Koti Artikkelit Kansallinen taistelu Latvian itsenäisyyspäivän soihtumarssi 18.11.2017

Latvian itsenäisyyspäivän soihtumarssi 18.11.2017

3

Latviassa järjestettiin tänäkin vuonna tasaisesti kasvava itsenäisyyspäivän soihtumarssi. Pääkaupunki Riika oli valmistautunut juhlintaan hyvin, ja kaupunki kuhisi jo itsenäisyyspäivän aattona väestä.

Vaikka myöhäissyksyn Riika oli ehkäpä tavanomaiseen tapaansa pilvinen ja harmaa, oli kaupunki piristänyt ilmettään eri kohteisiin järjestettyjen valo- ja ääniesitysten avulla. Yksi vaikuttavin näistä oli Riian keskustassa sijaitsevan Vapauden monumentin valoshow yhdistettynä Latvian tunteita herättävään kauniiseen musiikkiin. Itsenäisyyspäivän kunniaksi monumentti oli myös ympäröity kukilla.

Itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi jo aikaisemmin päivällä muun muassa armeijan paraatinäytöksellä. Tätä seuraamaan oli tullut useita lapsiperheitä, ja pienet lapset pääsivätkin ihailemaan kulkuetta vanhempiensa olkapäillä. Lapsiperheiden määrä ja näkyvyys eurooppalaisessa pääkaupungissa oli jopa yllättävää. Perheet koostuivat myös useista lapsista, ja asenne lapsiperheitä kohtaan kaupungissa oli näkyvästi positiivinen. Kaupungissa oli esimerkiksi aivan keskustan lähettyvillä useita hyvin korkealaatuisia leikki- ja aktiviteettipuistoja, jotka olivat selvästi suosittuja. Lapset myös saivat ilokseen kiipeillä vapaasti koristeellisissa lippuasetelmissa ilman, että kukaan tästä harmistui.

Latviaa voisikin tällä hetkellä kuvailla lähes unelmayhteiskuntana. Kansakunnan mieliala on yleisesti positiivinen, ja latvialaiset ovat melko vaatimattomia ja ystävällisiä. Esimerkiksi paraatista saapuessamme tapasimme ystävieni kanssa Latvian armeijan entisen amiraalin, joka tarjosi seurueellemme lounaan, jonka aikana pääsimme keskustelemaan hieman paitsi Latvian politiikasta myös sen historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Latvialaiset näyttävät tunnistavan melko hyvin globalismin ja geopoliittisen aseman tuomat haasteet, ja on toivottavaa, että maa pystyy vastustamaan vahvasti korruptiota ja tuhoisaa poliittista korrektiutta tulevaisuudessakin.

Marssille kokoontuminen alkoi jo tuntia ennen presidentti Kārlis Ulmaniksen patsaalla järjestetyn konsertin parissa. Väkeä virtasi Riian keskustaan tuhansittain, ja he edustivat koko Latvian kansaa kaikista ikäluokista. Kansainvälisiä vieraita tänä vuonna oli kenties hiukan vähemmän, mikä johtui siitä, että ensi vuonna Latvia tulisi olemaan Suomen tapaan satavuotias. Tästä syystä suuremmat juhlamenot ovat houkutelleet Euroopan kansallismielisiä vieraita odottamaan vierailuaan seuraavaan vuoteen. Paikalla oli kuitenkin ainakin eestiläisiä lippuineen. Kansallismielinen toiminta aiheuttaa tunnetusti myös vastareaktiota. Esimerkiksi poliittiset vastustajat olivat yrittäneet löytää keinoja aiheuttaa hankaluuksia marssin järjestämiselle, vaikka marssi on kaikista itsenäisyyspäivän tapahtumista suosituin.

Tapahtuman järjestäjät kertoivat minulle, että soihtumarssia ja kansallismielistä juhlintaa on järjestetty tähän tapaan noin 15 vuoden ajan ja että ensimmäisillä kerroilla mukana oli vain noin sata henkilöä. Sitä seuraavien vuosien aikana tapahtuma on kuitenkin kasvanut, ja latvialaiset ovat selvästi herättäneet henkiin kansallisen itsetuntonsa – siitäkin huolimatta, ettei maa kärsi länsimaita kohdanneista demograafisista ongelmista. Tapahtuman järjestäjänä toimiva Kansallinen liittouma (Nacionālā apvienība) onkin panostanut politiikassaan kulttuuriseen kansalliseen heräämiseen, perhemyönteisyyteen ja monikulttuurisuuden vastustukseen.

Konsertti oli hyvin tunteita nostattava, ja viimeisen kappaleen, Līvi-orkesterin ”Dzimtā valodan” aikana soihdut alkoivat syttyä. Laulun päätyttyä koko alue oli yhtä soihtumerta ja yleisö lausui toistuvasti yhteen ääneen lähes taianomaisesti latvialaisen kansanlaulun sanat:

”Man pieder tēvu zeme
Ar visām atmatām
Man pašam kungam būt
Man pašam – arājam.”

Nämä samat sanat on tehnyt aikaisemmin tunnetuksi Ēvalds Valters, joka oli ensimmäisen maailmansodan veteraani ja yksi Latvian ensimmäiselle kansalliselle heräämiselle tärkeistä henkilöistä. Sanojen merkitys on vapaasti suomennettuna: ”Minä olen isänmaani ja kaikkien sen peltojen omistaja. Minä itse olen sen isäntä sekä sen viljelijä.”

Seuraavaksi ihmiset järjestäytyivät kulkueeksi. Soihtukulkue kulki Riian keskustan läpi rauhallisesti ja ongelmitta päätepisteeseensä Vapauden monumentille. Muutamille pienemmille osanottajille pitkän päivän tapahtumat olivat ottaneet voimille, joten esimerkiksi vieressäni kulkenut vanhempi kantoi kulkueen aikana uinahtanutta päiväkoti-ikäistä pienokaistaan olkapäätään vasten.

Monumentilla pidettyjen puheiden jälkeen ihmiset jatkoivat itsenäisyyspäivän juhlintaansa kukin omalla tavallaan. Omalta osaltani ilta jatkui poliittisten ja muiden keskustelujen lomassa sekä pienten syömisten parissa latvialaisten kansallismielisten seurassa.

Soihtukulkueeseen osallistuneita raportoitiin olleen noin 18 000. Ensi vuonna Latviasta tulee satavuotias, ja maa katsoo jo eteenpäin ensi vuoden juhliin, joista tulee epäilemättä vähintään yhtä onnistuneet.

 

V. K.

3 KOMMENTIT

Kommentteja ei esitarkasteta, joten kirjoittajat ovat niistä itse laillisessa vastuussa. Kommentit eivät edusta Vastarintaliikkeen virallista kantaa.

  1. Sehr gut. Onneksi itä-euroopan maat ainakin vielä ovat säästyneet siltä rappiolta minkä länsi on kokenut.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here