Koti Artikkelit Historia Miten mahtava sortuu

Miten mahtava sortuu

7
etelaafrikka
Apartheidin kaatuminen on rappeuttanut Etelä-Afrikan.

Julkaisemme kansanmurhan vastaisen viikon vuoksi käännösartikkelin historioitsija Arthur Kempiltä. Alkuperäiseltä nimeltään artikkeli on ”Etelä-Afrikan armeijan romahdus kolmannen maailman hallinnan alla”. Mitä pakkomonikulttuurisuus teki yhteiskunnalle, jota valkoinen väestö piti aiemmin koossa?

Etelä-Afrikan armeija, kerran voimakkain sotaväki Afrikan maaperällä, on vajonnut anarkiaan sitten mustien valtaannousun vuonna 1994. Yli puolet ”sotilaista” on kunnoltaan sopimattomia palvelukseen, aidsia sairastavien määrän on arvioitu olevan hallitusalueella yli 60 % ja varustelutaso on pudonnut siihen, että maalla on käytettävissä ainoastaan neljä tankkia ja kahdeksan panssaroitua autoa puolustamaan itseään.

Etelä-Afrikan armeijan rappio alkoi siitä hetkestä, kun valta luovutettiin ANC:lle vuonna 1994 ja kun ANC:n ja pienemmän PAC:in (Pan-African Congress) aseelliset siivet liitettiin uudelleen nimettyihin Etelä-Afrikan valtakunnallisiin puolustusvoimiin (South African National Defence Force, SANDF). Nämä kaksi aseellista siipeä tunnettiin vastaavasti nimillä MK ja APLA.

 

Mustien rasismi tappaa valkoisia sotilaita

SANDF:in riveissä esiintyneet merkit rodullisesta vihamielisyydestä, jota entiset MK- ja APLA-johtajat vielä lietsoivat, purkautuivat peittelemättömän murhanhimoisina valkoisten vastaisina tunteina vuonna 1999, kun syyskuun 16. päivä eräs SANDF:iin liittynyt entinen APLA-sissi tappoi kahdeksan valkoista sotilasta Tempen sotilastukikohdassa Bloemfonteinissa (”Tempe Soldier Still Critical”, Mail & Guardian 22.9.1999).

Entisten Etelä-Afrikan ilmavoimien Impala-suihkukone lennolla.
Entisten Etelä-Afrikan ilmavoimien Impala-suihkukone lennolla.

Poliisin tutkintaryhmän oli ”vastahakoisesti myönnettävä”, että luutnantti Sibusiso Madubela, 28, oli työntänyt sivuun mustat kollegansa tappaakseen kuusi valkoista upseeria ja yhden valkoisen siviilinaisen sekä haavoittaakseen viittä valkoista sotilasta (”Countdown to Slaughter”, Sunday Times 19.9.1992). Tästä eteenpäin valkoiset sotilaat on pyritty hitaasti mutta määrätietoisesti savustamaan ulos SANDF:ista – lähes koko armeija on jo musta. Tämä on surullinen mutta arvattavissa ollut seuraus.

 

Puolustusvoimien rappiotila paljastuu parlamentissa

Etelä-Afrikan hallituksen puolustusvaliokunnan kokouksessa, joka pidettiin kesäkuussa 2002, ilmeni, että SANDF kärsii seuraavanlaisista ongelmista:

