Koti Artikkelit Mietteitä siirtolaisuudesta

Mietteitä siirtolaisuudesta

5

AK_mietteitasiir

Kansallismielisyyden vastustajien yksi yleisimmistä argumenteista vapaan maahanmuuton puolesta on se, että historiassa on tunnettu useita yhteisöjä ja maita, jotka ovat olleet siirtolaisten rakentamia.

Yhä useammin medioissa otetaan esille esimerkit kuten sveitsiläissyntyinen Karl Fazer (Fazerin suklaa- ja karamellitehtaan perustaja) ja saksalainen Georg Stockmann (Stockmann-tavarataloketjun perustaja). Muistutellaan myös siitä, että Yhdysvallat ja Australia ovat siirtolaisten rakentamia maita. Tätä en kiistä ollenkaan sen enempää kuin herrojen Fazerin ja Stockmannin saavutuksia. Huomioitavaa on kuitenkin se, millä tavalla mainitut esimerkit eroavat nykyisestä Eurooppaan valuvasta tummasta pakolaisvirrasta.

Karl Fazer.
Karl Fazer.

Mielestäni kouluttamattomien ja kieliä osaamattomien somalipakolaisten (joilla on synnynnäisesti alempi älykkyysosamäärä) vertaaminen oppineisiin, koulutettuihin eurooppalaisiin kuten Fazeriin ja Stockmanniin tai vaikkapa Finlaysonin puuvillatehtaan perustajaan James Finlaysoniin on vähintäänkin ontuvaa. Kyseiset herrat tulivat Suomeen siirtolaisina, ja sisulla sekä visioilla he rakensivat menestystarinansa lähes tyhjästä. Vielä emme ole nähneet ainuttakaan elintasopakolaisen nykypäivänä perustamaa karamellitehdasta tai suurta tavarataloketjua.

Amerikka on tunnetusti siirtolaisten rakentama maa. Nämä siirtolaiset olivat Euroopasta lähteneitä valkoisia: englantilaisia, irlantilaisia, pohjoismaalaisia, italialaisia sekä saksalaisia. Valkoiset rakensivat Yhdysvallat ja laativat itsenäisyysjulistuksen. Mainittakoon, että kun itsenäisyystoimikunnan johtaja, poliitikko ja tiedemies Benjamin Franklin kutsui itsenäisyyskomitean kokoon Philadelphiaan, ratkaisevan äänen itsenäisyyden puolesta antoi myöhässä paikalle saapunut toimikunnan edustaja John Morton eli suomalainen Juho Marttinen. Jo alusta alkaen eri kansallisuudet asettuivat omille alueilleen, mutta töitä kuitenkin tehtiin työmailla yhdessä. Siirtolaisten joukossa oli myös juutalaisia erityisesti Venäjältä, mutta ruumiillisen työn sijaan he keskittyivät pankki- ja liiketoimintaan, minkä surullista perintöä olemme nykypäivänä saaneet liittovaltion ja markkinatalouden toimia seuratessa kärsiä.

Myös Australia rakennettiin aikanaan valkoisin voimin. Alun perin vankisiirtolana toimineesta saaresta rakennettiin kukoistava valtio maanviljelyllä ja kaivostoiminnalla. Samalla tavalla myös hollantilaissyntyiset buurit rakensivat Etelä-Afrikan ja englantilaiset Rhodesian. Nämä olivat rikkaita ja toimivia valtioita aina Rhodesian itsenäisyyden menettämiseen (1979 Rhodesiasta tuli Zimbabwe) ja apartheid-erottelun loppumiseen (1994) asti. Zimbabwen uusi musta presidentti Robert Mugabe takavarikoi kaikki valkoiset maatilat ja antoi ne mustille, mistä seurasi taas koko Zimbabwen maatalouden romahtaminen. Mugabe myös kehotti mustaa väestöä väkivaltaisuuksiin valkoista vähemmistöä kohtaan. Etelä-Afrikassa Nelson Mandelan johtama terroristijärjestö ANC kävi maan valkoista hallitusta vastaan sissisotaa. Mandela tuomittiin useista terrori-iskuista elinkautiseen vankeuteen, mutta “liberaalin” maailman painostuksesta hänet vapautettiin 1989. Mandelan agenda ei ollut muuttunut, keinot kylläkin aseiden vaihduttua sanoihin. Siitä huolimatta Mandelan kannattajat ovat näihin päiviin asti tehneet useita väkivallantekoja Etelä-Afrikan buureja kohtaan. Mandelasta ja ANC:sta lähteineen enemmän artikkelissa “Hizbollah, Mandela ja terrorismi“.

