Koti Artikkelit Kuinka holokaustivalheet virallistetaan: tapaus Sveitsi

Kuinka holokaustivalheet virallistetaan: tapaus Sveitsi

30

Juutalaisten kansanmurhan kiistävät holokaustirevisionistit ovat vuosikymmenten ajan murentaneet murhamyytin uskottavuutta lukuisilla eri tekniikoilla, esimerkiksi tutkimalla kaasukammioita, keskitysleirien ja Saksan hallinnon asiakirjoja, juutalaisten väestötilastoja, liittoutuneiden tiedusteluraportteja sekä “silminnäkijöiden” keskenään ristiriitaisia kertomuksia Auschwitzin kaltaisilta leireiltä.

Holokaustirevisionistien tutkimuksista on kirjoitettu suuri määrä kirjoja, joihin voi tutustua joko ilmaiseksi tai maksua vastaan esimerkiksi Committee for Open Debate on the Holocaust -järjestön sivuilla TÄÄLLÄ. Aloittelijat saavat ilmiöstä parhaan yleiskuvan Germar Rudolfin kirjasta Lectures on the Holocaust, jonka päivitetty versio ilmestyi 2017. Vieläkin tiiviimmän yleistajuisen katsauksen tarjoaa suomenkielinen artikkeli “Tietopaketti holokaustin kiistämisestä aloittelijoille“.

Kun holokaustirevisionismista käy keskusteluita lähipiirissä, voivat keskustelukumppanin ensireaktiot vaihdella suuttumuksen, hämmennyksen ja voimakkaan kiistämisen välillä. Ihmiset ovat keskimäärin laumauskollisia eivätkä he tahdo kyseenalaistaa valtavirran käsityksiä esimerkiksi “juutalaisten joukkotuhonnasta”, vaikka tekninen todistusaineisto holokaustimyyttiä vastaan olisi vedenpitävää.

Koska ihmisillä on voimakas psykologinen tarve kyseenalaistaa kaikki valtavirrasta ja “virallisesta totuudesta” poikkeavat näkemykset, voi keskustelu juutalaisten joukkotuhonnasta päättyä lyhyeen. Olipa revisionistien todistusaineisto kuinka pätevää tahansa, eivät keskivertosuomalaiset tahdo helpolla myöntää, että yhteiskunnallisesti suurta arvostusta nauttivat poliitikot tai mediapersoonat valehtelisivat “Euroopan historian synkimmästä hetkestä” – puhumattakaan siitä, että juutalaiset “holokaustiselviytyjät” itse osallistuisivat valehteluun!

Taitava keskustelija voi kuitenkin muuttaa keskivertokansalaisten auktoriteettiuskon omaksi aseekseen. Mikäli arvovaltaisten holokaustilobbaajien osoitetaan olevan kömpelöitä palturinpuhujia, ei kukaan itseään kunnioittava ihminen voi enää käyttää näiden väitteitä argumenttina holokaustinkiistäjiä vastaan. Kun kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei keisarilla olekaan vaatteita, voidaan aloittaa faktapohjainen keskustelu siitä, ettei “juutalaisten joukkotuhonnasta” ole lainkaan teknisiä todisteita – ja tällöin holokaustirevisionisti pelaa omalla kotikentällään.

Suomessa eräs auktoriteetti revittiin valtaistuimeltaan 2016, kun revisionistit paljastivat, että maamme tunnetuin “holokaustiselviytyjä”, juutalainen Nena Kafka on valehtelija. Kafka oli vuosien ajan väittänyt valtamedian haastatteluissa olleensa kaasukammiossa toisen maailmansodan aikana. Hän kertoi olleensa kaasukammiossa Flossenburgin keskitysleirillä, jossa valtavirtahistorioitsijoiden mukaan ei kuitenkaan ollut kaasukammioita.

Kafka Helsingin Uutisten haastattelussa.

Kafka oli saanut levittää Flossenburg-valheitaan mediassa vapaasti vuosien ajan, koska kukaan päätoimittaja tai historiantutkija ei uskaltanut kyseenalaistaa juutalaisen holokaustitarinoita. Kafka oli saanut presidentiltä jopa kutsun Linnan juhliin taustansa vuoksi. Sen jälkeen kun revisionistit paljastivat Flossenburg-tarinan epäuskottavuuden, kirjoittivat aiheesta lukuisia artikkeleita sekä levittivät teemaa koskevaa materiaalia lukuisten suomalaiskaupunkien kaduille, Kafka on kadonnut kokonaan valtamediasta.

