on Ruotsille?”. Sitä meidän kaikkien pitäisi kysyä…

Kyseenalaistan nykyisen monarkian ja korruptoituneen teatterin, ja olen vakuuttunut, että voimme löytää oman arvomme ja tunteen perinteisistä arvoista ilman kunigasperheeseen ja uuden prinsessan syntymään liityviä juhlavia muodollisuuksia.

Valitkaamme toinen tapa koota hajaantunut kansamme. Monarkiainnostus ja yläluokkaisuus ovat pelkkää turhamaisuutta.

Paulina Forslund

Nationellt Motstånd

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here