Koti Uutisia Kotimaa Liito-orava pudonnut jälleen uhanalaiseksi – metsissä 833 uhanalaista lajia

Liito-orava pudonnut jälleen uhanalaiseksi – metsissä 833 uhanalaista lajia

3
Liito-orava.
Kuva: Jussi Murtosaari

Vuonna 2015 julkaistussa nisäkkäiden uhanalaisuuden väliarvoinnissa liito-oravan luokitusta muutettiin uhanalaisesta silmälläpidettäväksi. Nyt laji on jälleen pudonnut silmälläpidettävästä uhanalaiseksi. Liito-orava luokitellaan nyt vaarantuneeksi lajiksi, joka on kolmiportaisen uhanalaisuusjärjestelmän alin taso. Liito-orava oli vaarantunut myös vuosina 2000 ja 2010.

Uhanalaisuuden kriteereitä puolestaan katsoo ympäristöhallinto, jotka määrittelee satasivuisessa oppaassaan kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. Mikäli kriteerit eivät täyty, ei lajia luokitella uhanalaiseksi. Mikäli lajin populaatio on pienentynyt yli 3o prosenttia kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana, laji luokitellaan vaarantuneeksi. Mikäli taas ei ole, vaarantuneen luokitusta ei lajille anneta.

– Vuonna 2015 liito-oravan taantuminen todettiin merkittäväksi, mutta se ei ylittänyt 30 prosenttia, kommentoi ympäristöneuvos Esko Hyvärinen.

Varsinaisia uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja metsissä on uuden arvion mukaan yhteensä 833. Vuonna 2010 määrä oli 814 ja vuonna 2000 se oli 566. Uhanalaisten lajien määrä on siis kasvanut koko 2000-luvun metsissä.

Hömötiainen.
Kuva: Markus Varesvuo

Eräs toinen kielteisiä muutoksia kokenut laji on hömötiainen, joka on metsien tavallisimpiin lukeutuva lintulaji. Hömötiainen luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, joka on uhanalaisuusluokituksista toiseksi korkein heti äärimmäisen uhanalaisen jälkeen. Hömötiaispopulaation koko on pienentynyt Suomessa yli 50 prosenttia kolmen sukupolven aikana, eli vuosina 2003-2017. Hömötiainen on vähentynyt jo ainakin 60-luvulta lähtien tehohakkuiden myötä.

– Tämä on merkki ekosysteemien perustavaa laatua olevasta muutoksesta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen Luonnolle.

Lähde: Suomen Luonto

3 KOMMENTIT

  1. Olen luullut, että se on sitä ollut koko ajan. Sudet ja karhut voivat olla jo normaalin metsästyksen piirissä jo nyt, sillä ”uhanalainen” ei ole mikään ”titteli” tai ”oppiarvo”, vaan käsite, johon vaikuttaa kannan suuruus kyseiseen luokkaan pääsemiseksi ja siinä pysyttäytymiseksi. Ihmisen yksinkertainen ja yksioikoinen käsitys siitä, mikä ja mitkä lainalaisuudet ovat luonnon kannalta yksinomaan positiivisia estää järkevän luonnon mukaisen luonnonsuojelun, sillä jos susi- ja karhukannat kasvavat liian suuriksi haitaten syrjäseutujen ihmisten ja kotieläinten elämää jokapäiväisesti niiden tunkiessa pelottomasti pihoihin. Samalla tätä kertoo siitä, että petoeläimille, jotka vaativat suuret elin- ja saalistusreviirit, liikamäärälle ei yksinkertaisesti ole käytettäväksi elintilaa varsinkin ”laumasieluisten” petoeläinten osalta, jotka tappavat heti yksioikoisesti yksittäisen reviirille tunkeutuneen tai sen poikki vaeltavan esim. suden.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here