– Yli puolet Etelä-Afrikan kansallisten puolustusvoimien 76 000 sotilaasta on kuntonsa puolesta kelpaamattomia palvelukseen ja SANDF on ”vakavassa kriisissä”.
– Näistä 76 000 miehestä SANDF voi saada koottua vain yhden toimintakykyisen 3 000 miehen prikaatin.
– On ”mahdotonta” järjestää 19 normaalia armeijan komppaniaa ja 23 reserviläisosastoa rahoituksen puutteen takia.
– Koulutus on jouduttu pysäyttämään.
– Kalusto on huonossa kunnossa. Vain neljä 168 Olifant-tankista ja kahdeksan 242 Rooikat-panssariautosta ovat toimintakuntoisia.
– Rahoituksen puute on aiheuttanut pulaa myös polttoaineesta. Ilmavoimien rahoitus sallii vain 2 400 lentotuntia vaadittujen 7 200 tunnin sijaan. Tämä taas on johtanut pilottien joukkoirtisanoutumisiin. ”Ilmavoimien lentopolttoaine on yleensä loppu syyskuuhun mennessä”, totesi eräs valiokunnan jäsen.
– Puolustusvoimien leikkaus vuoden 1994 104 000 hengestä 76 000 henkeen on aiheuttanut massiivisia kuluja. Tämä taas on tehnyt puolustusvoimista ”aseistetun sosiaalitoimiston”, kuten puolustusvaliokunnan jäsen Hendrik Schmidt totesi.
– Puolustusvoimien upseeristo on käynyt liian painavaksi yläpäästä, kun joukoissa on yksi kenraali 293 sotilasta kohden. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdysvaltojen armeijassa on kenraali 2 000 miestä kohden.
– Puolustusvoimien budjetista menee 52 % väestön kustantamiseen ja vain 0,5 % varusteiden hankkimiseen.
– Aids on suuri ongelma. Valiokunnan mukaan seitsemän kuolemaa kymmenestä puolustusvoimissa liittyy jotenkin aidsiin.
– Lääkintäspesialisti eräästä maan sotilassairaalasta kertoi, että kuusi kymmenestä sotilaasta on testattu HIV-positiivisiksi sen jälkeen, kun heidät on hyväksytty sairaalaan, ja että 60 prosentin aids-tartuntojen määrä armeijassa on mahdollista.
(”Nearly half of the SA army not fit for combat”, Independent Newspapers 13.6.2002.)

Olifant-tankki – vuonna 2003 SANDF:illa oli vain neljä panssarivaunua toimintakuntoisina.
Olifant-tankki – vuonna 2003 SANDF:illa oli vain neljä panssarivaunua toimintakuntoisina.

 

Huonot hampaat

Muut yksityiskohdat SANDF:in rappiosta saavat jo koomisia piirteitä. Esimerkiksi ”hammashoidolliset syyt” ovat vähentäneet joukkoja Bloemfonteiniin sijoitetuista kansainväliseen toimintaan osallistuneista 1. E-A:n Jalkaväkipataljoonan alkuperäisestä 612 miehestä 138 mieheen, kertoi yksikön komentaja eversti Mokhosi toiselle parlamentaariselle valiokunnalle elokuussa 2002 (”Army’s image dented as troops lose their bite”, Independent Newspapers 1.8.2002).

Tämä tarkoittaa että yhteensä 474 sotilaalla 1. E-A:n Jalkaväkipataljoonassa on niin huonot hampaat, että se tekee heistä kelpaamattomia palvelukseen. Erilaisia teorioita huonojen hampaiden epidemiasta on useita aina aidsista huonoon kuriin. SANDF:in puolelta asiaa ei ole kommentoitu. (Ks. edellinen lähde.)

Eversti Mokhosi kertoi myös, että yksikön yleinen terveydentaso on huono, sillä talvella sillä oli yhteensä 175 sairastapausta yhdessä viikossa, mikä taas esti pataljoonaa toteuttamasta tiettyä harjoitusohjelmaa (ks. edellinen lähde). Useilla armeijan 38 000 epäsopivasta sotilaasta on todettu olevan hammasongelmia (”An Army of tooth tiffies could save us”, Independent Newspapers 8.8.2002).

 

Kenraalit, joilla on väärennetyt pätevyydet

Sen lisäksi, että SAND kärsii huonoista hampaista, aidsista ja huonosta varustelutasosta, on sen kantahenkilökunnassa useita jäseniä, jotka ovat väärentäneet pätevyyksiään saadakseen itse paremman työn. Vähintään kaksi SANDF-kenraalia, Ernest Zwane ja Petronella Mari, jotka ovat molemmat entisiä ANC:n aseellisen siiven MK:n entisiä jäseniä, pidätettiin marraskuussa 2002 väärennettyjen pätevyyksien takia (”SANDF image tarnished”, News 24 11.11.2002). Lisäksi poliisi pidätti kaksi entistä MK-sotilasta, SANDF:in everstin ja entisen everstin, jotka olivat kavaltaneet lähes 20 miljoonaa SANDF:in demobilisaatiorahoja (ks. edellinen lähde).

