Verkkolehti Magneettimedia julkaisi torstaina mielenkiintoisen artikkelin liittyen Pariisissa tapahtuneeseen terrori-iskuun ja siitä seuranneisiin yhteiskunnan reaktioihin.
“Vasemmistoliberaaleille välikohtauksessa oli kyse monikulttuurisuudesta, oikeistoliberaaleille taas ‘lehdistönvapaudesta’. Vasemmisto ei tällä kertaa onnistunut käynnistämään yhtä vaikuttavaa kampanjaa kuin joulukuussa, jolloin maahanmuuttajataustainen ääri-islamisti järjesti panttivankidraaman australialaisessa kahvilassa ja murhasi kaksi ihmistä. Vasemmisto onnistui kuitenkin torppaamaan julkisen keskustelun maahanmuuton ongelmista aloittamalla massiivisen #illridewithyou-kampanjan sosiaalisessa mediassa.
Monikulttuurisuutta syleilleen kampanjan kantava ajatus oli, että vaikka maahanmuuttajat tappavat uuden kotimaansa kansalaisia, ovat maahanmuuttajat lopulta silti itse suurin uhri”, lehti kirjoittaa viitaten valheelle perustuneeseen kampanjaan. Sydneyn panttivankidraaman jälkimainingeissa vasemmistolainen Rachael Jacobs keksi sankaritarinan, jonka pääosaa hän itse näytteli. Media ympäri maailmaa lähti juttuun mukaan. vaikka Jacobs myöhemmin tunnustikin valehdelleensa.
Kun valtamedia ja ranskalaiset sekä ulkomaiset poliitikot vannovat nyt sananvapauden nimeen, osoittaa Magneettimedian artikkeli, kuinka tekopyhistä kannanotoista on kyse. Artikkelissa verrataan Charlie Hebdo -lehden poliittiselta eliitiltä saamaa kohtelua sionisminvastaisen koomikon Dieudonné M’bala M’balan sekä historiantutkija Robert Faurissonin saamaan kohteluun. Kirjoituksessa todetaankin Charlie Hebdon edustavan kontrolloitua oppositiota.
“Ylen dokumentissa väitetään, että Ranskassa sananvapautta ‘varjellaan tarkasti’. Miksi sitten Israelia arvosteleva koomikko on hukkua sakkoihin, jotka hän on saanut kertomistaan vitseistä? Miksi poliisin erikoisyksikkö tunkeutuu aamuyöllä ‘holokaustia’ vuosikymmenet tutkineen 85-vuotiaan akateemikon Robert Faurissonin kotiin? Miksi Charlie Hebdon oikeus loukata uskontoja on tärkeämpi kuin Faurissonin oikeus tutkia historiaa? Miksi valtamedia kohtelee Dieudonnéa ja Faurissonia kuin spitaalisia mutta Charlie Hebdon toimittajista valmistellaan sekulaareja marttyyrejä?”
Lue koko artikkeli tästä linkistä.
Myös OccidentalObserver julkaisi mielenkiintoisen artikkelin ampumisista ja länsidemokratioiden kaksinaismoraalista: http://www.theoccidentalobserver.net/2015/01/elite-versus-non-elite-mechanisms-for-censoring-public-discourse/
Länsimainen sananvapaus:
pilapiirros juutalaisesta vs. muslimista
http://www.vanguardnewsnetwork.com/2015/01/wn-graphics-45/
Disclaimer: Ei, en puolusta (länsimaiden ja Israelin tukemien) ex-Syyria-taistelijoiden terroria.
On hyvä katsoa tapahtunutta muutaman päivän kuluttua. Nyt kun tunteet on vaihtuneet hämmästyksestä realismiin.
Yhdessä videossa poliisi ottaa itsestään selfietä kesken piirityksen. Toisessa videossa “poliisi ammutaan teloitustyyliin” ilman että pyssytä tulee suuliekkiä, kaverin pää pysyy koskemattoman näköisenä, ei minkäänlaista luodin rekyylivaikutusta eikä pyssyssä näytä edes luisti liikkuvan.
Jos katsotaan mitä tapahtui ennen “iskua”. Euroopan johtajat olivat menettäneet otteensa Euroopan kansasta. Moni maa, Kreika esimerkillä, ilmoitti eroavansa EMU:sta ja EU:sta. Italia, Espanja, Portugal, Ranska. Kaikki ongelmia EU:lle. Kansa liikehti ja osoitti mieltään avoimesti. Kansa piti pistää ruotuun ja äkkiä. Samalla piti antaa EU johtajille läksy, että jos etten tottele, henki lähtee. Johtajat voidaan vaihtaa, kansaa ei voi vaihtaa.
Aivan kuten John F. Kennedyn murhasta lähtien, nämä kasaarien jälkeläiset ovat juonineet omaksi hyväkseen. Niin myös Ranskan iskun kanssa. Kenellä säilyy valta kun EU pysyy nöyränä? Pankkiireilla. Nyt liikehdintä saatiin pysäsytetyksi viikon ajaksi. Sen käynnistäminen onkin taas paljon vaikeampaa kun Marine Le Penn ja Heiko Maas molemmat kehoittavat kansaa olemaan osoittamatta mieltään. Kansa halutaan nyt todella alistaa diktatuurille.
Nyt jos koskaan pitäisi ponnistella aiempaa kovemmin. Sillä jos nyt hiljennytään, kevään vaalitkin menevät vanhan kaavan mukaan eikä mikään muutu. Muutos lähtee meistä. Ja meidän pitää osoittaa että nykyinen johtajistomme ei ole mieleisemme. Kevät on toivon aikaa. Vain silloin ihmiset ajattelevat normaalista poiketen. Ja ehkä vain silloin, ihmiset unelmoivat paremmasta tulevaisuudesta.
Comments are closed.