Tiedustelupalvelun johtaja James Clapper, joka esiintyi CIA:n johtajan David Petraeusin kanssa SSCI:n (Senate Select Committee on Intelligence) edessä viime viikolla, sanoi Iranista seuraavaa: “Emme usko, että he ovat todella tehneet päätöstä ydinaseen kehittämisestä.”
James Fallows The Atlantic -lehdestä raportoi Clapperin julkaisseen ennen käsittelyä “Maailmanlaajuisen uhan arvion”. Siinä luki: “Emme tiedä … aikooko Iran lopulta päättää ydinaseiden valmistuksesta.”
Clapper vahvisti näin 16 amerikkalaisen tiedustelupalvelun arvioinnin, joka on peräisin vuodelta 2007 ja jonka on sanottu toistuneen vuonna 2011. Arviointien mukaan Yhdysvallat ei usko, että Iran on päättänyt tulla ydinasevaltioksi.
Kun puolustusministeri Leon Panetta kertoi joulukuussa, että mikäli Iran tekisi kaikkensa, voisi se kehittää ydinaseen vuodessa, selvensi Pentagonin edustaja George Little pikaisesti lausuntojaan:
“Puolustusministeri sanoi selvästi, ettei meillä ole viitteitä siitä, että iranilaiset olisivat tehneet päätöstä ydinaseen kehittämisestä.”
Tammikuun 8. päivä Panetta kertoi itse CBS:lle:
“(Iranko) yrittää kehittää ydinasetta? Ei. Tiedämme kuitenkin, että he koettavat kehittää ydinasevalmiutta. Tämä huolettaa meitä. Haluamme painottaa Iranille: älkää kehittäkö ydinasetta.”
Sunnuntain Super Bowlissa presidentti Barack Obama kertoi NBC:n Matt Lauerille, että hän toivoo ratkaisevansa Iran-ongelman “diplomaattisesti”.
Yllä olevasta voimme päätellä, ettei hallinto usko Iranin ylittäneen rajaa ydinasiassa – ja ettei presidentti Obama toivo sotaa Iranin kanssa.
Kuka sitten toivoo sotaa? Ajatollah Ali Khamenei? Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad?
Heidän tekonsa vihjaavat, ettei näin ole. Mikäli Iran toivoisi sotaa Yhdysvaltain kanssa, voisi terrori-isku Yhdysvaltoja tai sen joukkoja kohtaan Irakissa tai Afganistanissa saada sen nopeasti alulle.
Pentagon valpastuisi, mikäli Kansainvälisen atomienergiajärjestön tutkijat karkotettaisiin Natanzin rikastuslaitokselta, tai mikäli IAEA:n kameroita käsiteltäisiin. Samoin hälyttävää olisi, jos varastoidun matalarikasteisen uraanin sinetit rikottaisiin tai jos se poistettaisiin.
IAEA:n tarkastajat ja matalarikasteinen uraani ovat kuitenkin yhä siellä.
Kun teksasilaisen käytettyjen autojen kauppiaan väitettiin palkanneen meksikolaisia kartellirikollisia räjäyttämään ravintola Washingtonissa ja surmaamaan saudidiplomaatin, kielsi Iran tämän ehdottomasti sekä vaati haastatella suunnittelijaksi väitettyä miestä.
Lisäksi Teheran ei ole vielä vastannut sen viiden ydintiedemiehen salamurhiin ja neljään balochistanilaisen Jundallahin ja PJAK:n (kurdilainen terrorijärjestö Irakin Kurdistanista) suorittamaan terrori-iskuun. Iran on uskonut lännen ja Israelin olleen osallisia näihin iskuihin.
Nyt kun ulkoministeri Hillary Clinton on kieltänyt USA:n osallisuuden, on Mossad pääepäilty ydintiedemiesten murhiin. Amerikkalainen kirjailija Mark Perry on lisäksi väittänyt Foreign Policy -lehdessä, että Mossadin agentit esiintyivät CIA:na ja käyttivät Yhdysvaltain dollareita Lontoossa värvätäkseen Jundallahin.
Mikäli tämä on totta, olisi kyse väärän lipun operaatiosta, jonka tarkoituksena oli provosoida Irania hyökkäämään Amerikkaan. Iran ei näemmä tarttunut syöttiin.
Mikseivät iranilaiset ole toteuttaneet uhkaustaan Hormuzinsalmen sulkemisesta ja alkaneet vaatia sitä takaisin?
Sota Yhdysvaltojen kanssa olisi tuhoisa. Vaikka Teheranin hallitus selviytyisi – kuten Saddam Husseinin hallinto selvisi Persianlahden sodasta – tuhoutuisi Iranin laivasto sekä suurin osa sen panssarijoukoista ja ilma- ja meritorjunnasta. Myös sen strateginen ohjusvoima tuhoutuisi, kuten myös suuri osa maan infrastruktuurista. Iran taantuisi vuosiksi.
Kuka sitten haluaa sotaa Iranin kanssa?
Kaikki ne, jotka toivoisivat juuri näin käyvän Iranille.
Keitä he sitten ovat? Netanjahun hallitus ja sen varjokamari USA:n politiikassa ja mediassa sekä uuskonservatiivit, kongressin jäsenet, Newt Gingrich ja Rick Santorum.
Koska Obaman hallinto on Yhdysvaltain politiikassa suurin sotaa vastustava voima, lisäisi sen tappio marraskuussa lähes varmasti todennäköisyyttä sotaan Iranin kanssa vuonna 2013.
Miksi meidän sitten tulisi sotia Iranin kanssa, jos Pentagon ja USA:n tiedustelupalvelu ovat sitä mieltä, ettei Iranilla ole pommia ja ettei se ole päättänyt sellaista valmistaa?
Vastaus: Iran edustaa “eksistentiaalista uhkaa” Israelille.
Israelilla on kuitenkin 200 atomipommia ja kolme tapaa niiden toimittamiseksi, kun taas Iran ei ole koskaan rakentanut, testannut tai aseistanut ydinlaitetta. Kuka onkaan uhka kenelle?
Vaikka Yhdysvaltain sota Irania vastaan olisi kohtalokas Iranille, ei se olisi läpihuutojuttu myöskään amerikkalaisille; heistä tulisi terrorikohteita vuosiksi Persianlahdella, Afganistanissa, Bagdadin Vihreällä vyöhykkeellä, Libanonissa ja jopa täällä USA:ssa.
Vuodesta 2012 muodostuu näin sota vai rauha -vaalien leimaama vuosi, jossa republikaanit edustavat sotapuoluetta ja demokraatit rauhan ja diplomatian puoluetta.
Kun kuukaudet kuluvat tästä marraskuuhun, tämä käy ilmeiseksi kansallemme.
Julkaistu 8.2.2012
Julkaistu yksinoikeudella Kansallisessa Vastarinnassa
[author] [author_image timthumb=’off’]http://i1069.photobucket.com/albums/u467/shulifer/Patrickjbuchanan-1-1.jpg[/author_image] [author_info]Patrick Buchanan (2.11.1938) on yhdysvaltalainen poliitikko, kirjailija, kolumnisti ja televisiokommentaattori. Vuonna 2000 hän pyrki Yhdysvaltojen presidentiksi Reform Partyn ehdokkana. Hän on aiemmin vuosina 1992 ja 1996 pyrkinyt Republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi. Hän on kirjoittanut useita kirjoja uskonnollisista ja poliittisista näkemyksistään. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pat_Buchanan[/author_info] [/author]