Valkoiset buurit rakensivat Etelä-Afrikan.
Valkoiset buurit rakensivat Etelä-Afrikan.

Yhteenvetona todettakoon, että historia itse todistaa valkoisen siirtolaisuuden rakentaneen kokonaisia valtioita ja toimivia sivilisaatioita. Tämä on elävä todiste siitä, mitä pystyy saamaan aikaan kulttuuriperimän, rodun ja yhteisen tavoitteen yhdistämä ihmisryhmä. Samalla tavalla voi nykypäivänä havaita monikulttuurisuuden tuhoavaksi voimaksi, joka ei rakenna vaan kaivaa maata yhtenäisen sivilisaation alta. Vieraiden tapojen, perintötekijöiden ja kulttuurien tunkeutuminen niille kuulumattomille alueille on lähes aina tuhoa ja konflikteja synnyttävä ilmiö.

Nykypäivänä ihmisoikeusliikkeet ovat ottaneet kantaa siirtolaistyövoiman huonoon asemaan ja pakolaisten “epäinhimillisiin” oloihin. Totuus on kuitenkin se, että siirtolaisen osa on toimia kapitalistisen järjestelmän orjana – maan omien kansalaisten palkkaaminen kun tulisi nykyjärjestelmässä liian kalliiksi. Pakolaisilmiön ydin on juuri siinä, että siirtolaisten on turha haaveilla esimerkiksi TESin mukaisista palkoista ja työajoista. He ovat täällä nimenomaan siksi, että eliitti ja työnantajat hyötyvät heidän hyväksikäytöstään. Mitään oikeudenmukaista siinä ei tietenkään ole, edes suomalaisten kannalta; muualta tullutta halpatyövoimaa palkataan nyt ohi oman maan työttömien kansalaisten.

Terveellä järjellä ajateltuna on outoa, että ihmisten pitää lähteä omasta kotimaastaan ulkomaille tekemään raskasta työtä olemattomalla palkalla ja vapailla. Kunnollisessa kansallismielisessä valtiossa valtio on se taho, joka takaa, että jokaisella kansalaisella on oikeus ja mahdollisuus tehdä haluamaansa työtä omassa maassa kunnollista korvausta vastaan sen sijaan, että elinkeinoa pitää lähteä harjoittamaan pikkupalkalla muualle, pois kotoa ja kauas perheen luota.

Johannes Kaila

5 KOMMENTIT

  1. Naulan kantaan! On turhauttavaa, että sekä monikulttuurisuuden kannattajat että mm. persut puhuvat maahanmuutosta niin epäselvin termein. Tosin heidän korruptoituneita tavoitteitaan epäselvyys varmasti palveleekin.

    Maahanmuuton hyväksyttävyydessä on kyse nimen omaan tulijoiden synnynnäisistä ominaisuuksista, eli rodusta.

    Rotu määrittelee myös maassa syntyneet ulkomaalaistaustaiset sekä heidän kykynsä ja potentiaalinsa, ei se, onko oppinut syömään salmiakkia ja hurraamaan Räikköselle olut kourassa sohvan pohjalla.

  2. Hyvä, että suvaitsevaiston typerimmät argumentit massamaahanmuuton puolesta torpattiin oikein rautalangasta vääntäen!

  3. Katsoinpa tässä eräänä iltana Youtubesta vanhoja tv-mainoksia. Siellä oli Fazerin lakritsipatukkamainos. Mainoksessa soi laulu “Fazerin patukka, patukoista parhain…” Vetipä hymyn huulille. Oi niitä aikoja – Tällaisia ei nykyään (saa) tehdä!

  4. No tämä artikkeli osui oikeaan! Ottaa otsaan ja pahasti vasemmiston avuton selostus maahanmuuttajien onnistumisista. No kyllähän ne toki ovat onnistuneet, mutta värillä on väliä.

  5. Löytyipä tässä Paavo Susitaipaleen “Aktivisti ei hellitä” kirjaa lukiessa sellainen mielenkiintoinen tiedonjyvä, että Susitaipaleen hyvä ystävä F.W. Borgman, joka oli kansallissosialisti, yksi NSDAP:n varhaisimmista jäsenistä ja “Völkischer Beobachterin” Suomen kirjeenvaihtaja, toimi myös Fazerin mainospiirtäjänä. Mm. DFazerin logo on ko. herran käsialaa. Tuli vaan mieleen kun Fazerista on puhe.

Comments are closed.