Kafkan tarinan kertaaminen on loistava jäänmurtaja, kun suomalainen revisionisti tahtoo aloittaa keskustelun holokaustiteemasta aiheeseen vihkiytymättömän kanssa. Tapaus Kafka osoittaa, että juutalainen “holokaustiselviytyjä” voi kertoa julkisuudessa toinen toistaan julkeampia valheita ilman, että historioitsijat, toimittajat tai edes presidentti uskaltaisivat kyseenalaistaa häntä.

Kutsumalla Kafkan Linnan juhliin Suomen presidentti virallisti hänen valheensa. Tämän artikkelin otsikko on kuitenkin “Kuinka holokaustivalheet virallistetaan: tapaus Sveitsi”, jolle Kafkan tapaus on vain osuva kotimainen johdanto. Tapaus Sveitsi eroaa tapaus Kafkasta lähinnä kokoluokaltaan. Tapausten ainesosat ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan: valtiovalta ja “vastuullinen media” suojelevat juutalaisia valehtelijoita, vaikka kaikki todistusaineisto puhuu näitä vastaan. Kun totuus kummastakin tapauksesta tuli lopulta esiin, totuus vaiettiin julkisuudessa kuoliaaksi.

Tapaus Sveitsi

Sveitsi nousi kansainvälisen holokaustikiistan keskiöön parikymmentä vuotta sitten, kun juutalaiset painostusryhmät (muun muassa Juutalaisten maailmankongressi, WJC) alkoivat vaatia sveitsiläisiltä pankeilta valtavia summia rahaa. Juutalaisryhmät väittivät, että “holokaustin” vuoksi Sveitsiin oli jäänyt tähtitieteellisiä summia “murhattujen” juutalaisten tallettamaa rahaa, joka ei todellisuudessa kuulu sveitsiläisille pankeille.

Tapaus toimi pohjana Israel-kriittisen juutalaisen, Norman Finkelsteinin kirjalle The Holocaust Industry. Kiistan taustalla oli kuitenkin monisäikeisempi kansainvälinen riita, jota korruptio- ja veroparatiisitutkija Nicholas Shaxson kuvaa kirjassaan Treasure Islands: Tax Havens and the Men Who Stole the World (ilmestynyt myös suomeksi nimellä Aarresaaret).

Holokaustimyyttiä pidetään yllä siksi, että vaikutusvaltaiset ihmiset hyötyvät kansanmurhatarinasta joko taloudellisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti. Shaxsonin tutkimus muistuttaa meitä siitä, etteivät ainoita holokaustimyytistä hyötyjiä ole olleet korvausrahoja vaativat juutalaiset, toisen maailmansodan jälkeen perustettu juutalaisvaltio Israel tai kansainvälistä politiikkaa sodan jälkeen epädemokraattisesti manipuloineet liittoutuneisiin kuuluneet valtiot (ennen kaikkea Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto). Holokaustimyyttiä ovat käyttäneet taitavasti hyväkseen lukemattomat ryhmät, joista Shaxson keskittyy Sveitsin eliittiin.

Sveitsin valtiota on jo pitkään arvosteltu kansainvälistä rikollisuutta tukevan pankkijärjestelmän ylläpidosta. Jokaisen länsimaalaisen yleissivistykseen kuuluu käsite “sveitsiläisestä pankkisalaisuudesta”, mikä merkitsee sitä, että maailman vaarallisimmat rikolliset ovat voineet tallettaa ryöstösaaliinsa Keski-Euroopan pikkuvaltioon viranomaisten ulottumattomiin. Vuolaat rahavirrat ovat merkinneet sveitsiläisille leveää elintasoa, ja maan poliitikot ovat nauttineet taloudellisen vaikutusvallan synnyttämästä kansainvälisestä painoarvosta.

Pankkisalaisuuden varjopuoli on ollut se, että ulkomaat ovat kritisoineet Sveitsiä välillä rajustikin rikollisuuden tukemisesta. Kansainväliset mafiajärjestöt kykenevät kasvamaan ja muuttumaan yhä vaarallisemmiksi juuri siksi, että Sveitsin kaltaiset valtiot tarjoavat niiden taloudenpidolle vakaan ja salaisen infrastruktuurin.

