Koti Artikkelit Miksi Jesse Torniaisen kuolemantuottamussyyte kaatui

Miksi Jesse Torniaisen kuolemantuottamussyyte kaatui

22

Tänään järjestetään aktivisti Jesse Torniaisen hovioikeudenkäynti asema-aukion tapahtumiin liittyen. Julkaisemme alla uudelleen vuoden takaisen artikkelin, joka summasi käräjäoikeuden tapahtumat. Hovioikeudenkäynnistä tekee mielenkiintoisen puolustuksen tuoma uusi Valviran asiakirja, joka ei ollut vielä valmis käräjien aikana. Valviran asiakirjalla tulee olemaan erittäin suuri painoarvo, eikä ole ihme, ettei syyttäjä olisi halunnut sitä käsitellä lainkaan.

Jesse Torniainen.

Kuten lukijamme varmasti tietävät, oli Vastarintaliikkeen aktivistilla Jesse Torniaisella hieman ennen joulua oikeudenkäynti asema-aukion tapahtumista ja siihen liitetystä kuolemantapauksesta.

Tiedätte varmasti myös, että kuolemantuottamussyyte kaatui käräjäoikeudessa. Tuomio ei tosin ole vielä lainvoimainen, ja sekä syyttäjä että Torniainen ovat molemmat valittaneet siitä, koska Torniainen sai kuitenkin törkeästä pahoinpitelystä kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. Syyttäjä taas on tyytymätön siihen, että toinen syytteistä kaatui.

Käymme artikkelissa läpi käräjäoikeuden perustelut sille, miksi syyte kuolemantuottamuksesta kaatui. Voit ladata käräjäoikeuden antaman tuomion kokonaisuudessaan PDF:nä TÄÄLTÄ. Käräjäoikeuden perustelut käsiteltävälle aiheelle alkavat sivulta 7.

Sivulla 7 kommentoidaan kysymyksenasettelua seuraavasti:

Kysymyksenasettelu

Asiassa on syytekohdan osalta ratkaistavana kysymyksenä, onko Torniainen aiheuttanut menettelyllään Karttusen kuoleman. Asiassa on syyttäjän ja asianomistajan taholta esitetty, että kyse on Karttusen menehtymisen osalta ollut Torniaisen kielletystä riskinotosta ja näin ollen rikosoikeudellisesti huolimattomasta menettelystä.

Asiassa on kuitenkin kuolemantuottamuksen osalta ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko Karttusen menehtyminen katsottava olevan rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä Torniaisen menettelyyn, vai onko syy-yhteys Torniaisen menettelyn ja Karttusen kuoleman välillä katkennut Karttusen oman myötävaikutuksen johdosta, kuten Torniaisen puolesta asiassa on esitetty.”

Tällä tarkoitetaan sitä, katkeaako syytetyn juridinen vastuu siinä kohtaa, kun tapahtuu syytetystä riippumattomia asioita, kuten tässä tapauksessa huumeidenkäyttöä ja hoidosta kieltäytymistä.

Sivulla 8 kirjoitetaan mediassakin käsitellystä kuolemansyylausunnosta seuraavaa:

“Kuolemansyylausunnosta ilmenee, että neuropatologisen tutkimuksen yhteydessä aivoissa on havaittu turvotusta. Lausunnon mukaan on mahdollista, että erityisesti pikkuaivoissa oleva ruhjeinen verenvuoto ja siihen liittyvä aivokudoksen turvotus ovat kuudentena tapaturman jälkeisenä päivänä laajentuneet ja johtaneet kallonsisäisen paineen kohoamiseen erityisesti takakuopan alueella. Aivokudoksen turvotus on johtanut kudosvaurioihin, ja se on osaltaan estänyt verenkierron ja johtanut soluvaurioiden kautta kuolemaan.

Lausunnon mukaan tässä tapauksessa tällainen verenvuodon laajeneminen ja turvotuksen lisääntyminen on tapahtunut viiveellä, sillä yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat kahdesta kolmeen vuorokauden sisällä tapaturmasta. Lausunnon mukaan neuropatologisessa tutkimuksessa ei ole löytynyt sellaisia selittäviä tekijöitä, jotka olisivat aiheuttaneet tai selittäneet verenvuodon laajenemisen ja aivokudoksen turvotuksen lisääntymisen.

