Koti Uutisia Kotimaa Likaiset kädet voivat parantaa terveyttä

Likaiset kädet voivat parantaa terveyttä

6

Toisin kuin moni moderni ihminen luulee, eivät likaiset kädet ole maailman pahin asia. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että likaiset kädet voivat suojata sairauksilta. Jo kahden viikon kestävä ”heikentynyt” käsihygienia voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen ihon ja suoliston mikrobitason monimuotoisuutta. Suomalaistutkimuksen aikana henkilöt ”sotkivat” käsiään useita kertoja päivässä multaan.

Kokeen puolet testihenkilöistä hieroi käsiinsä metsämaata ja sammalesta tehtyä pulveria kolme kertaa päivässä. Kun käsiä pestiin, pestiin ne pelkällä vedellä. Vertailuryhmä taas ei käyttänyt multaa tai sammalpulveria.

Suurin positiivinen vaikutus oli niin sanotulla metsäpulverilla. Se aiheutti käyttäjissä monimuotoisemman mikrobitason iholla ja suolistossa.

Koejakson jälkeen testihenkilöiden ihon ja suoliston mikrobikanta tutkittiin. Metsäpulveria käyttäneiden koehenkilöiden mikrobisto sekä iholla että suolistossa muuttui monimuotoisemmaksi.

– Ero oli tilastollisesti merkitsevä, sanoo Tampereen yliopisto professori Heikki Hyöty.

On toki tärkeää muistaa, että käsien pesu ei itsessään ole turhaa vaan hyödyllistä. Ongelma on liiallinen käsien peseminen ja ”ylipuhtaus”.

Lähde: Yle

6 KOMMENTIT

  1. On eri asia sotkea kädet multaan, kuin esim. umpisaastaiseen metron kaiteeseen. Jatkuva käsien pesu on huonoksi iholle, käsien omat rasvat liukenevat pois ja se ei ole hyvästä ihon terveydelle.

  2. Sama koskee joka päiväisiä suihkukierroksia muutenkin. Jos joka päivä lotraa suihkussa parabeeni pesuaineiden kanssa, niin saahan siinä annoksen hormoonin häiritsijöitä ja pesee mikrobit pois.

  3. Arjalaiset olivat todella tarkkoja puhtaudesta!!! Kädet pestään aina, kun siihen mahdollisuus on. Hygienian Jumala on se mitä minä palvon.

    • Älä ole ylihygieeninen. Keho tarvitsee bakteereita ja viruksia kehittääkseen immuunipuolustustaan. Älä käytä kotona mitään antibakteerisia tuotteita ja unohda käsidesit sillä niillä tuhoat myös kaikki ne bakteerit joita mm. iho, keho, ruoansulatus ja immunologinen puolustusjärjestelmä tarvitsevat.

      Hankittu immuniteetti eroaa luontaisesta immuniteetista siinä, että se kehittyy vasta ensimmäisten elinvuosien aikana eikä ole valmiina lapsen syntyessä. Tästä syystä pikkulapset ovat erityisen herkkiä tietyille infektiosairauksille, sillä ennen hankitun immuniteetin kehittymistä puolustautuminen mikrobeja vastaan tapahtuu vain luontaisen immuniteetin keinoin sekä muun muassa äidinmaidosta saatavien vasta-aineiden avulla. Ja jos nämä mikrobit tapetaan kemikaaleilla, ei kehon immuniteetti kehity ja saadaan usein aikaan kemikaalialtistus joka johtaa yleensä allergioihin ja usein myös astmaan.

      Hankitun immuniteetin kehittyminen ei suinkaan pysähdy lapsuusiässä, vaan se muokkautuu lähes koko elämän ajan kohtaamiemme mikrobien perusteella. Hankittuun immuniteettiin kuuluvat järjestelmät tunnistavat mikrobit yksittäisinä lajeina niissä olevien yksityiskohtaisten ja yksilöllisten rakenteiden perusteella, kun taas luontaisen immuniteetin puolella tunnistus perustuu ainoastaan tiettyihin mikrobiryhmille tunnusomaisiin yleisiin rakenteisiin.

      Tämän vuoksi hankittu immuniteetti pystyy kohdistamaan vaikutuksensa yksittäistä taudinaiheuttajaa vastaan ja on näin ollen huomattavasti luontaista immuniteetti tehokkaampi. Hankitun immuniteetin aikaansaaman vasteen käynnistymisessä kuluu kuitenkin aikaa enemmän kuin luontaiselta immuniteetilta ja siksi niiden toiminta täydentää hyvin toisiaan.

      Jos et usko niin kysy lääkäriltä. Arjalaiselta sellaiselta.

      • Koira talouteen kun nassikat on imeväisiä, ei vaivaa vatsataudit ,allergiat tai korvatulehdus kierteet.

  4. Jo wanha kansa tiesi sen ja varsin ”elävänä” todisteena olemme ME nykyisin elävät ihmiset, sillä jos yksikin sukupolvi olisi jäänyt pois välistä. Meitä ei enää olisi edes olemassa. Alkuihmiset elivät kuin eläimet edes peseytymättä liian usein, mutta toki ymmärtäen sen, että kunnon kylpy silloin tällöin teki terää ja ”keventi” kummasti oloa kun likakerros oli saatu pois päältä syöpäläisineen ja kaikkineen. Mutta ”luonnonmukainen” elämä suorassa yhteydessä luontoon ja sen muihin ”kappaleisiin” varmisti sen, että luontainen vastustuskyky parani ja likakerros säällinen suojasi arkielämässä, jossa suurimman ajan vei ruoan hankinta eli metsästys silloisilla välineillä, jotka eivät olleet tätä päivää. Tämä kuitenkin sulkee pois ”hullun rohkeuden” ja välinpitämättömyyden luonnon lainalaisuuksista, joihin kuului ulosteiden ja ruokatarvikkeiden erossa pitäminen toisistaan ja se ettei mädäntynyttä lihaa pitänyt syödä eikä myrkyllisiin kasveihin ja sieniin ollut puuttuminen, jos meinasi pysyä hengissä. Nykyihmisen loitontuminen luonnosta ja täydellinen eristäytyminen siitä yli hygieniaan altistaa ihmisen allergioille ja suorastaan pöpöjen aiheuttamille sairaustiloille vain siksi, että hän ei ole immuuni niille, koska ei enää möyri luonnossa altistaen itsensä niille, jolloin niitä vastaan muodostuu luonnollinen resistenssi eli vastustuskyky ja tämä syntynyt vastustuskyky taas pystyy suojaamaan muiltakin tauteja aiheuttavilta bakteereilta, jotka törmäävät ensimmäiseen ”puolustuslinjaan”, vaikka sillä olisi resursseja aiheuttaa pahaa jälkeä ihmisen elimistössä nostamalla esim. kuumeen tai tulehdustilan, josta voi seurata useita komplikaatioita ja jälkitauteja avaamalla ”portit” jollekin muulle vakavalle taudille, joka aiheuttaa sairastumisen siihen, joka yllättää elimistön ”housut kintuissa”.

Comments are closed.