Kuinka Sveitsi on sitten perustellut tukeaan kansainväliselle mafiatoiminnalle? Kummallista kyllä, holokaustilla. Mikäli eurooppalaisen valtion johtavat poliitikot ja rahaelitistit väittävät, että pankkisalaisuus tarvittiin “juutalaisten pelastamiseksi Hitleriltä“, ei heillä varmastikaan ole motiivia valehdella. Vai onko sittenkin? Voisivatko arvostetut yhteiskunnalliset vaikuttajat valehdella “holokaustista” ajaakseen omaa henkilökohtaista etuaan?

Shaxsonin mukaan “juutalaisten suojelemiseksi perustetun pankkisalaisuuden” myytti syntyi 1966 eli noin 20 vuotta toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin Schweizerische Kreditanstalt (nykyään Credit Suisse, yksi Euroopan suurimmista pankeista) alkoi levittää holokausti- ja pankkisalaisuustarinaa omassa julkaisussaan. Pian muutkin rikollista rahaa vastaanottaneet sveitsiläispankit tarttuivat kertomukseen ja lobbasivat sen puolesta niin äänekkäästi, että monet uskovat siihen edelleen vuonna 2019.

Sveitsiläispankit vetosivat holokaustitarinaan aina, kun ulkomaalaiset viranomaiset ilmaisivat huolensa rikollisesta rahasta. Vuonna 1970 Sveitsin liittoneuvosto eli maan hallituksena ja valtionpäämiehenä toimiva neuvosto ilmoitti virallisesti, että pankkisalaisuus perustettiin “holokaustin” vuoksi. Auktoriteetteihin luottavilla keskivertoeurooppalaisilla ei olisi siis pitänyt olla lainkaan syitä epäillä holokaustitarinan aitoutta.

Shaxson hämmästelee kirjassaan, että maailman todennäköisesti arvostetuin talouslehti Financial Times väitti vielä vuonna 2009, että Sveitsin pankkisalaisuus perustettiin “suojelemaan juutalaisia natseilta”. On kuitenkin täysin julkista tietoa, että Sveitsin pankkisalaisuuslain valmistelu alkoi jo kaksi vuotta ennen Hitlerin valtaannousua Saksassa. Virallinen lakiluonnos valmistui 1933 vain 18 päivää Hitlerin valtaannousun jälkeen, ja laki astui voimaan seuraavana vuonna.

Kronologisesti ei siis olisi ollut mahdollista, että pankkilaki olisi säädetty estämään se, että Hitlerin tiedustelu-upseerit olisivat kyenneet edistämään juutalaisten joukkotuhontaa tutkimalla sveitsiläispankkien juutalaisasiakkaiden arkistoja!

Kun kukaan ei kyseenalaista valheita

Tarinan opetus oli se, että auktoriteetit valtionjohtoa myöten valehtelevat jatkuvasti holokaustista ajaakseen omaa etuaan. Koska holokausti on länsimaisessa kulttuurissa pyhä tabu, ovat valheet usein räikeässä ristiriidassa jopa virallisen historiankirjoituksen kanssa. Holokausti tabuaseman vuoksi historioitsijat eivät uskalla ampua valheita julkisuudessa alas, koska tämä merkitsisi sitä, että historioitsijaan lyötäisiin juutalaisvihaajan ja rasistin leima.

Eikä tarina lopu tähän. Kuten todettua, WJC ja muut juutalaisjärjestöt alkoivat lopulta kiristää sveitsiläispankkeja vaatien “rahojaan” takaisin. Holokaustimyyttiä levittäneet sveitsiläispankit olivatkin siis ampuneet itseään jalkaan. Auktoriteetteihin uskovilla keskivertokansalaisilla ei tietenkään ollut mitään syytä epäillä rahavaatimusten vilpittömyyttä, sillä WJC on “arvostettu” järjestö, jonka johtajat tapaavat säännöllisesti muun muassa Saksan, Ranskan ja Yhdysvaltojen presidenttejä.