 

Ongelmaa ei ole, sanoo ANC:n puolustusministeri

Kaikkein koomisin tapaus oli ANC:n ministerin reaktio, kun hän puolusteli näitä paljastuksia. Puolustusministeri Mosiuoa Lekola kiisti ne kaikki kommentoiden: ”Olen tyytyväinen, ettei kyseessä ole mitään, mitä emme pystyisi korjaamaan” (”An Army of tooth tiffies could save us”, Independent Newspapers 8.8.2002).

Etelä-Afrikan kansallisten puolustusvoimien tila kuvaa valkoisten rakentaman infrastruktuurin sortumista – kuvio, joka toistuisi kautta linjan kaikkialla Etelä-Afrikassa.

 

Arthur Kemp

artikkelin_peraan

7 KOMMENTIT

  1. Apartheidista puhuttaessa on syytä muistaa että ko. järjestelmä palveli loppuviimein siionistisia ja kapitalistisia tarkoitusperiä. P.W. Bothan johtama hallitus teki kävi huoletta kauppaa Israelin kanssa ja vaikka järjestelmä pyrki pitämään valkoiset ja värilliset erillään, oli se silti riippuvainen mustasta työvoimasta. Etelä-Afrikan talous ja julkiset palvelut(kaivokset, maatilat, julkiset palvelut, kodinhoitajat) vaati valtavan määrän mustaa työväkeä. Ja ”yllättäen” tämän seurauksena maassa oli kohta 4,5 miljoonaa valkoista kohden 30 miljoonaa värillistä asukasta, eli ei voitu todellakaan puhua ”valkoisesta maasta” (ja mm. suurin osa timanttikaivoksista joilla mustaa työväestöä työskenteli oli juutalaisten omistuksessa). Kun rodulliset levottomuudt alkoivat, saatiin armeijan ja poliisin reiveihin vain 40 000-80 000 sotilasta ja poliisia suojelemaan loppuja 4 miljoona valkoista 30 miljoonan musta väkivaltaisuuksilta.

    Apartheid oli hyvä esimerkki siitä että valta on sillä väestöllä, joka ei vain ole johtavassa asemassa hallituksessa, vaan myös enemmistöä väestörakenteellisesti. P.W. Botha, F.W. de Klerk ja muut aparheidia johtaneet Kansallisen puolueen pamput eivät olleet missään nimessä valkoisia nationalisteja, sitä ovat AWB, Kommandokorps ja viimeinen 100% valkoinen linnake Orania.

    • Ja Oraniaan liittyen lisäys:
      http://www.orania-film.de/main.html

      Oranian kaupunki, jota sen väestö kutsuu isänmaakseen, on elävä esimerkki edellämainitsemastani apartheidin heikkoudesta: vain valkoista väestöä=ei rikollisuutta, ei työttömyyttä.

  2. Erittäin mielenkiintoista tekstiä. Onkohan maailmassa yhtään esimerkkiä siitä, että monikulttuurisuus (=rodunsekoitus mustien kanssa) olisi johtanut mihinkään positiiviseen?

  3. Etelä-Afrikka on esimerkki juutalaisten juonittelusta. Israel oli boikotoidun Etelä-Afrikan harvoja tukijoita ja samaan aikaan juutalaiset olivat kuitenkin ANC:n taustalla. Yhtä lailla nykyään Euroopassa monet valkoiset veljeilevät Israelin kanssa vaikka samaan aikaan juutalaiset tavoittelevat Euroopan neekeröitymistä.

  4. Harmi kun Suomessa ei saa sanoa että, neekerit on tyhmiä. Muuten käyttäisin tätä ilmausta.

Comments are closed.