Edelleen lausunnossa on yksiselitteisesti todettu, että ruumiinavauksen yhteydessä otettujen näytteiden oikeuskemiallisessa tutkimuksessa ei ole todettu alkoholeja, lääkeaineita tai huumausaineita, jotka olisivat aiheuttaneet kuoleman tai vaikuttaneet kuolemaan. Toisaalta lausunnossa on todettu, että Karttusen verinäytteestä on havaittu klonatsepaamia sekä sen aineenvaihduntatuotteita sekä virtsanäytteessä norbuprenorfiinia sekä THC-yhdistettä.”

Karttunen siis kuoli aivovammaan. Hänen vammansa oli pahentunut hänen kuolinpäivänään kuusi päivää tapaturman jälkeen, mikä on kuolemansyytutkimuksen jälkeen epänormaalia, sillä samanlaiset muutokset tapahtuvat yleensä 2–3 vuorokauden sisällä tapahtumasta.

Kuolemansyylausunnon mukaan huumeilla ei ollut tekemistä asian kanssa. Kuten kuitenkin myöhemmin tässä artikkelissa osoitamme, Karttusen vamma on pahentunut sen jälkeen kun hän jatkoi huumeiden käyttöä karattuaan sairaalasta, joten on erikoista, kuinka tässä lausunnossa voidaan väittää, ettei huumeilla olisi mitään tekemistä sen kanssa, että vamma paheni vielä kuudentena päivänä, mikä myös lausunnon itsensä mukaan on harvinaista.

Jimi Karttunen käytti huumeita sairaalassa

Sivulla 8 alkaa myös Töölön sairaalan lääkärintodistusten käsittely. Heti ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan:

“Karttunen on sairaalahoidon aikana käyttänyt myös sellaisia huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita, joita hänelle ei ollut sairaalasta määrätty (buprenorfiinilaastari [subutexin vaikuttava aine on buprenorfiini toim. huom.]), ja epäilyksenä on ollut, että Karttunen on käyttänyt hoitojakson aikana myös muita huumausaineita.”

Kuten olemme aikaisemmissakin teksteissämme tämän aiheen osalta tuoneet esille, on Karttunen käyttänyt jo sairaalassa ollessaan huumeita. Jopa lääkärit ovat tehneet tämän havainnon, ja häneltä on löydetty myös buprenorfiinilaastari, jonka vaikuttava aine on sama kuin Subutexissa.

“Lausunnoissa on esitetty, että aivoruhjevammat voivat kasvaa ensimmäisen ja toisen vamman jälkeisen vuorokauden aikana. Koroknay-Pál on häntä käräjäoikeudessa kuultaessa kertonut, että on äärimmäisen harvinaista, että verenvuoto aivoissa kasvaisi vielä kolmen vuorokauden kuluttua päävamman syntymisestä.”

Kuten kuolemansyylausunnossakin todettiin, kerrotaan myös lääkärintodistuksessa, jonka kirjoittaja on neurokirurgian erikoislääkäri, että on äärimmäisen harvinaista, että verenvuoto aivoissa pahenisi kolmen päivän jälkeen vamman syntymisestä ilman syytä.

Lääkärintodistus jatkuu:

“Lausunnoista ilmenee, että Karttunen on sairaalahoitojakson aikana 10.9.2016–15.9.2016 ollut paranemassa vammastaan eikä mikään yksittäinen seikka 15.9.2016, kun Karttunen on poistunut sairaalasta, ollut viitannut siihen, että vamma olisi pahenemassa. Lausunnon mukaan Karttusen ennuste aivovammasta toipumiseen oli hyvä, ja Karttunen oli neurologisesti oireeton koko hoitojakson ajan. Aivoruhjevammat olivat pään tietokonekontrollikuvien mukaan paranemassa, ja myös veren suola-arvot olivat hyviä.”