Mikäli auktoriteetteihin luottavat keskivertokansalaiset olisivat seuranneet tarkasti pankkiriitaa käsitellyttä uutisointia, olisivat he kuitenkin joutuneet hämmästyksekseen huomaamaan, että “arvostettujen” juutalaisjärjestöjen johtajat valehtelivat sittenkin. Valtavirtaisen holokaustihistorian painavin nimi, juutalainen Raul Hilberg totesi henkilökohtaisesti, että rahavaatimukset olivat perättömiä kiristysyrityksiä. WJC ja muut juutalaisjärjestöt vääristelivätkin historiaa ja tahtoivatkin vain ilmaista rahaa. Historioitsijan sanalla ei ollut lopulta painoarvoa: juutalaisen lobbauksen ansiosta tapauksesta kehittyi “Sveitsin sotienjälkeisen historian pahin ulkopoliittinen kriisi“, minkä vuoksi sveitsiläispankit pakotettiin maksamaan juutalaisille miljardiluokan “korvaukset”.

Bill Clintonin hallitus antoi täyden tukensa kiristysoperaatiolle, jota jopa johtavat joukkotuhontaan uskoneet historioitsijat paheksuivat. Sveitsiläisen holokaustihuijauksen vuosikymmeniä kestänyt saaga sai arvoisensa päätteen, kun kiristysoperaatioon osallistunut “arvostettu” WJC-johtaja, rabbi Israel Singer sai tuomion vakavasta talousrikoksesta. Singer oli varastanut 1,2 miljoonaa dollaria WJC:n kassasta… ja siirtänyt rahansa salaiselle pankkitililleen Sveitsissä!

Tapaukset Nena Kafka ja Sveitsi ovat paitsi meheviä historiallisia anekdootteja myös oiva tapa osoittaa holokaustimyytin järjettömyys. Holokausti ei ole totta, vaikka valtamedia niin väittäisi. Juutalaisten kansanmurhaa ei tapahtunut, vaikka johtavat länsimaiset hallitukset niin julistaisivatkin. Kaasukammioita ei käytetty murhaamiseen, vaikka Nena Kafka kertoi seisseensä sellaisessa. Auktoriteetit ovat jääneet kiinni valehtelusta niin monta kertaa, ettei heidän sanaansa “juutalaisten joukkotuhonnasta” voi luottaa.

30 KOMMENTIT

  1. Kyllä ihan oikeasti murhattiin 6 miljoonaa juutalaista kaasukammioissa. Myös tarinat juutalaisista tehdyistä saippuoista, lampunvarjostimista, verialtaista, kidutuksista ja kuoleman enkelistä ovat kaikki totta. Holokaustiselviytyjät ja Hollywood elokuvat natseista kertovat sen armottoman totuuden. Emme saa koskaan unohtaa!

    • eiks toi 6 miljoonaa oo jo vanhaa tietoa uusin väite puhuu muistaakseni 12 miljoonasta vai onko sekin vanhaa valhetta.

    • Kuusi Gorillioonaa!

      Saunoissa, jossa sähköistetyt lattiat, jotka sitten avautuvat ja kuolleet juutalaiset tippuvat maanalaiselle kuljetushihnalle, joka kuljettaa ne uuniin jossa ruumis palaa lämpötilassa 800 oC kahdeksassa (8) minuutissa jättämättä mitään jälkiä!

      Näin kirjoitti juutalainen eversti Boris Polevoi raportissaan 29.1.1945 (kolmantena päivänä “vapauttamisesta”). Kumma juttu, mutta sähköistetyistä lattioista ei enää puhuta, sen sijaan on keksitty kaasukammioita. Maanalalinen kuljetushihna sekin on ensin muuttunut maanlalaiseksi junaksi mutta sitten hävisi kokonaan kun satu kuudesta gorrilioonasta vakiintui absurdiseen muotoon.

  2. Ihmiset jotka ottavat holokaustitarinat tosissaan, eivät edes mieti kuinka SUURI luku 6 miljoonaa on. Suomen väkiluku + puol miljoonaa päälle, nämäkö ehdittiin muutaman vuoden aikana hävittää teloituksissa ja “tuhoamisleireillä”, joista porukka muistaa tasan yhden nimeltä. “Holokausti” on maailman historian tehokkain poliittinen kilpi, taas on ilmestynyt uusia leffoja tuosta, mutta ei näy elokuvia niistä todellisista joukkotuhoista mitä historiassa on tapahtunut.

