Matkakertomus: Vastarintaliikkeen vappumielenosoitus

Pohjoismainen Vastarintaliike järjesti vappuna mielenosoituksen, jonka teema oli “Taistelu finanssieliittiä ja maanpettureita vastaan“. Paikalla oli myös suomalaisia aktiiveja.

Viimeistään viime vuonna käsiin räjähtänyt pakolaiskriisi sai eurooppalaiset ymmärtämään, ettei kestävää yhteiskuntaa voi rakentaa monikulttuurisuusideologian pohjalle. Koko maanosaan kohdistuvan talouskriisin lisäksi afrikkalaismassojen maahanvyöry aiheuttaa lopulta sen, että valkoisista tulee vähemmistökansoja omissa maissaan. Lopulta koko rotu voi kuolla sukupuuttoon. Euroopan lopullista romahdusta edeltävä kärsimys tulee olemaan kammottavaa katseltavaa. Tätä kohtaloa yhä useampi eurooppalainen tahtoo vastustaa nyt avoimesti.

Tavallinen kansa kärsii monikulttuurisuudesta, mutta silti siirtolaisvirtoja ei ole katkaistu. Kuka niistä hyötyy? Suurimpia hyötyjiä ovat kansainväliset suuryhtiöt, finanssieliitti sekä kansanedustajiksi itseään kutsuvat maanpetturit, joille poliitikon ura on vain tapa varmistaa paikka suurten korporaatioiden tai EU:n palkkalistoilla kansanedustajan uran jälkeen.

Finanssieliitti on lahjonut Euroopan poliitikot, jotta nämä varmistaisivat liberaalilla maahanmuuttopolitiikalla mahdollisimman suuren halpatyövoimareservin rakentamisen. Näin globaalikapitalistit pyrkivät leikkaamaan palkkojen ja työntekijöiden oikeuksien aiheuttamia kuluja. Firmojen voitot moninkertaistetaan rehellisten eurooppalaisten kärsiessä köyhyydestä ja monikulttuurisuuden aiheuttamasta sekasorrosta. Globaalikapitalisteilla on varaa asua turvallisissa naapurustoissa, joissa on aidat ja yksityiset vartiointiliikkeet suojelemassa rikollisilta. Pohjoismainen Vastarintaliike järjesti vappuna suurmielenosoituksen poliittisen eliitin korruptiota vastaan.

Ensimmäinen ryhmä suomalaisia saapui Tukholmaan lauantaina. Paikalliset toverit hakivat ryhmämme lentokentältä, ja lähdimme seuraavaksi grillaamaan ja tutustumaan uusiin kansallismielisiin aktiiveihin. Illan tullen suuntasimme yöpymispaikalle odottamaan mielenosoituspäivää. Tässä vaiheessa myös loput suomalaiset olivat saapuneet maahan.

Seuraava aamu alkoikin aikaisella herätyksellä. Lähdimme tapaamispaikalle, jolla tapasimme vielä lisää paikallisia aktiiveja. Jatkoimme täyteen ahdetulla tilausajobussilla kohti Borlängeä, jossa mielenosoitus pidettiin. Borlänge on reilun 40 000 asukkaan pikkukaupunki Taalainmaalla. Matka Tukholmasta sinne kesti noin kolme tuntia. Ruotsalaisaktivisti Pär Sjögren kuuluu paikalliseen kaupunginvaltuustoon. Sjögren oli myös mielenosoituksen vastuuhenkilö.

Kaupunkiin saapuessamme oli tapaamispisteellä jo jonkin verran väkeä, ja koko ajan paikalle saapui lisää. Pian paikalla olikin jo pitkälti toistasataa henkeä, vaikkemme vielä olleet edes virallisesti ilmoitetulla tapaamispaikalla, vaan Vastarintaliikkeeseen kuuluville ilmoitetussa paikassa. Jonkin aikaa pienessä tihkusateessa odoteltuamme lähdimmekin siirtymään julkisesti ilmoitetulle kokoontumispisteelle. Mielenosoittajien joukko kasvoi entisestään, ja paikalla oli myös suuri määrä Vastarintaliikkeen ulkopuolisia kansallismielisiä.