Kuten lääkärintodistuksesta selviää, oli Karttunen ollut paranemassa vammastaan eikä mikään yksittäinen syy viitannut siihen, että vamma olisi ollut pahenemassa. Ennuste toipumiseen oli hyvä, ja Karttunen oli neurologisesti oireeton. Tietokonekontrollikuvienkin mukaan vamma oli paranemassa.

Neurologiset oireet tarkoittavat esimerkiksi päänsärkyä, huimausta, tuntohäiriöitä, muistivaikeuksia, vapinaa, lihasheikkoutta, lihasnykinää, kömpelyyttä, tajuttomuus-kouristuskohtauksia, halvausoireita, hermoperäisiä kiputiloja, selkävaivoja sekä unihäiriöitä. Mitään näistä ei Karttusella ilmennyt, joten hänellä ollut aivovamma oli melko hyvälaatuinen. Miksi vamma sitten paheni sen jälkeen kun hän päätti itse lopettaa hoidon, ja millä tapaa asian voisi saada Torniaisen vastuulle syyttäjän mielestä?

Karttunen karkaili sairaalasta

Sama lausunto jatkuu edelleen:

“Toisaalta lausunnosta ilmenee, että Karttusen motivointi hoitoon oli ongelmallista ja Karttunen on poistunut osastolta luvatta useana hoitopäivänä.

Lausunnon mukaan Karttusta oli ennen hänen lähtemistään pois sairaalahoidosta 15.9.2016 muistutettu siitä, että Karttunen voisi jäädä sairaalaseurantaan. Karttunen oli kuitenkin ilmoittanut hoitajille, että hän ei halunnut jäädä sairaalaan. Edelleen lausunnosta ilmenee, että Karttusen kanssa on hoitojakson aikana käyty keskustelua päihteiden käytön lopettamisen tärkeydestä aivovammasta toipumisen kannalta.”

Karttusen vamma ei aiheuttanut hänelle neurologisia oireita, joilla voisi selittää esimerkiksi outoa tai kontrolloimatonta käyttäytymistä. Hänen vammansa oli paranemaan päin ja hänen kanssaan keskusteltiin päihteiden käytöstä hoidon kannalta. Hän kuitenkin päätti omasta tahdostaan karata sairaalasta ja jatkaa huumeiden käyttöä, mitä hän tosin oli tehnyt jo sairaalassa ollessaan, minkä vuoksi vamma paheni ja hän kuoli. Voiko tämä olla Torniaisen vika jollain tavalla?

Sivulla 9 kerrotaan:

“Lausunnossa on myös yksilöidysti yleisellä tasolla pohdittu kysymystä päihteidenkäytön vaikutuksesta aivovammasta paranemiseen. Lausunnon mukaan […] useat rauhoittavat huumeina käytettävät lääkeaineet kuten bentsodiatsepiinit sekä morfiinijohdannaiset puolestaan aiheuttavat hengityslamaa, joka puolestaan lisää kallonsisäistä painetta altistaen potilaan aivoverenvuotojen vaikeutumiseen.”

Kuten olemme osoittaneet, käytti Karttunen sairaalassa ollessaan bentsodiatsepiiniksi laskettavaa Rivaltrin-lääkettä ilman asianmukaista lupaa. Hänen tarkoituksensa ei myöskään ollut lääkitä itseään, vaan käyttää lääkettä päihtymistarkoituksessa.

“Lisälausunnosta 30.11.2016 ilmenee, että ambulanssi on saapunut Karttusen asunnolle 12 minuutin kuluttua hälytyksestä 16.9.2016. Karttunen on tavattu asunnostaan tajuttomana, ja Karttusen tajuttomuuden on ajateltu johtuvan huumeiden yliannostuksesta. Karttunen on kuljetettu Meilahden sairaalaan, häntä on alettu hoitaa myrkytyspotilaana ja hänelle on annettu useiden huumeiden vasta-aineita. Hänen vatsastaan on tyhjennetty sulamatonta lääkemassaa. Lausunnon mukaan Karttusen läheltä on löydetty myös useita tyhjiä lääkepurkkeja Rivatriliä, joka on hengityslamaa aiheuttava bentsodiatsepiini.