    • Ei niitä poltettu, ne syötiin ja luista tehtiin korsetteja SS-miesten vaimoille ja näppärimmät sorvasivat niistä lampunjalkoja. Isoisällä oli puhdetyöpuukko, jonka kahva oli luuta ja ihan varmasti oli Kannaksella pariloidun ja syödyn juutalaiskomissaarin sääriluusta se. Sitä komissaaria ei ole laskettu viralliseen totuuteen, joten oikea uhriluku on 6 000 001.

    • Pelkästään Treblinkassa kuoli “liittoutuneiden sotatoimista johtuvan resurssipulan takia työleirin asukkaista aliravitsemukseen ja tauteihin” 13 kuukaudessa noin 750 000. Ensimmäinen komendantti oli sen verran tehoton että sai potkut, seuraaja hoiti homman tehokkaammin. Porukka oli jo valmiiksi niin huonokuntoista että useimmat kuolivat pian tulonsa jälkeen jo “suihkuun”.

      • Paitsi että tuo luku perustuu dokumenttiin, jossa selvästi sanotaan, että 750 000 on kulkenut leirin läpi itään. Kaikki fakta osoittaa, että Treblinka oli siirtoleiri, jossa vaihdettiin junaa ja vaatteita ja pestiin vaatteet ja vangit. Sen vuoksi se lakkautettiin siirtojen itään päätyttyä. Siellä ei olut edes krematoriota. Ruumiita ei löydy eikä jäänteitä ja sitäpaitsi juutalaisten väestötilastt ja yleensä vakavasti otettava väestötutkimus sulkee pois mahdollisuuden 750 000 vainajaan Treblinkassa, kun aukkoja ei ole. N. 300 000 on laskettavissa kuolleiksi tauteihin ym. koko sodan aikana Euroopassa ja Venäjällä Saksan vaikutuspiirissä. Ei siis mitään joukkotuhontaa. Päinvastoin, vangit yritettiin pitää hengissä tehokkaalla sairaanhoitosysteemillä ja työkykyä ylläpidettin monipuolisella virkistystoiminnalla

        • Ja taas lehmät lentää, maa on litteä, Tuksu on upea artisti ja 2. maailmansota on liittoutuneiden syytä kun eivät antaneet Saksan hyökätä Puolaan seuraamuksitta. Ai niin mutta juutalaisethan julistivat sodan pian Dachaun keskitysleirin perustamisen jälkeen ja olivat niin ylimielisiä että antoivat Saksalle aikaa varustautua puolenkymmentä vuotta ennenkuin Britannia (joka oli taannut Puolan itsenäisyyden) julisti raukkamaisesti sodan. Voi persereikä mitä idiootteja olette.

          • “2. maailmansota on liittoutuneiden syytä kun eivät antaneet Saksan hyökätä Puolaan seuraamuksitta.” Eikös Saksa ollut salakavalasti jo etukäteen “hyökännyt” Puolaan, kun saksalaiset sivilit röyhkeästi olivat jo hamasta historiasta vaivihkaisesti asettuneet asumaan tämän Puolan alueelle. Kun jalomieliset Bolševikit sitten saapuivat Puolaan “vapauttamaan” sen kommunismille oli luonnollisesti ryhdyttävä vastatoimiin kaikkia kommunismia vastustavia “hyökkääjiä” kohtaan, joita tietenkin kaikki Saksaan yhteydessä olevat siviilit olivat useiden Puolalaistenkin Bolševistejä vastustaneiden siviilien lisäksi. Näinkö?

          • Vankileiri ei keskitysleiri. Fyysisen työn tekeminen on harvoin juutalaisten heiniä niin kyllähän se varmaan tuntuu keskitysleiriltä kun pitää vähän tehä TYÖTÄ.

          • 2. maailmansodan alkupuolella Saksan ja Neuvostoliiton joukot kohtasivat Puolassa maan valloitettuaan ensin ihan ystävällisesti, vihollisuudet aloitti vasta Operaatio Barbarossa. Saksalaisväestöä on toki ollut idempänäkin kuin mitä Saksan rajat olivat ennen Hitlerin aikaa, Baltiassakin jo keskiajalla. Treblinkassa oli sekä krematorioita että kaasukammioita, ja tätä faktaa ei sosialistinen ulina muuta miksikään. Loppuvuodesta -43 toiminta loppui ja suraava askel lopullisessa ratkaisussa oli Majdanek, joka ei kuitenkaan päässyt kunnolla vauhtiin kun ilkeät kommunistit kuitenkin pärjäsivät paremmin sodassa.