Järjestäydyimme kolmiriviin marssia varten. Ihmisille kerrattiin vielä ohjeistus marssia varten ja lisäksi opetettiin muutama iskulause, joita tultaisiin huutamaan. Lähdimme marssimaan kohti puheidenpitopaikaksi ilmoitettua puistoa kaupungin halki. Matka oli noin kaksi kilometriä. Näkymä oli hieno: satoja ihmisiä muodostelmassa ja kymmeniä Vastarintaliikkeen riimulippuja. Osallistujien innostus ja ylpeys oli helppo aistia.

Teiden varsille oli kokoontunut runsaasti paikallisia ihmisiä. Osa oli kiinnostunut marssista alun perin median lietsoman hysterian vuoksi, osa taas oli selvästi saapunut tukemaan meitä. Myös jonkin verran “rasisminvastustajia” oli kokoontunut vastustamaan tapahtumaa. Nämä näyttivät pääasiassa koostuvan nuorista naisista ja maahanmuuttajista.

Jonkin aikaa marssittuamme paikalla olleeseen Nordfrontin toimittajaan käytiin käsiksi. Marssin turvamiehet reagoivat tilanteeseen tarvittavalla voimalla, ja pääsimme jo muutaman sekunnin päästä jatkamaan matkaa.

Marssin aikana kaikuivat iskulauseet, kuten “Kuolema finanssieliitille!”, “Saasta ulos!” sekä “Mona Sahlin – maanpetturi!”. Jälkimmäisestä oli toki omat versionsa useammalle poliitikolle. Sahlin sattui vain olemaan kaupungissa vastustamassa “rasismia” samaan aikaan, joten häntä muistettiin hieman muita enemmän. Sahlin on myös tapahtuman jälkeen joutunut eroamaan tehtävästään “väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaisena kansallisena koordinaattorina”, koska poliisi on aloittanut häneen kohdistuvan rikostutkinnan.

Noin puoli tuntia kestäneen marssin jälkeen saavuimme puistoon, jossa ryhdyttiin pitämään puheita. Puheita kuultiin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtaja Simon Lindbergiltä, puoluesiiven johtaja Pär Öbergiltä, tapahtumajärjestäjä Pär Sjögreniltä, suomalaisaktivisti Janne Moilaselta sekä norjalaisaktivisti Tommy Olsenilta.

Myös Nordfrontin päätoimittajan Fredrik Vejdelandin oli tarkoitus pitää puhe, mutta hän joutui vastikään vankilaan “sananvapausrikoksista”. Hän sai neljän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, koska joku oli kirjoittanut hänen päätoimittamansa lehden kommenttiosiossa sanan “negro”. Kahdeksan lapsen isää voi tukea ruotsalaisen Fånghjälpenin (vankiapu) kautta.

Puheiden pitämisen jälkeen Öberg pyysi, että joku poliittisen vastapuolen edustaja tulisi väittelemään hänen kanssaan lavalle. Hän toisti pyyntönsä useampaan kertaan. Kukaan ei tullut, vaikka vastustajia oli puiston laidalla omassa mielenosoituksessaan toistasataa henkeä.

Mielenosoituksen päätyttyä järjestäjät ilmoittivat seuraavaksi paikan, jossa on tarjolla kahvia ja pikkupurtavaa sekä puheita.

Myös seuraavalla kokoontumispaikalla väkeä oli paljon. Kun melko pitkäksi venynyt jono kahvipisteelle oli purkautunut, nousi lavalle Bulgarian kansallisen liiton edustaja kertomaan omasta järjestöstään.

Seuraavaksi lavalle tuli Simon Lindberg, joka kertoi hieman päivän tapahtumista. Marssiin oli osallistunut noin 350 ihmistä, minkä lisäksi puheidenpitopaikalle puistoon oli tullut yhteensä yli 500 henkeä. Tämä oli siis suurin Ruotsissa järjestetty kansallismielinen marssi sitten vuonna 2008 Ruotsin itsenäisyyspäivänä järjestetyn Kansanmarssin! Seuraavaksi Lindberg pyysi lavalle joukon ihmisiä, jotka ylennettiin jäsenistä aktivisteiksi. Onnittelut heille!

Pian tämän jälkeen oma bussimme suuntasi takaisin Tukholmaan, joten hyvästelimme muut ja hyppäsimme kyytiin. Lento kohti Suomea lähti seuraavana aamuna.

Päivä oli sen verran hieno, että mikäli samainen tapahtuma järjestetään myös ensi vappuna, suosittelen jokaiselle suomalaiselle kansallismieliselle osallistumista!

Jesse Torniainen