Lisälausunnon mukaan on mahdollista, että Karttusen tilanteen huononeminen on johtunut Karttusesta riippuvista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten päihteiden käyttö, kaatuminen tai kouristuskohtaus johtuen kouristuksenestolääkityksen laiminlyömisestä. Lisäksi lausunnon mukaan mikäli Karttusen tilanteen huononeminen olisi tapahtunut sairaalahoitojakson aikana, siihen olisi pystytty vaikuttamaan hoitotoimenpiteillä. Koroknay-Pálin mukaan Karttusen ensihoito 16.9.2016 olisi Töölön sairaalassa ollut toinen kuin Meilahden sairaalassa.

Kuten tästä selviää, on Karttusta alettu hoitaa myrkytyspotilaana, joiden hoito on erilaista kuin aivovammapotilaiden. Mikäli hän olisi ollut sairaalassa kuten lääkärit häntä neuvoivat, olisi häntä osattu hoitaa heti oikealla tavalla. Nyt häntä hoidettiin väärin, koska hän ei ollut itse suostunut jäämään sairaalaan. Voiko tämä olla Torniaisen vika?

Huumeidenkäyttö jatkui sairaalasta pääsyn jälkeenkin

Karttusen vatsasta oli myös tyhjennetty sulamatonta lääkemassaa ja hänen vierestään oli löydetty useita tyhjiä Rivatril-purkkeja. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, ettei huumeiden käyttäminen loppunut sairaalasta lähdön jälkeen vaan jatkui viimeisiin hetkiin saakka.

Sivulla 9 käydään pikaisesti läpi Karttusen kaverin Joona Hartikaisen sekä taloyhtiön puheenjohtajan todistukset:

“Hartikaisen mukaan he menivät [sairaalasta lähdön jälkeen] erään heidän yhteisen ystävän asuntoon, jossa Karttunen joi vähäisen määrän 1–3 tölkkiä olutta ja poltti marihuanaa.

[…]

Asiassa on lisäksi kuultu Karttusesta silminnäkijähavaintoja 16.9.2016 tehnyttä [nimi poistettu], jonka kertomuksen mukaan Karttunen on 16.9.2016 aamupäivällä ollut kadulla kävellessään voimakkaasti päihtynyt.”

Molempien silminnäkijähavaintojen mukaan Karttunen on käyttänyt päihteitä viimeisinä hetkinään, mistä myös kertoo hänen vatsastaan tyhjennetty sulamaton lääkemassa, vaikka häntä oli nimenomaan kielletty tekemästä niin. Voiko tämä olla Torniaisen syy?

Sivulla 10 aletaan käsitellä todisteiden valossa tulleita johtopäätöksiä:

“Tässä asiassa on rikosoikeudellisen syy-yhteyden kannalta merkitystä erityisesti sen kysymyksen arvioimisella, onko Karttusen oman menettelyn katsottava myötävaikuttaneen kuolemaan siten, että sillä olisi vaikutusta pahoinpitelyrikoksen ja kuoleman väliseen syy-yhteyteen.”

Tämä on siis ratkaiseva kysymys, kun mitataan syytetyn syyllisyyttä kuolemaan. Voiko Torniaista syyttää tapahtumista, joihin hän ei itse ole voinut vaikuttaa?

“Asiassa on selvitetty, että Karttunen ei ole noudattanut sairaalasta saamiaan hoito-ohjeita sairaalahoitojakson aikana ja että hän on sen jälkeen käyttänyt erilaisia päihteitä. Ratkaistavana kysymyksenä näin ollen on, olisiko Karttunen menehtynyt, mikäli hän olisi Hartikaisen kertomusta uskottavampina pidettävistä Koroknay-Pálin lausunnosta ja kertomuksesta ilmenevin tavoin sairaalahenkilökunnan suositusten mukaisesti jatkanut hoitojaksoa Töölön sairaalassa vielä 15.9.2016 jälkeen eikä olisi edellä lausutuin tavoin käyttänyt sairaalasta poislähtönsä jälkeen päihteitä.”