          • Ja mistä varmasta tietolähteestä fakta on peräisin, laita linkkiä/vinkkiä tutkimukseen/sivustolle.
            Treblinkaasta ei edelleenkään ole löydetty kaasukammioiden ja krematorioiden jäänteitä saati sijaintipaikkoja, tarinat kertovat jokainen eri määriä ja sijainteja, mutta faktaa ei löydy niiden perusteeksi.
            Majdanekista löytyy tietoa täältä: https://shop.codoh.com/book/96/96
            Laittamistani linkeistä voi myös tilata kyseisiä kirjoja, suosittelen perussivistyksen laajentamista vasemmistolaisen propagandakoneiston ulkopuolelle, myös historiallisessa yleistiedossa.

          • Treblinka hävitettiin varsin totaalisesti 13 kuukauden käytön jälkeen, joten siellä ei ollut venäläisillä juurikaan dokumentoitavaa. Pieni määrä esineitä on löydetty kaivauksissa. Chelmno purettiin melko perusteellisesti Lodzin juutalaisten tappamisen jälkeen, ja otettiin vielä uudelleen käyttöön sodan loppuvaiheessa mutta ennen venäläisten tuloa kaikki oli hävitetty jotta ei jäisi todisteita.

            Kun saksalaiset eivät ole dokumentoineet leirien päivittäistä toimintaa ja ovat ryökäleet vielä purkaneet ne, ja aikalaistodistukset eivät ole täysin yhteneviä niin sosialistilogiikalla niissä ei sitten ole tapahtunut mitään mainittavaa varsinkin jos säilyneet dokumentit krematorioista ja kaasukammioista/kaasutusautoista julistetaan mitättömiksi.

            Eipä kannata tuhlata aikaa minkään sortin sosialistien kanssa keskusteluun. Virallisen käsityksen vastaiset näkemykset ja salaliittoteoriat eivät automaattisesti ole totta. Tuumaajalle suosittelen esimerkiksi Rauni-Leena Luukaisen, kreationistien ja scientologien materiaalia maailmankuvan edelleen sekoittamiseen.

          • Luukkainen oli höpsähtänyt “korkeasti” koulutettu foliohattu jolla vain oli liikaa joutoaikaa, scientologia taasen on Hubbardin scifi-novellikokoelmaan perustuva pyramidihuijaus, miten nämä tukevat mitään esittämääsi muulla tavoin että ovat epätosia ja mielikuvitusta?
            Treblinka seisoo rapistuneena siellä missä se onkin, ei ole totaalisesti hävitetty.
            Chelmnosta löytyy dokumenttia ja sitä on käytetty tässä yhtenä lähteenä: https://shop.codoh.com/book/104/104
            Chelmnosn kaasutusautot olivat vain myytti ja periytyi ensimmäisen maailmansodan ajalta, jolloin näitä käytettiin täiden poistamisen vaatteista kenttäolosuhteissa. Chelmnon tapauksessa esitetään kaasutusautoa, mutta se on diesel käyttöinen ja sillä tappaminen kestäisi päiviä.
            Santiago Alvarez on kirjoittanut tutkielman “kaasutus”autoista, joka osoittaa niiden käytön mahdottomuuden kyseiseen toimeen jota on väitetty.
            Myös matematiikka, tilastojen lukeminen ja oikein tulkinta sekä kemian tuntemus ovat hyviä apuvälineitä sen hahmoittamiseen, kuinka paljon on vialla “virallisissa” tiedoissa ja julkilausumissa esim. uhriluvusta, “kaasu”kammioista ja yleensä määrällisesti väitetystä joukkotuhonnasta.
            Ja lopuksi ihan perusmatikkaa, miten toimii yhtälö, jossa 4 miljoonasta saadaan poistettua 6 miljoonaa, kuten suuri valhe kertoo?

          • Heh, et siis tiedä missä vaiheessa Luukkainen rupesi matkailemaan avaruudessa! Kyllä se Treblinka purettiin hyvin perusteellisesti, olen nimittäin käynyt “siellä missä se onkin” ja ihan omatoimimatkalla. Hyvinpä onnistuu itsemurhan teko henkilöautolla kun johtaa pakokaasut sisään eikä kestä läheskään päiväkausia. Viallinen kaasulämmitin kykenee tappamaan parissa tunnissa kokonaisen perheen häkämyrkytykseen vaikka asunnot eivät ole läheskään ilmatiiviitä.

            Luulenpa että matematiikassa ja tilastojen tulkinnassa en kaipaa neuvojasi, ja ns. kovat luonnontieteet ovat kyllä muutenkin hanskassa. Miltä alalta tuumaajan väitöskirja olikaan?

          • Kyse ol ikuitenkin diesel autosta ei bensiini. Dieselissä ei synny epätäydellistä palamista kuten bensiinimoottorissa ja siksi se tuottaa enemmän nokihiukkasia kuin häkää.
            Kyllä, bensiinimoottorilla onnistuu ottaa itseltään nirri pois hään avulla, kuten myös kaasulämmittimellä ja kakluunilla.
            Väitöskirja on henkilökohtainen asia enkä sellaisella alkaisi leuhottamaan missään, itsetunto on vielä tallella ilman todisteluita tuntemattomille, eikä se liity asiaan mitenkään.
            Et kuitenkaan vastannut esittämääni yhtälöön ratkaisua, vaikka kehut matematiikkaasi, vai hukkasitko juuri sen hanskan?

          • Lisäys: Olit oikeassa, minulla muisti petti, Treblinkkaan on rakennettu muistomerkki pelkästään, sekoitin toisen leirin muistikuvaan.
            Tämä oli sama paikka, josta on tehty “dokumentti” jossa jutikkamuija tekee kaivauksia, myös viereisellä kristittyjen hautausmaalla (ottaa myös vainajien jäänteitä mukaan väittäen niitä juutalaisiksi ja vie ne muistomerkin “uurnaan” ts. häpäisee hautarauhan kumminkin päin).
            Hän kaivaa myös vanhoja kaakeleita esiin, näissä on ns. daavidin tähteä muistuttava merkki, ja väittää että nämä on tehty harhautukseksi kasukammioon menijöille.
            Rajallisessa “ammattitaidossaan” ei käsitä että esittelee kaakelin taustapuolta joka on seinään/lattiaan päin ja merkki on kaakelintekijöiden loosin merkki, joten se ei edes näy.
            Nainen haastattele vierailijaa (juutalaista) joka on toimittamassa äitinsä tuhkaa leirin “uurnaan” samalla selittäen että juutalaiset eivät polta vainajiaan ja äiti hänen mielestään halusi tulla haudatuksi leirille.
            “Dokumentti” hakee naurettavuudesssaan vertaistaan, esitettiin ylessä muutama vuosi takaperin.

          • Anje: keskitysleiri, työleiri, vankileri – sama asia. Sodan realiteetteihin kuuluu se, että tietty aines laitetaan leireille. Jenkit laittoivat II maailmansodan aikana saksalaisia ja japanilaisia. Eivätkä ole anteeksi pyydelleet.

            Kannattaa myös jokaisen lukea Suomen sisällissodasta ja huomata että suurin osa kalmoista syntyi leireillä, joissa punaisia kuoli valtavasti. Ei siis itse siinä pum-pum-sotimisessa. Valkoisia ei mainittavaa määrää kuollut lain.

    • Lengenda 6 miljoonasta murhastusta juutalaisesta esiintyi englanninkielisissä sanomalehdissä jo ennen Hitlerin Saksaa kymmenen kertaa vuosina 1915-1938. Youtubessa on monesti poistettu video aiheesta nimellä: 6 Million Jews.

      Luku 6 miljoonaa on jotenkin tärkeä juutalaisille siksi he väittävät että myös Hitler tappoi 6 miljoonaa juutalaista.

      • Lehdistö julkaisi jo vuonna 1890 “uutisen” tuosta maagisesta määrästä.
        Jos olisi “viralliseen” tiedonantoon luottaminen niin yhtään jutikkaa ei pitäisi olla laskuopin mukaan olemassakaan, väki olisi ollut raa’asti miinuksen puolella jo -20 luvun alussa.

  3. TRUTH DOES NOT FEAR INVESTIGATION

    Ei tutkinta ja epäileminen ole väärin. Koulussa opetettiin epäilemään kaikkea. Jokainen kivi pitää kääntää.