Tässä siis pohditaan vielä sitä, olisiko Karttunen kuollut, mikäli hän olisi noudattanut annettuja ohjeita eli jäänyt sairaalaan ja ollut käyttämättä päihteitä.

“Karttunen on esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan ollut koko sairaalahoitojakson ajan neurologisesti oireeton ja aivovamma oli paranemassa hyvin. Lisäksi asiassa on selvitetty, että Karttusen aivoruhjevamman tilanne on merkittävästi huonontunut noin kuusi vuorokautta traumasta, vaikka lääketieteellisen selvityksen mukaan erittäin harvinaista on, että vamma pahenisi enää kolmen vuorokauden kuluttua traumasta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Karttunen ei ole asianmukaisesti sitoutunut hoitoon vaan hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei ollut määrätty lääkärien toimesta.

Käräjäoikeus pitää mahdollisena, että Karttusen omalla myötävaikutuksella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että Karttusen aivovamma on pahentunut ja johtanut Karttusen menehtymiseen. Asiassa on vastaanotetun näytön perusteella jäänyt epäselväksi, olisiko Karttunen menehtynyt Torniaisen aiheuttamaan aivoruhjevammaan ilman edellä selostettua omaa myötävaikutustaan.

Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoo, että Torniaisen syyksi kohdassa 1 luetun menettelyn eli törkeän pahoinpitelyn ei ole näytetty olevan rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä Karttusen menehtymiseen.”

Siinäpä se tiivistettynä. Sitten vielä tärkeimpään kohtaan tässä tuomiossa:

Syytteen hylkääminen

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Torniaisen syyksi kohdassa 1 luettu olisi aiheuttanut Karttusen kuoleman. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta on näin ollen hylättävä.”

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja perusteli asian hyvinkin selväsanaisesti: Karttusen oma toiminta johti siihen, että hän kuoli saamaansa vammaan.

Syyttäjä ei kuitenkaan allekirjoita tuomiota. Miksi? Syyttäjä tuskin uskoo itsekään syytteen läpimenemiseen – muutenhan hän olisi pyytänyt lääkäreitä paikalle käräjäoikeuteen todistamaan – mutta hän saa valitusprosessista rahaa riippumatta siitä, mitä käy. Tietysti kyse on myös poliittisesta ajojahdista: syyttäjän mukaan teko oli “rasismia”, vaikka se kohdistui kantasuomalaiseen toisen suomalaisen tekemänä.

Nähtäväksi jää, mihin päätökseen hovioikeus päätyy kuolemantuottamuksen osalta.

Toimitus

22 KOMMENTIT

  1. “natsi tappo jimin se on fakta kaikki muu on paskapuhetta,Jimin muisto elää <3"

    -Jari "Kyklooppi" Laine 31.12.2016

    Harmi kun en saa tähän liitettyä screenshottia.

    • Laita screenshot johonkin kuvapalveluun esim. Imguriin ja linkki tähän. Sitten kunnianloukkaussyyte Jaria vastaan. Älkää unohtako kansanedustaja Heli Järvisen kommenttia Jessestä mylskään.

    • Jari Laine toki itsekin päihdeongelmaisena henkilönä pitää kohtalotoverinsa puolia faktoista huolimatta. Harva narkkari itse myöntää sekakäytön olevan hengenvaarallista ilman aivoverenvuotoakin, joten Jari Laineen kaltaisten totuudenkieltäjien mielestä Jimi Karttunen ei itse vaikuttanut omaan kuolemaansa millään tapaa, vaikka heille kuinka iskisi faktat naaman eteen.

  2. Rakas Jari Tervo, tule jo kotiin sieltä kirjaston koneelta. Ei sun tarvi kaikkia Vastarintaliikkeen juttuja lukea. Kyllä koko kansa jo tietää että vastustat rasismia ja että olet russofoobikko. Kaikki tietää sen jo! Tuu kotia, täällä on sulle pullo vodkaa.

  3. https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/3t679q/vierailin_tampereella_osaako_joku_selitt%C3%A4%C3%A4_mik%C3%A4/

    “Juurikin näin. Tarranatsi on yleinen pilkkanimitus SVL:lle ainakin useimmissa (ääri)vasemmisto- ja anarkistipiireissä.

    Veikkaisin että tuon tekstin Eppu on Eppu Torniainen, joka on ilmeisesti melko tunnettu ja näkyvä uusnatsi, ainakin jos uskomme Varisverkostoa.

    Vasingoinnista ei ole hajuakaan mihini viittaa, mutta jos veikata pitäisi, niin arvelisin että Tampereen antifat ja SVL ovat ottaneet yhteen, ja SVL on turpaan saatuaan mennyt poliisille nillittämään.”

    Saiko SVL Tampereella pataan vasurihyytelöpäiltä? Rohkenen epäillä.

  4. Jesse Torniaiselle vapauttava päätös! Muuten on kyse oikeusmurhasta. Torniainen toimi itsepuolustukseksi ja hätävarjeluksi.

    • Joo Erkki äläpä burgeroi siellä. Kyseessä oli kurinpalautus eikä hätävarjelu, minkä sanoit sarkastisesti. Yleensä sitä saa tuntea nahoissaan itse jos menee räkimään päin toisia.

        • Kurinpalautukseen on oikeutettu ainoastaan virkavalta. Jesse Torniaisen toiminta oli hätävarjelua. Aineissaan olevat pirinarkkarit ovat arvaamattomia. Jesse Torniaiselle vapauttava päätös hovissa on kaikkien etu!

          PS. En burgeroi eikä kommenttini ollut sarkasmia,

    • Montulle vaan ja pum pum! Vai miten se meni?
      Pääsikö Erkki itsenäisyyspäivän marsseille vai vieläkö nuha vaivasi taistelijaa?

      • Nimim. Ainali, olet kommari. Pidä huoli omista asioistasi. Vittuilla kyllä osaat nimimerkin takaa ja senhän osaa somalin ÄO:lla varustettukin. Hauskaa Joulua!

    • Tuohan on järjetön väite että tuo teko olisi ollut itsepuolustusta tai hätävarjelua. En ala puolustelemaan kenenkään tekoa jos se oli tällainen.
      Katso nyt tuota turvakameran videomateriaalia tuosta tapauksesta. Torniainen selvästi suunnitteli potkua ja alkaa juoksemaan monta metriä Karttusta päin kunnes potkaisee Karttusta joka kaatuu katuun kuin kivi, mahdollisesti jo tajuttomana. Video löytyy mm. YouTubestakin jos tämä ei pysy online kauaa: http://webm.land/w/CEYW/
      Olipa kuolemantuottamus totta tai ei, tämä on selvästi väkivaltarikos, ja sanoisin vielä raukkamainen koska Karttunen ei uhannut Torniaisen turvallisuutta millään tavalla kuten videomateriaalista näkee.

      • Karttunen uhkasi Torniaisen turvallisuutta sylkäisemällä. Erityisesti sekakäyttäjien ja narkkien syljet saattavat sisältää ties mitä…

        Kyseessä oli kurinpalautus.

          • Katso video, selkeästi yrittää räkäistä suoraan päin näköä. Oli vain niin aineissa että ei onnekseen osunut.

          • Mutta ei se Torniaista päin sylkäise… Torniainenhan eli se kuka potkaisee on about 5 metrin päässä ja Karttunen lisäksi sylkäisee maahan, tai korkeintaan seisovan kaverin jalkoihin ja pois päin sieltä missä Torniainen seisoo. Vaikka kyseessä olikin sekakäyttäjä punikki niin tuskin silläkään nyt nii järkyttävät epämuodostumat oli että 90 asteen kulmassa sivullensa sylkee.

      • Linkkaamasi video on muuten muokattu. Katso muita kadulla kulkijoita kun potku osuu, nämä nytkähtävät. Potku/kaatuminen näyttää rajummalta, kun siitä on otettu pienen pieni pätkä pois. Alkuperäisessä valvontakameran nauhassa tuota muiden nytkähdystä ei näe.

Comments are closed.