    • Lukion historian opettajalla oli luokan seinillä revinionistien artikkeleita ja tekstejä, kuinka holocaust on yksi isoimpia valheita. Myös oli paljon tekstejä millaisia imperialistisia roistovaltioita ovat USA ja Israel. Käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja luokassa, kunnes tuli käsky ylempää, että potkujen uhalla on pakko opettaa virallista “totuutta” jolloin myös seiniltä hävisivät tekstit.

  4. Todisteet tietenkin olivat kerran olemassa, kaikki ne miljoonat lampunvarjostimet nääs, mutta ovelat natsit pesivät todisteet jäljettömiin valtavalla määrällä korkealaatuista saippuaa.

  5. Treblinka oli vain siirtoleiri työvoimalle. Jotkut viettivät siellä vain tunteja ja jotkut viikon, kukaan ei päässyt näkemään koko aluetta kerralla.
    Silti juuri nämä jotka vain piipahtivat leirillä, kertovat toinen toistaan hurjempia kertomuksia leirin toiminnasta, vaikkei heillä ollut pääsyä/ näköhavaintoa kuin murto-osasta eli siitä mihin heidät oli majoitettu.
    Mitään totuudenpohjaa ei näissä “silminnäkijä”lausunnoissa ole, kaikki ovat mutua ja loppu satua eli mielikuvituksen tuotetta.
    Tutkittua tietoa löytyy tästä kirjasta: https://shop.codoh.com/book/73/73

  6. Israel on ainoa maa maailmassa, joka elää pelkkien korvausten “varassa”, joka ei ole suinkaan merkki sen “huono-osaisuudesta” vaan päinvastoin sen pateettisesta ja patologisesta itserakkaudesta sekä peittelemättömästä narsismista yhdistettynä siihen vielä suunnatton himo nylkeä perin tavallisella oletetulla kansanmurhalla, joita on maailman historiassa ollut sen jokaisella mantereella toteutettuina kulloistenkin pyöveleiden sadistisen kierotuneen julmuuden tuloksena, josta ei ole ollut loppupäässä hyötyä kenellekään, ei edes verenvaluttajille itselleen, puhumattakaan että julmuuksien uhreiksi joutuneet kansakunnat olisivat siitä aineellisesti suurissa määrin koskaan hyöytyneet aineellisten korvausten muodossa eikä edes sillä myötätunnon määrällä, jota lapioidaan juutalaisten ylle niiden kroisosmaisten rikkauksien päälle, joita tuo juutalainen etninen ryhmä suuressa vaatimattomuudessaan katsoo olevan oikeutetut aikojen alusta saakka aina näihin päiviin asti.

    Kaiken lisäksi holokaustin kyseenalaistaminen ei ole mikään rikokseksi katsottava teko tai mielipide, sillä kysymys on ihmisistä ja tässä maailmassa tapahtuneesta asiasta, joita ei voida koskaan sementoida tai monoliittisoida hakattuina peruskallioon särkymättöminä ja kiistämättöminä tosiasioina, sillä jopa Jumalan antamat laintaulut särkyivät säpäläeksi itse Mooseksen kiukunpuuskassa särkemänä syystä siitä, että nk. valittukansa suuressa “köyhyydessään” orjuudesta Egyptissä kykeni mennentullen rakentamaan kultaisen vasikan epäjumalakseen sillä aikaa kun Mooses oli hakemassa niitä laintauluja.

    Uskokoot ken tahtoo, mutta kertokoot tuo edes osaltaan siitä kuinka esimerkillisestä kansasta on kyse, joka ei merkitse sen omaa erinomaisuutta vaan päinvastoin sitä, mitä se itse itsestään kuvittelee nostamalla itsensä muiden yläpuolelle ja valtiaiksi ollen tässä ominaisuudessa täysiä tyhjätaskuja hengen rikkauden muodossa.

  7. »Juutalaisryhmät väittivät, että ”holokaustin” vuoksi Sveitsiin oli jäänyt tähtitieteellisiä summia ”murhattujen” juutalaisten tallettamaa rahaa, joka ei todellisuudessa kuulu sveitsiläisille pankeille.»

    Vain jutku voi keksiä tuollaista sontaa.

Vastaa käyttäjälle Johan Pomppas Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here